Musiikki aktivoi aivoja – Näin aivoverenkiertohäiriöstä toipuva ja muistisairas saavat apua musiikista

Kun tihenee ympärillä, on hyvä hetki hiljentää tahtia ja rauhoittaa mieli. Hakea voimia vaikka hyvästä musiikista – tai ihan vaan hiljaisuudesta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vaikeaakin muistisairautta potevaan voi joskus saada yhteyden vanhan, tutun laulun kautta. © istockphoto

Kun tihenee ympärillä, on hyvä hetki hiljentää tahtia ja rauhoittaa mieli. Hakea voimia vaikka hyvästä musiikista – tai ihan vaan hiljaisuudesta.
Teksti: Saga Wiklund

Musiikin terapeuttinen vaikutus tunnetaan jo hyvin. Nyt on pystytty osoittamaan myös, että laulettu musiikki edistää tehokkaasti aivoverenkiertohäiriöstä toipumista. Musiikin kuuntelu on turvallinen tapa aktivoida aivoja heti sairastumisen akuuttivaiheessa.

Asiaa tutki väitöskirjassaan psykologian maisteri Vera Leo. Hän tutki lauletun musiikin vaikutusta kielelliseen oppimiseen ja pitkäkestoiseen toipumiseen aivoverenkiertohäiriön jälkeen.

Tutkimus tehtiin Helsingin yliopiston kognitiivisen ­aivotutkimuksen yksikössä ja ­Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Vuosittain noin 25 000 suomalaisella todetaan aivoverenkiertohäiriö.

Aivoverenkiertohäiriöstä toipuvat muistivat lauletun tarinan paremmin

Vera Leon tutkimus toi esiin myös sen, että aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet oppivat ja muistivat lauletun tarinan paremmin kuin puhutun tarinan.

Vahvimmin tämä e­fekti nähtiin potilailla, joilla oli ­ollut afasia eli aivoperäinen puhehäiriö.

”Laulujen melodia ­auttoi luomaan muistiin pidempiä mieltämisyksiköitä ja ­palauttamaan mieleen etenkin tarinoiden loppuosia”, Leo ­kertoo.

Päivittäinen lauletun ­musiikin kuuntelu paransi ­puhekyvyn ja kielellisen muistin toipumista enemmän kuin instrumentaalimusiikin tai ­äänikirjojen kuuntelu. Vaikutus näkyi selkeimmin afasiaan sairastuneilla potilailla.

Yhteys muistisairaaseen

Jo aiemmin on havaittu myös, että vaikeaakin muistisairautta potevaan voi joskus saada yhteyden vanhan, tutun laulun kautta.

Muistisairauden edetessä puhuminen ja puheen ymmärtäminen taantuvat. Laulaminen edesauttaa puheen säilymistä, ja joskus puhumaton muistisairas ihminen saattaa pystyä ongelmitta laulamaan.

Muistisairaat henkilöt kykenevät usein tunnistamaan tuttua musiikkia, kokemaan sen välittämiä tunteita ja muistamaan laulujen sanoja.

Miina Sillanpään Säätiön Muistaakseni laulan -hankkeessa havaittiin, että vaikeastikin muistisairaat voivat reagoida musiikkiin jopa aivan sairauden loppuvaiheessa.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 10/20.

Lue myös: Tunnistatko sinä aivoverenkiertohäiriön oireet? Kun äkillinen kohtaus iskee, aikaa ei ole enää hukattavaksi

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X