Älä laista silmälääkärin terveystarkastusta! Silmästä paljastuvat MS-tauti, diabetes, reuma, sarkoidoosi ja monet muut sairaudet

Silmälääkärin vastaanotolla kannattaa vierailla säännöllisesti. Silmä paljastaa paljon terveydestäsi. Näin 12 kysymykseen silmien terveydestä ja viesteistä kertoo silmätautien erikoisalajohtaja, ylilääkäri Matti Seppänen, Suomen Terveystalosta Tampereelta.

1. Voiko pullottava silmä olla kilpirauhasen liikatoiminnan ensimmäinen merkki?

Kyllä. Silmän pullottaminen voi johtua esimerkiksi siitä, että kilpirauhasen toimintahäiriöiden takia silmää ympäröivät kudokset paksuuntuvat, jolloin silmä työntyy ulospäin. Oireiluun kuuluvat usein myös kuivat silmät.

Kilpirauhasen toimintahäiriöön liittyvät silmäoireet ovat usein voimakkaita alussa, mutta vähenevät muutamassa vuodessa aktiivisen tulehdusvaiheen jälkeen.

2. Onko silmä ruumiin peili? Eli näkeekö silmästä muitakin sairauksia, jotka eivät muuten vielä oireile?

Joissakin tapauksissa silmäoireet voivat olla ensimmäisiä viitteitä muualla kehossa esiintyvästä sairaudesta. Joskus merkit näkyvät silmänpohjassa, ja muutokset saattavat tulla esiin silmälääkärin tutkimuksissa.

Esimerkiksi pitkälle edennyt hoitamaton verenpainetauti voi näkyä silmänpohjassa. Silmän voimakas kuivuminen voi liittyä muun muassa Sjögrenin syndroomaan. Eräät infektiosairaudet, kuten esimerkiksi toksoplasmainfektio, voivat myös näkyä silmänpohjan tutkimuksissa.

3. Miten hoitamaton verenpainetauti voi näkyä silmänpohjassa?

Silmänpohjan verisuonet kertovat potilaan verenkierron kokonaistilasta. Kun verenpaine on pitkään korkealla, voi silmänpohjan verisuoniin tulla muutoksia. Verenpainetauti voi johtaa verkkokalvojen valtimoiden kapenemiseen, kun verisuonten seinämät paksuuntuvat.

Silmälääkärin tekemä silmänpohjan tutkimus voi auttaa toteamaan hoitamattoman verenpainetaudin. Silmänpohjan muutokset voivat näkyä myös verenvuotoina verkkokalvoilla.

Kuivat simät voivat kertoa sairaudesta. © istock

4. Mitä muuta silmänpohjan verisuonimuutokset voivat paljastaa?

Verisuonten tukostaipumus voi aiheuttaa silmän sairauksia, esimerkiksi silmän laskimo- tai valtimotukoksen.

Silmänpohjatutkimuksessa näkyvä verisuonitukos voi siis olla merkki isommasta tukoksesta jossain päin kehoa. Tämä vaatii aina laajemmat selvittelyt.

5. Mitä Sjögrenin syndrooma tarkoittaa?

Kuivat limakalvot silmissä ja suussa voivat olla ensimmäinen merkki Sjögrenin syndroomasta, jossa sylki- ja kyynelrauhasten toiminta heikkenee. Kuivumisen lisäksi silmissä voi olla myös roskantunnetta ja valonarkuutta.

Syndroomaan liittyy runsaasti myös erilaisia yleisoireita, kuten väsymystä ja nivelkipuja. Tavallisin sairastumisikä on 50 vuoden paikkeilla.

Sjögrenin oireyhtymään on nykyään saatavilla tehokkaita hoitoja.

6. Voiko sarkoidoosi näkyä silmässä?

Kyllä. Tulehdus silmässä voi olla merkki sarkoidoosista. Silmässä sarkoidoosi voi ilmetä värikalvon, sidekalvon tai silmän sisäisenä tulehduksena.

Sarkoidoosi on sairaus, jossa ihmiseen muodostuu pieniä tulehdussolukertymiä. Sarkoidoosi on ”suuri naamioituja” eli se vaihtaa paikkaa kehossa, ja diagnoosin tekemiseen voi kulua aikaa. Ennen taudin löytymistä potilaat ovat usein joutuneet käymään useamman erikoislääkärin tutkimuksissa.

7. Voiko silmänpohjasta tehdä diabetesdiagnoosin?

Kyllä voi, jos diabetes on edennyt hoitamattomana pitkälle. Nykyisin diabetes todetaan kuitenkin yleensä huomattavasti aiemmin muissa tutkimuksissa.

Sekä ykkös- että kakkostyypin diabeetikoilla on riski sairastua diabeettiseen retinopatiaan eli silmän verkkokalvon sairauteen. Diabeettinen retinopatia kehittyy vähitellen ja voi olla pitkään oireeton. Hoitamattomana se voi johtaa näön heikkenemiseen.

Onkin tärkeää, että jokaisen diabetesta sairastavan silmänpohjien tilannetta seurataan säännöllisesti. Näin verkkokalvon sairaus voidaan todeta ajoissa ja aloittaa hoito.

8. Voiko silmän värikalvontulehdus kertoa reumasta?

Kyllä, iriitti eli silmän värikalvontulehdus on yhteydessä reuman sukuisiin sairauksiin. Sitä voi esiintyä esimerkiksi selkärankareuman yhteydessä. Iriitti voi oireilla silmän kipuna ja valonarkuutena. Usein myös näöntarkkuus on alentunut.

Suomessa noin 80 prosentilla iriittipotilaista todetaan laboratoriokokeissa niin sanottu positiivinen HLA-B27-tekijä. Henkilöillä, joilla tämä tekijä on positiivinen, on muita suurempi alttius sairastua reumatyyppisiin sairauksiin.

9. Usein kuulee kerrottavan, että näköhermontulehdus oli ensimmäinen merkki MS-taudista. Onko tässä perää?

Näköhermon tulehdus voi johtua useista eri syistä, eikä se välttämättä liity MS-tautiin. Toki MS-tautia sairastavilla esiintyy enemmän näköhermontulehdusta.

Näköhermontulehdukseen voi liittyä näöntarkkuuden alenemista ja joskus myös silmän liikearkuutta.

Näköhermontulehdusta sairastavat ohjataan tarvittaessa jatkotutkimuksiin.

10. Voiko kasvoissa oleva vyöruusu levitä silmiin?

Kyllä. Vyöruusu voi aiheuttaa silmätulehduksen. Jos vyöruusua on kasvoissa ja erityisesti silmien lähellä, on tärkeää mennä lääkäriin. Viruslääkehoito vähentää iho- ja silmäoireita ja kipua.

Vyöruusu yleistyy iän myötä. Yli 80-vuotiaista sen voi saada jopa joka toinen.

11. Voivatko näköoireet kertoa aivokasvaimesta?

Pelkät muutokset näkökyvyssä ovat harvoin ensimmäinen oire aivokasvaimesta. Mutta päänsärkyyn liittyvät näkökyvyn muutokset tutkitaan, jotta aivokasvaimen tai aivolisäkkeen kasvaimen mahdollisuus voidaan sulkea pois.

Pidemmälle edennyt aivokasvain voi aiheuttaa näkökenttäpuutoksia eli toinen puoli näkökentästä katoaa.

12. Riittävätkö optikkokäynnit vai pitäisikö käydä säännöllisesti myös silmälääkärillä?

Jokaiselle 40 vuotta täyttäneelle suositellaan silmälääkärin tekemää silmän terveystarkastusta. Jos silmä on terve, suositellaan usein seurantakäyntejä kolmen vuoden välein. Jos silmässä on löydöksiä tai jos lähisukulaisilla on silmäsairauksia, suositellaan käyntejä tiheämmin.

Silmän kuvantamistutkimukset ovat kehittyneet paljon viime vuosien aikana. Pelkät silmän kuvantamistutkimukset eivät anna kuitenkaan kattavaa kuvaa silmän kokonaisvaltaisesta terveydestä. Silmälääkärin tekemä tutkimus ja muihin sairauksiin liittyvän tiedon yhdistäminen tutkimukseen ovat tärkeitä.

Juttu on julkaistu ensi kerran Vivassa 3/2018.

Lue myös: Mistä apua kuiviin silmiin? Kuinka usein kosteuttavia silmätippoja pitää käyttää? Näin erikoislääkäri vastaa 10 kysymykseen