Apua masentuneelle – Tasavirtastimulaatio on lupaava hoitomuoto nykyisten rinnalla

Jaa artikkeliTilaa Seura
apua masentuneelle
Masennus on tällä hetkellä suurin työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläköitymistä aiheuttava sairaus Suomessa. © istockphoto
Tasavirtastimulaatiossa aivojen toimintaan vaikutetaan heikon sähkövirran avulla. Hoitomuoto voi tuoda uudenlaista apua masennuksen hoitoon.

Mistä apua masentuneelle? Näin 10 kysymykseen vastaa osastonylilääkäri, psykiatrian dosentti Tero Taiminen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

1. Miten masennusta voidaan hoitaa tasavirtastimulaatiolla?

Masennuksessa tietyt aivojen hermoverkot toimivat ylikierroksilla ja toiset vajaalla teholla. Tasavirtastimulaatiolla aivojen toimintaa pyritään tasapainottamaan, jotta masennuksesta paraneminen nopeutuisi.

Hoitomuodosta on saatu Suomessa varsin hyviä tuloksia, kun sitä on käytetty lääkityksen ja psykoterapian rinnalla. Turun lisäksi menetelmä on käytössä tällä hetkellä ainakin Oulun, Kotkan ja Kouvolan seuduilla, ja tulevaisuudessa se yleistynee koko Suomessa.

Myssyn lisäksi stimulaatio edellyttää pientä, esimerkiksi taskussa kulkevaa, laitetta. Hoitoa määrätään tyypillisesti 20 tai 30 minuuttia päivässä ja sen aikana voi käydä esimerkiksi kävelyllä.

Laitteen voi lainata kotiin tasavirtastimulaatiohoitoa antavasta yksiköstä samaan tapaan kuin uniapneapotilas voi lainata kotiinsa ns. unimaskin. Hoito alkaa tepsiä yleensä noin neljässä viikossa.

2. Kuinka mullistava hoitomuoto on?

Tasavirtastimulaatio on tärkeä ja lupaava hoitomuoto jo olemassa olevien tapojen rinnalle. Se on turvallinen, eikä aiheuta sivuvaikutuksia. Sen suurin vahvuus on, että sitä voidaan käyttää lähes kaikille masennuspotilaille.

Psykoterapia soveltuu yleensä lievään ja keskivaikeaan masennukseen, mutta jos potilas on kovin masentunut, hän ei ehkä jaksa käydä terapiassa.

Vaikea-asteiseen masennukseen käytössä oleva ETC-sähköhoito puolestaan vaatii nukutuksen ja aiheuttaa varsin usein sivuvaikutuksia.

3. Kuinka uutta tasavirtastimulaation käyttö on?

Pohjimmiltaan tasavirtastimulaatio ei ole uusi keksintö, vaan sen sovelluksia on ollut käytössä jo faaraoiden Egyptissä ja antiikin Roomassa. Se oli kuitenkin pitkään unohduksissa, kunnes 1990-luvulla saksalaiset tutkimusryhmät alkoivat tutkia sitä uudelleen.

Suomessa aivojen stimulointiin perustuvia hoitomenetelmiä on kehitetty erityisesti Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Käypä hoito -suositukseen tasavirtastimulaatio lisättiin tämän vuoden alussa.

4. Miten hoitoa annetaan?

Potilaan ei tarvitse hoitoa saadakseen olla joka kerta sairaalassa tai poliklinikalla. Hoitaja voi opettaa hänelle tasavirtastimulaatiomyssyn käyttämisen, ja potilas voi käyttää myssyä saamiensa ohjeiden mukaan kotona. Tämä edellyttää, että potilas pystyy omaksumaan ja noudattamaan saamiaan ohjeita. Jos myssyä käyttää väärin, se ei ole vaarallista, mutta tehotonta.

5. Milloin masennuksen hoitoon tarvitaan lääkkeitä?

Useimmat masentuneet hyötyvät lääkkeistä ainakin jonkin verran, ja masennuslääkkeillä on osin turhaan huono maine. Ongelmaksi lääkkeiden käyttö voi tulla silloin, jos niillä yritetään yksinään ratkaista masennus, eikä potilaan ole mahdollista päästä esimerkiksi psykoterapiaan.

Masennus on tällä hetkellä suurin työkyvyttömyyttä ja ennenaikaista eläköitymistä aiheuttava sairaus Suomessa. Se aiheuttaa myös paljon inhimillistä kärsimystä, sairauslomia ja itsemurhia.

Toivoa antava tieto on kuitenkin se, että 1990-luvun jälkeen itsemurhien määrä on vähentynyt. Ei liene sattumaa, että samaan aikaan masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt voimakkaasti.

6. Mitkä ovat masennuksen tyypilliset oireet?

Masennuksen oireet ovat hyvin monimuotoiset. Kolme keskeisintä oiretta ovat kyvyttömyys tuntea mielihyvää tai nautintoa mistään asiasta, aloitekyvyn ja toimintavalmiuden väheneminen sekä alakulo, suru tai ärtynyt mieliala, jotka jatkuu suurimman osan valveillaoloajasta useamman viikon ajan. Mikäli kärsii vähintään kahdesta oireesta kahden viikon ajan, on useimmiten kyse masennuksesta ja tärkeää hakeutua lääkäriin.

Masentunut voi olla poikkeuksellisen väsynyt tai ärtyinen. Etenkin nuorille aikuisille on tyypillistä, että masennus oireilee kiukkuna ja ärtyisyytenä.

Masentunut voi olla yhtä hyvin poikkeuksellisen väsynyt tai ärtyinen. Masennusdiagnoosin saaminen ei edellytä, että ihminen kokee itse itsensä masentuneeksi. Etenkin nuorille aikuisille on tyypillistä, että masennus oireilee kiukkuna ja ärtyisyytenä.

7. Miksi joku masentuu ja joku toinen ei?

On totta, että kaikki eivät masennu yhtä helposti, eivätkä elämän raskaatkaan vastoinkäymiset automaattisesti johda sairastumiseen. Esimerkiksi koronaepidemia on saanut toiset kärsimään masennuksen oireista, kun taas toiset voivat tavalliseen tapaan.

Masentumiseen vaikuttavat muun muassa perinnöllinen alt­tius sekä lapsuus-, nuoruus- ja aikuisiän kokemukset, jotka voivat joko suojata tai altistaa masennukselle. Erityisen merkityksellisiä ovat lapsuuden kokemukset ja onko lapsi tuntenut tulleensa hylätyksi, jos vanhemmat ovat esimerkiksi eronneet, perheenjäsen on kuollut, perhe on muuttanut paikkakunnalta toisella tai lapsi on kärsinyt yksinäisyydestä.

8. Miten masennukselta voi suojautua?

Liikunta, aktiiviset sosiaaliset suhteet ja ylipäätään ihmisten kanssa tekemisessä oleminen suojaavat masen­nukselta.

Iso suojaava merkitys on myös haastavilla, älyllisillä harrastuksilla. Jollekin tämä tarkoittaa esimerkiksi uuden kielen opiskelua, jollekin kirjoittamista, sanaristikkoja, sudokuja tai kuoroa. Tärkeää on lisäksi välttää alkoholin runsasta kulutusta ja alkoholiriippuvuutta.

9. Voiko huono ruokavalio altistaa masennukselle?

Terveellinen ruokavalio näyttäisi suojaavan erityisesti ikääntyneitä masennukselta. Tämä perustunee kahteen asiaan: Ensimmäinen on se, että sekä ylipaino että sen mukana usein tuleva uniapnea altistavat masennukselle.

Terveellinen ruokavalio näyttäisi suojaavan erityisesti ikääntyneitä masennukselta. Sekä ylipaino että sen mukana usein tuleva uniapnea altistavat masennukselle.

Toisaalta taas epäterveellinen ruokavalio saattaa merkitä puutteita ihmiselle tärkeiden ravintoaineiden saamisessa. Tiedetään esimerkiksi, että folaatin puutos altistaa masennukselle. Jos ihminen sairastuu vakavaan masennukseen, häneltä otetaan rutiininomaisesti folaattiarvon kertova verikoe. Tarvittaessa lisäfolaattia määrätään tablettina.

10. Voiko masentunut käydä töissä?

Tämä asia lääkärin on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Yleisesti ottaen olisi tärkeää, että masennusta hoidettaisiin jo ennen kuin se vie työkyvyn. Masennus ei myöskään yleensä pääty tiettyyn päivämäärään.

Usein olisi kaikkien etu, että työntekijä voisi käydä töissä ainakin osa-aikaisesti tai työnantaja hyväksyisi hetkellisen tavallista heikomman työnteon sen sijaan, että masentunut jää yksin kotiin ja vaipuu ehkä sohvanpohjalle.

Tutkimuksissa on todettu, että mitä pidempi masennusjakso on, sitä vaikeampaa on palata töihin ja sitä todennäköisemmin masennus uusiutuu.

Lue myös: Soili käytti mielialalääkkeitä 20 vuotta, kunnes pääsi niistä eroon: ”Kuntoni romahtamiset ja aivosähköiskut eivät johtuneet masennuksesta, vaan lääkkeiden vieroitusoireista”

Soili Takkala

Soili Takkala kokee parantuneensa masennuksesta vasta, kun hän lopetti masennuslääkkeiden käytön. © tommi tuomi / Otavamedia

X