Migreeni on neurologinen sairaus, jonka kohtauksen voi laukaista hyvin monet tekijät – Lue lääkärin neuvot migreenin kivunhoitoon ja estolääkitykseen

Migreenin lääkehoito on viime vuosina ottanut suuria harppauksia. Entistä parempaa apua on tarjolla erityisesti vaikeaa migreeniä sairastaville.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Migreenikohtauksen eri osat ovat ennakko-​oireet, aura, särkyvaihe ja jälkioireet.

Migreenin lääkehoito on viime vuosina ottanut suuria harppauksia. Entistä parempaa apua on tarjolla erityisesti vaikeaa migreeniä sairastaville.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hanna Vilo

Migreeni on yleinen neurologinen sairaus aikuisilla. Tunnista migreenin oireet ja sairauden eri muodot. Millaista hoitoa on tarjolla? Näin vastaa 10 kysymykseen professori, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä Lääkärikeskus Aavasta.

1. Tunnistaako ihminen aina­­, että hänen pään­särkynsä on migreeniä?

Migreeni on hyvin vaihteleva sairaus, eikä kenenkään migreeni ole juuri samanlainen kuin toisen. Osa ihmisistä saa auraoireita, ja he tietävät aina heti, että migreenikohtaus on tulossa.

On kuitenkin myös paljon ihmisiä, joilla ei ole auraoireita. Heillä päänsärky voi alkaa lievänä ja voimistua vähitellen. Heidän on usein alkuvaiheessa vaikea tietää, onko kyseessä migreeni vai jännityspäänsärky.

Yleensä helpoin tapa erottaa migreeni jännityspäänsärystä on kivun voimakkuus. Jos kovimpien kipujen aikaan on pakko ottaa kipulääkettä, kyseessä on todennäköisesti migreeni.

Lue myös: Tunnista migreenin ennakko-oireet: Oirepäiväkirja auttaa hallitsemaan migreeniä

2. Mitä tarkoitettavat auraton ja aurallinen migreeni?

Suurimmalla osalla migreeniä sairastavista on auraton migreeni. Se tarkoittaa, että päänsärky alkaa ilman esioireita. Aurallisessa migreenissä esiintyy esioireita ennen särkyvaihetta. Ne liittyvät usein näkemiseen.

Migreeniä sairastava voi nähdä esimerkiksi sahalaitaisia kuvioita tai välkkyviä valoja, tai hänen näkönsä sumentuu useiksi minuuteiksi. Lisäksi esioireena voi olla suupielen, kielen tai käden puutuminen tai vaikeus löytää oikeita sanoja. Muuten auraton ja aurallinen migreeni aiheuttavat samanlaisia oireita: voimakasta päänsärkyä, pahoinvointia ja väsymystä.

Auraton ja aurallinen migreeni voivat vaihdella elämän aikana. Esimerkiksi nuorena saattaa olla aurallinen migreeni, joka muuttuu aikuisiässä aurattomaksi. Naisilla migreenikohtaukset voivat muuttua myös vaihdevuosien aikana.

Lue myös: Tunne migreenin oireet – Näin neurologit vastaavat kysymyksiin migreenikohtauksesta

3. Kumpi on vaarallisempi­, auraton vai aurallinen migreeni?

Vaikka migreeni on todella kivulias sairaus, se ei yleensä ole vaarallinen eikä siitä jää pysyviä jälkiä. Varsinkin aurallista migreeniä sairastavilla on kuitenkin hieman kohonnut aivoinfarktiriski.

Siksi aurallisesta migreenistä kärsiville nuorille naisille ei yleensä määrätä korkeaestrogeenisiä e-pillereitä eikä vaihdevuosi-ikäisille hormonikorvaushoitoja. Käytännössä aivoinfarktin riski on onneksi aurallistakin migreeniä sairastavilla hyvin pieni.

Lue myös: Aurallinen migreeni laukaisi aivoinfarktin – Piia Koriseva kävi lähellä kuolemaa ja oivalsi: ”Elämä on liian lyhyt kiukutteluun”

Aurallinen migreeni laukaisi aivoinfarktin ja Piia Koriseva kävi lähellä kuolemaa.
”Suuttumaan minua on enää vaikea saada! Elämä on liian lyhyt kiukutteluun”, Piia Koriseva sanoo kokemansa jälkeen. © Jari Härkönen

4. Ketkä tyypillisesti kärsivät migreenistä?

Migreeniä sairastavalla ihmisellä on jo syntymästä alkaen alttius saada migreenikohtauksia. Kohtaukset syntyvät, kun hänellä on tarpeeksi joko sisäisiä tai ulkoisia laukaisevia tekijöitä.

Ennen murrosikää tytöt ja pojat kärsivät migreenistä yhtä paljon. Kun estrogeenin määrä kasvaa tytöillä murrosiässä, he alkavat saada migreenikohtauksia poikia enemmän. Estrogeenihormoni tai sen vaihtelu ovat siis migreenille altistavia tekijöitä. Migreeni kulkee usein myös suvuittain, eli sairaus on ainakin osittain perinnöllinen.

5. Millaiset asiat­ voivat­ laukaista migreenikohtauksen?

Migreenikohtaus voi alkaa monista eri syistä. Esimerkiksi alkoholin käyttö, huonosti nukuttu yö, epäsäännölliset elämäntavat, kirkkaat valot sekä henkiset järkytykset ja tunne-elämän ongelmat voivat laukaista kohtauksen.

Stressin lisäksi myös stressin väheneminen voi aiheuttaa kohtauksen. Siksi migreeni iskee usein silloin, kun raskaan työviikon jälkeen keho ja mieli alkavat rentoutua viikonloppuna. Staattista toimistotyötä tekevillä niska-hartiaseudun jumiutuminen saattaa aiheuttaa kohtauksen.

Lue myös: Niskakipu tuo päänsäryn – Mikä on parasta treeniä niska-hartiavaivaiselle?

Mitä treeniksi 
niska-hartiavaivaiselle?
Venyttely kannattaa! Katso ohjeet. © Pekka nieminen / OM-arkisto © pekka nieminen / om-arkisto

6. Jos migreeni iskee­ kerran kuussa, miten sitä voi hoitaa?

Suurimmalla osalla migreeniä sairastavista migreenikohtaus tulee keskimäärin juuri kerran kuussa. Osa voi saada riittävästi apua kivun lievitykseen tulehduskipulääkkeistä tai parasetamolista, mutta jos niin ei ole, kannattaa hakeutua lääkäriin.

Lääkäri voi määrätä täsmälääkettä, eli triptaaneja, jotka voivat estää kohtauksen tai ainakin lievittää kipua tehokkaasti.

Kohtauslääkettä täytyy kuitenkin käyttää oikein. Lääkärin määräämä annos täytyy ottaa heti, kun kohtaus alkaa. Monet ottavat kohtauksen alussa vain puolet lääkeannoksesta. Vasta kun kohtaus on jo selvästi päällä, he ottavat loput annoksesta. Silloin lääke ei pysty enää estämään kohtausta, vaan se täytyy vain kärsiä loppuun.

7. Voiko täsmälääkettä ottaa, jos on sydän- ja verisuonisairauksia?

Kyllä, ja se on monille migreenistä kärsiville todella hyvä uutinen. Viime joulukuussa markkinoille tuli uusi kohtauk­siin tarkoitettu täsmälääke, joka sopii myös sydän- ja verisuonisairauksia sairastaville.

Yhdysvalloissa toinenkin vastaava lääke on jo saanut myyntiluvan, minkä takia se todennäköisesti tulee myös Suomeen jossakin vaiheessa. Aikaisemmin käytössä on ollut vain täsmälääkkeitä, joita ei ole voinut määrätä sydän- ja verisuonitautia sairastaville ihmisille, koska ne voivat supistaa verisuonia.

Lue myös: Lisääkö migreeni aivoverenkiertohäiriöitä? Muista mainita aina lääkärille migreenistä

8. Millaista apua on tarjolla, jos migreeni iskee usein?

Jos migreenikohtaus alkaa tulla esimerkiksi kerran viikossa, lääkärin kanssa on hyvä keskustella, olisiko syytä aloittaa migreenin estolääkitys. Nimensä mukaisesti se auttaa ehkäisemään kohtauksia. Migreenin estolääkkeitä on useita erilaisia. Lisäksi on hyvä miettiä kohtauslääkkeen vaihtoa.

Jos taas kuukaudessa on yli 15 särkypäivää, puhutaan kroonisesta migreenistä. Usein se johtuu runsaasta särkylääkkeiden käytöstä, joka on vähitellen alkanut ylläpitää migreeniä. Silloin hoito aloitetaan vähentämällä liiallista särkylääkkeiden käyttöä.

9. Mitä uudet biologiset­ lääkkeet tekevät ja millaiset migreenipotilaat niitä saavat?

Uudet biologiset lääkkeet ovat mullistaneet migreenin estohoidon viimeisten viiden vuoden aikana. Biologiset lääkkeet ovat hyvin tehokkaita ja turvallisia. Noin 10–20 prosentilla migreeniä sairastavista ne lopettavat kohtaukset lähes kokonaan. Vähän yli 50 prosentilla ne vähentävät kohtausten määrää yli puolella. Pienellä osalla ihmisiä ne eivät kuitenkaan toimi ollenkaan.

Biologisten lääkkeiden huono puoli on hyvin korkea hinta. Siksi Kela on linjannut, että se korvaa biologisen lääkkeen vain, jos kohtauspäiviä on kuukaudessa vähintään kahdeksan ja migreeniä sairastava on jo kokeillut kahta perinteistä lääkettä ilman merkittävää apua. Korvattavuus määrätään aluksi vain puoleksi vuodeksi, jotta varmistutaan, että lääkkeestä todella on hyötyä.

10. Millaiset lääkkeettömät keinot auttavat migreeniin?

Terveellinen ja tasainen elämä auttaa ehkäisemään migreenikohtauksia. Sekä uni- että ateriarytmi kannattaa pitää säännöllisenä. Alkoholia ja suuria määriä sokeria sisältäviä ruokia on syytä välttää.

Tärkeintä on säännöllinen liikunta. Kohtuukuormitteinen aerobinen liikunta, kuten kävely, auttaa pitämään kehon kunnossa ja niska-hartiaseudun liikkuvana. Rankka sykettä nostava tai lihasvoimaharjoittelu sen sijaan voi jopa laukaista migreenikohtauksen. 

Artikkelia on muokattu 1.10.2023 klo 19:40

Lue myös: Migreenikohtaus lamauttaa – Kristian, 30, on kärsinyt migreenistä lapsesta saakka: ”Lääkkeiden rinnalle olen etsinyt myös lääkkeettömiä hoitomuotoja”

Kävelylenkki ulkona auttaa Kristian Takkulaa palautumaan työpäivän jälkeen. <span class="typography__copyright">© Sini-Marja Niska</span>
Kävelylenkki ulkona auttaa Kristian Takkulaa palautumaan työpäivän jälkeen. © Sini-Marja Niska
X