Vihlooko hampaitasi? Kuinka tehokkaita vihlomista ehkäisevät tahnat ovat?

1. Miksi hammasta vihloo?

Kova kiille verhoaa hammasta. Sen alla on pehmeämpää hammasluuta, dentiiniä. Hammasluussa on mikroskooppisen pieniä, nestettä sisältäviä kanavia eli dentiinikanavia. Jos neste pääsee liikkumaan dentiinikanavan sisällä, hermosolut aistivat sen vihlomisena. Neste liikkuu dentiinikanavassa silloin, kun kiille ei ole enää suojaamassa hammasluuta.

Hampaassa oleva reikä eli bakteerien aiheuttama kiillevaurio voi aiheuttaa vihlomista. Lisäksi sitä voivat aiheuttaa hampaisiin kohdistuva kemiallinen ja mekaaninen rasitus. Kemiallisella kulumisella tarkoitetaan happamien ruoka-aineiden aiheuttamaa eroosiota eli kiilteen syöpymistä ja mekaanisella vääränlaista harjaustapaa ja purennan häiriöitä.

2. Miksi kylmä vihlaisee?

Kylmä saa dentiinikanavan nesteen liikkumaan. Jäätelö ja kylmät juomat ovat niitä elintarvikkeita, jotka eivät kuulu vihlonnasta kärsivän herkkulistalle. Tosin vihlonnalle altistavat aineet ja asiat vaihtelevat yksilöllisesti: yksi ei siedä lämmintä, toinen hapanta ja makeaa ja kolmas kosketusta. Joku voi oireilla kylmästä ilmasta, joku saunan lämmöstä.

3. Voiko itse päätellä vihlomisen syyn?

Liian voimakas harjaus tai hampaita ympäröivien kudosten pitkäaikainen tulehdus saa ikenet vetäytymään, ja vetäytyneet ikenet ovat tavallisin syy vihloviin hampaisiin. Niiden alta paljastuvassa hampaan kaulaosassa ei ole lainkaan suojaavaa kiillettä.

Reikiintyminen on myös tavallinen vihlomisen syy, mutta reikää ei paljaalla silmällä erota ja jos erottaa, se on jo iso. Vuotavan paikan sauman näkee vain hammaslääkäri.

Laaja-alainen vihlominen viittaa eroosioon ja purennan ongelmiin, kuten narskutteluun. Joskus myös yksittäinen hammas, jossa on kariesvaurio, voi vihloa pahastikin.

4. Miksi hammasta vihloo reiän paikkaamisen jälkeen?

Hampaan paikkaaminen alkaa aina vaurioituneen kiilteen ja hammasluun poistolla eli poraamalla. Jos kariesvaurio on syvä, paikka yltää lähelle hampaan ydintä, jossa hermot ovat lähellä. Myös paikkauksessa käytettävät aineet voivat aiheuttaa vihlontaa. Hermoärsytys on kuitenkin tilapäistä. Ellei se mene ohi parissa viikossa, tulee ottaa yhteys hammaslääkäriin. Samoin silloin, jos vihlonta haittaa arkea.

Hampaita voi vihloa myös valkaisun jälkeen. Valkaisuun liittyvän vihlonnan pitäisi olla ohi parissa päivässä.

Hammashoidossa käytettävä tehoimu kuivaa suuta niin tehokkaasti, että se saattaa välillä vihlaista.

5. Sopiiko särkylääke ensiavuksi?

Jos vihlominen alkaa yhtäkkiä ilman selittävää syytä, kannattaa hakeutua hammaslääkärille. Ibuprofeenia sisältävät särkylääkkeet käyvät ensiavuksi. Jos kyse on syvästä reiästä, särkylääke auttaa vain hetken. Pysyvä apu löytyy vastaanotolta.

6. Kuinka tehokkaita vihlomista ehkäisevät tahnat ovat?

Vihloville hampaille tarkoitetut tahnat sisältävät ainesosia, jotka tukkivat hetkellisesti dentiinikanavat. Näitä ovat kaliumnitraatti, strontiumasetaatti sekä arginiini. Ne helpottavat vihlontaa tai vievät sen kokonaan pois. Apu tulee parin viikon käytön jälkeen. Ellei tule, tarvitaan hammaslääkäriä.

Markkinoilla on myös tahna, jonka luvataan auttavan heti. Sitä sipaistaan sormella suoraan vihlovaan kohtaan.

Jos vihloville hampaille tarkoitettu hammastahna sisältää tarpeeksi fluoria, se sopii ainoaksi tahnaksi. Aikuisen hammastahnassa on riittävästi fluoria silloin, kun sen pitoisuudesta kertova luku on 1 450. Luku löytyy hammastahnatuubin kyljestä. Fluori estää vihlontaa, sillä se kovettaa kiillettä.

7. Miten hampaat harjataan oikein?

Hampaiden pesu on tekniikkalaji. Liian voimakas harjaus saa ikenet vetäytymään. Vihlonta yleistyy iän myötä, kun vuosikymmeniä jatkunut kovakätinen harjaaminen alkaa näkyä ikenissä.

Ote hammasharjasta on kevyt kynäote. Harjaa ei paineta eikä harjan pidä olla kova. Jos hammasharjan harjakset alkavat parissa viikossa harottaa, harjauksessa on käytetty voimaa. Sähköhammasharja pesee hampaat ja ienrajat puhtaiksi tavallista hammasharjaa hellemmin ja tarkemmin.

Ennen sanottiin, että hampaat pitäisi pestä ennen aamupalaa. Tätä perusteltiin sillä, että syöminen aiheuttaa hampaisiin happohyökkäyksen ja että hampaiden harjaus happohyökkäyksen aikana kuluttaisi kiillettä. Viime syksynä uusitussa karieksen Käypä hoito -suosituksessa todetaan, ettei hampaiden aamupesun ajoituksella ole väliä. Illalla hampaat pestään viimeisenä ennen nukkumaanmenoa.

8. Onko syömisillä väliä?

Kun suuhun laittaa toistuvasti hapanta ainetta, jonka pH on 5,5 tai matalampi, kiilteen pinnan apatiittikiteet liukenevat, ja kiille kuluu vähitellen pois. Muun muassa salaatinkastikkeet, sitrushedelmät, etikkasäilykkeet, tuoremehut, energia- ja virvoitusjuomat sekä maustetut kivennäisvedet ovat happamia. Orgaaniset hapot, etikkahappo, sitruunahappo, viinihappo ja omenahappo ovat pahimpia kiilteen liuottajia, ja niitä kannattaa etsiä tuoteselosteista. Mehu kuluttaa hampaita monin verroin enemmän kuin sellaisenaan syöty hedelmä. Happamia ruoka-aineita ei tarvitse karsia kokonaan, mutta päivittäin niitä ei kannata nauttia.

Refluksitautipotilaalla ja syömishäiriöisellä suuhun nouseva hapan mahaneste syövyttää kiillettä. Myös innokas viiniharrastaja voi kärsiä eroosiosta ja siten vihlonnasta.

9. Milloin kannattaa mennä hammaslääkäriin?

Jos omahoito ja ruokavalio ovat kunnossa, mutta hampaita vaan vihloo, tarvitaan hammaslääkäriä.

Omahoito tarkoittaa kahdesti päivässä tapahtuvan hammaspesun lisäksi hammasvälien puhdistusta tikulla, langalla tai hammasväliharjalla.

10. Miten hammaslääkäri hoitaa vihlovia hampaita?

Hammaslääkäreillä on käytössään aineita, jotka muodostavat hampaan pintaan suojaavan kalvon. Se estää ulkoisten ärsykkeiden vaikutuksen dentiinikanaviin ja niiden sisällä olevaan nesteeseen.

Voimakas narskuttelu kuluttaa hampaita. Tätä voidaan ehkäistä yöllä pidettävillä purentakiskolla. Kisko on hammaskiillettä pehmeämpää materiaalia, joten pureminen kuluttaa sitä eikä hammasta.

Muita purentahäiriöitä voidaan hoitaa esimerkiksi oikomishoidolla. Kuluneita hampaita voidaan suojata myös paikoilla tai proteettisilla kruunuilla.

Asiantuntijana Nora Savanheimo, asiantuntijahammaslääkäri, Suomen Hammaslääkäriliitto.