”Arki leviää käsiin. Aina ei ehdi jutella äidin kanssa” – Tee näin, kun äiti syyllistää

Jaa kaverilleTilaa Seura
Äiti syyllistää ja työntää sillä Liisaa kauemmaksi. © anssi keränen
Äiti valittaa joka puhelussa ettei Liisa ole soittanut. Sen takia Liisa soittaa yhä harvemmin.

Äiti aloittaa puhelut aina samalla lauseella: ”Et ole taaskaan soittanut etkä käynyt.”

Viitsisikö edes vastata, Liisa miettii. Kännykän näytössä lukee: Äiti soittaa. Puhelun kulun tietää jo etukäteen. Ensin äiti valittaa, että sinusta ei ole taaskaan kuulunut pitkään aikaan mitään. Sitten äiti syyllistää, että voisit nyt edes soittaa ja käydäkin joskus.

Tähän Liisa ei jaksa vastata oikein mitään. Mitä äiti edes haluaa saada aikaan joka puhelussa toistuvalla valituksellaan siitä, ettei Liisa soita? Ajatteleeko hän saavansa Liisassa aikaan syyllisyyttä yhteydenpidon laiminlyönnistä, jonka jälkeen Liisa alkaisi soitella useammin? Ikävä kyllä vaikutus on päinvastainen.

Liisaa ärsyttää, että äiti aloittaa jokaisen puhelun niin negatiivisesti. Se saa Liisaa välttelemään äidin kanssa juttelua. Liisa soittaa entistä harvemmin, eikä aina jaksa edes vastata äidin puheluun.

Liisa on sanonut monta kertaa äidilleen, että hänellä on aika paljon muitakin asioita huolehdittavana. Pitää käydä töissä, viedä lapset päiväkotiin, tehdä ruokaa, siivota ja pyykätä. On lasten harrastuskuskaukset ja omatkin harrastukset. Aika usein joku on sairaana, ja arki leviää käsiin. Aina ei ehdi jutella äidin kanssa.

Mutta äidin mielestä yksi puhelu ei kauan vie. Ei varmasti viekään ajallisesti, mutta henkisesti se on Liisan mielestä kuluttavaa. Kuunnella nyt toisen ihmisen valitusta. Ei kiitos.

Liisan ja äidin välit ovat jo pitkään olleet ristiriitaiset. Liisalle riittäisi tapaamiset muutaman kuukauden välein ja puhelut, joissa tapaamisista sovittaisiin. Äiti haluaisi jutella joka viikko.

Miten aikuisen tyttären ja äidin välit voisivat olla ongelmattomammat?

Jos äiti syyllistää, täytyy negatiivisesta kierteestä päästä eroon

Liisan äiti haluaa olla yhteydessä tyttärensä kanssa viikoittain, Liisa harvemmin. Ikävä kyllä, äiti syyllistää ja valittaa ja työntää näin Liisan kauemmaksi.

Tämä on tavallinen vuorovaikutuksen ongelma. Meidän sosiaaliseen perimäämme on ”kirjoitettu” toimintatapa, jossa syytöksiin vastataan joko hyökkäämällä ja syyttämällä takaisin tai vetäytymällä vuorovaikutuksesta.

Liisa välttelee. Se on ymmärrettävää, koska hän tuntee itsensä huonoksi ja syylliseksi. Liisa suojautuu pysyttelemällä kauempana äidistä henkisesti ja fyysisesti. Tämä lisää puolestaan äidin pettymystä. Hän vaatii entistä kovemmin. Kierre on valmis.

Negatiivisen vuorovaikutuksen kierre voi myös muuttua vuorovaikutuksessa. Tämä edellyttää sitä, että toinen osapuoli alkaa toimia eri tavalla. Tällöin toinenkin reagoi ja vastaa eri tavalla – niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Vahvistamalla myönteistä, myönteinen lisääntyy.

Äiti voisi aloittaa puhelun Liisalle kiittämällä siitä, että tytär arjen kiireiden keskellä haluaa olla yhteydessä. Näin sanomalla äiti ilmaisee arvostavansa Liisan yhteydenottoa ja ymmärtävänsä tämän tilannetta.

Tai Liisa voisi pahoitella sitä, että ei pysty pitämään niin paljon yhteyttä kuin äiti toivoisi. Äidille välittyy viesti, että Liisa noteeraa hänen toiveensa ja ajattelee häntä.

Toinen lähestymistapa on avoin puhe siitä, mitä kumpainenkin toiselta toivoo. Mikä estää luontevan yhteydenpidon?

Jos kasvokkain puhuminen on vaikeaa, kirjeen kirjoittaminen voi toimia keskustelun avaajana. Liisa voisi kertoa siitä, että on kuormittunut juuri nyt eivätkä äidin vaatimukset helpota tilannetta.

Äiti voisi miettiä voisiko hän olla läsnä ja jopa apuna tyttären elämässä toisella tavalla kuin huomiota vaativana valittajana. Äiti voisi myös kertoa, minkälaisia pelkoja hänellä on vaatimustensa takana. Pelkääkö hän, että hänet unohdetaan? Vai onko elämä tyhjää? Ehkä äiti ajattelee, että kuuluu olla yhteyksissä joka viikko? Voisiko yhteydenpidosta tehdä ääneen lausutun sopimuksen?

Eira Tikkanen Erityisasiantuntija. perhepsykoterapeutti, Suomen Mielenterveysseura

 Lue myös:

Vanha äitini soittelee koko ajan

Mikä avuksi, kun äidin ja aikuisen tyttären välit ovat solmussa? Käynnissä on jatkuva kilpailu

X