Arja elää lepotilassa olevan lymfooman kanssa

Arja Uusitalo sairastui parantumattomaan lymfoomaan. Nyt tauti on lepotilassa, mutta voi uusiutua milloin vain.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Arja Uusitalon syöpää ei voida parantaa, mutta se on saatu lepotilaan. ”Elän täyttä elämää, ja menen pää pystyssä.”

Arja Uusitalo sairastui parantumattomaan lymfoomaan. Nyt tauti on lepotilassa, mutta voi uusiutua milloin vain.
(Päivitetty: )
Teksti: Susanne Strömberg

Lymfooma on pahanlaatuinen imukudoskasvain. Se on hidaskasvuinen ja taudinkuvaltaan rauhallinen syöpä usein ilman yleisoireita.

Arja Uusitalo, 50, oli tuntenut itsensä flunssaiseksi pidemmän aikaa. Välillä oli kuumeilua ja outoa väsymystä. Hän aavisti, ettei kaikki ollut hyvin.

Tähän havahduin

Elokuussa 2016 olin aamulla hevostallilla ruokkimassa hevosia. Lattiaa lakaistessani tunsin yllättäen selässä valtavan kivun. Lähdin silti töihin konttorihommiin. Puolen tunnin päästä oksensin.

Työkaverit epäilivät, että olin saanut vatsataudin. Kotona kipu vain yltyi. Voin sanoa, että viisi lasta ilman kipulääkkeitä synnyttäneenä kipu oli todella helvetillistä.

Yöllä oli pakko lähteä ensiapuun. Siellä epäiltiin virtsatiekiviä tai virtsatietulehdusta. Jouduin käymään samaisen viikon aikana vielä kaksi kertaa päivystyksessä, sillä kivut eivät hellittäneet. Viikonloppuna sairaalasta tultiin kotiin antamaan antibioottia suoneen.

Diagnoosina lymfooma

Seuraavalla viikolla otettiin ultra ja sitä seuraavalla viipalekuvaus. Pari tuntia viipalekuvauksen jälkeen minulle soitettiin. Lääkäri haluasi nähdä minut heti seuraavana aamuna.

Vastaanotolla lääkäri kertoi, että minulla epäiltiin imusolmukesyöpää.

”Ja se vaikuttaa olevan pahanlaatuinen”, hän lisäsi.

Oloni muuttui sekavaksi, vaikka pysyinkin rauhallisena. Vasta autossa päästin itkuhuudon valloilleen. Olin kai sokissa, löin käsiäni raivoisasti rattiin. Muutaman minuutin päästä soitin miehelleni.

Parin viikon päästä otetut koepalat ja luuydinnäyte varmisti, että minulla oli non-Hodgkinin lymfooma. Kasvain oli melkein maitopurkin kokoinen.

Tuli jotenkin saastainen olo. Hyi, että minussa oli tuollainen kasvain, joka oli kasvanut hitaasti, ja yrittänyt saastuttaa minut!

Näin lymfoomaa hoidettiin

Ennen ensimmäistä sytostaattihoitoa lääkäri kertoi karut uutiset. Syöpääni ei voitaisi koskaan parantaa. Se johtuu syöpälajikkeesta. Syöpäni on follikulaarinen non-Hodgkinin lymfooma. Mutta se voidaan onneksi saada lepotilaan.

Sain kahdeksan kertaa solumyrkkyjä. Ne totta totisesti tuntuivat kropassa. Välillä piti maata sohvalla kuin lahna. Oksetti, pari tonnia painavassa päässä jyskytti, oli kylmä, sitten hiki, sitten kylmä. Heikotti.

Sytostaatit veivät ruokahalun ja makuaistin. Suklaakaan ei enää maistunut. Sen sijaan intialainen ja vietnamilainen ruoka maistuivat. Myös mehulingolla tekemäni viherjuomat lehtikaalista, pinaatista, inkivääristä, porkkanasta ja kurkumasta toimivat. Marjoista ja hedelmistä pyöräytin smootheja. Join pakuriteetä ja sain siitä antiodiksidantteja.

Liikuin paljon. Joka arkiaamu kävin Laku-koiramme kanssa lenkillä. Rakasta Taavi-hevostani kävin hoitamassa liki joka päivä. Ihanat ystäväni lainasivat minulle ratsuksi hevosiaan.

Ennen kuudetta sytostaattihoitoa jännitti erityisesti: silloin otettiin toinen luuydinnäyte. Se oli puhdas. Hoitovaste oli hyvä. Kasvainta oli jäljellä enää pikku jäännös. Oli mahdollista, että se oli arpikudosta. Mutta riskejä ei otettu, joten minulle määrättiin vielä 15 sädehoitokertaa. Kestin sädetykset paremmin kuin sytostaatit.

Lue myös: Imusolmukkeet turvoksissa, mitä se tarkoittaa ja pitääkö siitä olla huolissaan? Asiantuntija vastaa

Lymfooma on ajatuksissa päivittäin

Elämä jatkuu, mutta on myös opittava elämään tosiasian kanssa, että minussa on syöpä. Se voi uusiutua milloin tahansa tai vaikka kymmenen vuoden kuluttua. Hyvässä lykyssä se ei ehdi uusiutua elinaikanani. Siihen minä uskon.

Syöpä tulee olemaan ajatuksissani joka päivä. Se on pelottavaa. Mutta en aio antaa pelolle valtaa. Kun pelko hiipii sisääni, kuvittelen edessäni ison valkoisen hevosen. Se auttaa.

En halua pähkäillä, että saadaanko syöpä aisoihin tai kuolenko kenties lähivuosina. Silloin en pystyisi tekemään mitään. Itkisin koko ajan. En vain suostu siihen! Menen pää pystyssä. Aion elää täyttä elämää, vaikka välillä on vaikeaa. Kun ottaa päähän huudan metsässä.

Hevoseni tuo minulle paljon lohtua. Palasin töihin innoissani elokuussa. Elämässäni on paljon iloa ja vauhtia, rakkautta ja onnellisuutta. Minulla on voimakas olo. Tällä hetkellä olen selviytyjä.

Arja kirjoittaa Täyttä elämää sydämellä -blogia syöpään sairastumisestaan.

Artikkelia on muokattu 30.12.2023

Lue myös Anna.fi: Hodgkinin lymfooma ei muuttanut arvoja – huumori kannatteli Aliina ja Jani Halmetta vaikeina aikoina: ”Ei sairastaminen ylevöitä

Non-Hodgkinin lymfooma

Follikulaarinen non-Hodgkin lymfooma on imukudossyöpä. Sen tautikokonaisuus on monimutkainen. Sillä on lisäksi erityispiirre: oireetonta tautia voidaan seurata ilman hoitoa, ja käynnistää hoito silloin kun tilanne vaatii.

Kyseessä on hidaskasvuinen ja taudinkuvaltaan rauhallinen syöpä usein ilman yleisoireita. Usein se on taudin toteamisvaiheessa laaja tauti, joka on veressä, luuytimessä ja imukudoksessa.

Aiemmin on ajateltu, että follikulaarinen non-Hodgkin lymfooma on parantumaton sairaus. ”Tämä on tautiryhmä, joka voidaan hoidoilla saada erittäin hyvin hallintaan. Tautivapaat ajat voivat olla niin pitkiä, että voidaan jopa arvella, että osa potilaista parantuu pysyvästi”, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan syöpätautien ylilääkäri Tuula Lehtinen.

X