Auttaako nettiterapia?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Nettiterapian aloituskynnys on matalampi kuin tavallisen terapian. © Colourbox
Kasvokkain tapahtuvan terapian rinnalle on tullut virtuaalinen terapia. Muun muassa masennusta, paniikkihäiriötä ja ahdistuneisuutta hoidetaan onnistuneesti netissä.

1. Mitä mielenterveyden häiriöitä hoidetaan nettiterapiassa?

Tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) nettiterapialla hoidetaan masennusta, paniikkihäiriötä, yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä, alkoholin liikakäyttöä ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä.

HUS:n nettiterapiaa on ollut tarjolla vuodesta 2011 ja se on tarkoitettu kaikille asuinpaikasta riippumatta. Tänä vuonna on tulossa pakko-oireisen häiriön hoito-ohjelma. Ensi vuonna alkavat sosiaalisen jännittämisen ja ahdistuneisuuden sekä bulimian nettiterapiat.

Kyse on yleisistä mielenterveyden häi-riöistä. Esimerkiksi masennus on kansanterveydellisesti yleisin yksittäinen suomalaisia uhkaava sairaus. Lähes joka viides sairastuu elämänsä aikana masennukseen.

2. Tehoaako verkossa tapahtuva terapia?

Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, että nettiterapiat ovat lieviin ja keskivaikeisiin masennuksiin ja ahdistuneisuushäiriöihin lähes yhtä tehokkaita kuin kasvokkain tapahtuva terapia.

Suomessa tutkimukset ovat vasta meneillään, mutta ennakkotietojen mukaan suurimmalla osalla käyttäjistä oireet helpottavat selvästi nettiterapian avulla. Asiakkailta on saatu pääosin myönteistä palautetta.

Ne, joille nettiterapia ei tuo riittävää apua, ohjataan eteenpäin.

Noin viidesosa keskeyttää, koska ei saa apua tai kokee, että nettiterapia ei ole oma juttu. Keskeyttäneiden osuus on suurin piirtein sama kuin missä tahansa terapiassa tai hoidossa.

3. Millaisiin häiriöihin nettiterapia puree parhaiten?

Nettiterapia puree parhaiten lieviin ja keskivaikeisiin häiriöihin. Vakavissakin häiriöissä
nettiterapiaa voi käyttää muun hoidon rinnalla.

Parhaiten nettiterapia tepsii, kun sitä saa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Terveydenhoidon perusongelma on se, että apua ei saada riittävän aikaisin. Kun apu tulee, ovat ongelmat jo monimutkaistuneet tai kroonistuneet. Nettiterapia vastaa juuri tähän huutoon. Se on oiva työväline perusterveydenhuoltoon ja työterveyshuoltoon.

Kun nykyresurssit ovat mitä ovat, perusterveydenhuollon pitäisi ehdottomasti käyttää enemmän nettiterapioita. Ne ovat merkittävä uusi hoitomuoto, mutta kaikki lääkärit eivät edes tunne nettiterapiaa. Ja kun on kiire ja paljon vaihtuvuutta lääkäreiden joukossa, on usein kätevintä kirjoittaa asiakkaalle lääkeresepti.

Potilaan kannattaakin itse pyytää pääsyä nettiterapiaan, jos se tuntuu itselle sopivalta
vaihtoehdolta.

4. Miten nettiterapiaan pääsee?

Vaikka kyse on HUS:n palvelusta, on nettiterapia kaikkia täysi-ikäisiä suomalaisia varten. Siihen pääsemiseksi tarvitsee vain lähetteen lääkäriltä. Lähetteen voi kirjoittaa terveyskeskuslääkäri, työterveyslääkäri tai yksityinen lääkäri.

Kun lähete on saapunut, luodaan potilaalle sähköinen tili, jonne hän kirjautuu aloittaakseen terapian. Nettiterapiat löytyvät valtakunnalliselta Mielenterveystalo.fi-nettisivustolta.

Hoitovastuu pysyy lähettävällä taholla. Terapian päätyttyä lähettävälle taholle tehdään lausunto hoidosta. Myös potilas saa yhteenvedon hoidostaan.

Käytännössä kyseessä on erikoissairaanhoidon konsultaatio. Asiakkaalle nettiterapia on ilmaista.

5. Miten nettiterapia käytännössä toteutuu?

Terapiassa on tietty määrä istuntoja, joiden rytmin asiakas voi määritellä itse. Suositeltu terapian kesto on pari kolme kuukautta.

Esimerkiksi masennuksen hoidossa on seitsemän osiota, joista jokainen kestää noin 50 minuuttia. Istunnoissa edetään erilaisten tietosisältöjen, esimerkkien ja harjoitusten avulla. Lisäksi terapiaan kuuluu harjoituksia, joita tehdään istuntojen välissä.

Asiakas voi kirjautua palveluun milloin vain ja missä vain, vaikka yöllä kesämökillä, jos hänellä on toimiva nettiyhteys.

Hoidon etenemistä seuraa terapeutti, joka tukee hoitoa, antaa palautetta ja ohjaa sitä. Terapeutti ei ole koneen äärellä samaan aikaan kuin asiakas. Ohjelmassa on ennalta määrättyjä yhteyspisteitä, jolloin asiakas ja terapeutti voivat keskustella chat-kanavan välityksellä.

Tarvittaessa terapeutti voi olla yhteydessä asiakkaaseen myös puhelimitse.

Pyrimme siihen, että asiakkaalla olisi koko terapian ajan sama terapeutti, mutta loma-aikoina voi olla myös tuuraajia.

6. Keitä nettiterapian terapeutit ovat?

He ovat HUS:n psykologian yksikön palveluksessa olevia henkilöitä, jotka ovat kaikki koulutettuja nettiterapiaan. Nimiä emme julkaise, koska heidän henkilöllisyydellään ei ole asiakkaan kannalta mitään merkitystä.

7. Mihin nettiterapioiden vaikutus perustuu?

Se perustuu samaan asiaan kuin kasvokkain tapahtuvan terapia: osin sairauskohtaisiin menetelmiin ja osin itse hoitosuhteen elementteihin.

Verkko-ohjelmissa käytetään viitekehyksenä kognitiivisia terapioita. Kognitiiviset terapiat ovat käytännönläheisiä lyhytkestoisia terapioita, jossa ei kaivella menneisyyttä vaan keskitytään nykyhetkeen.

Tavoitteena on löytää ne haitalliset ajatus- ja käyttäytymismallit, jotka tuottavat ongelmallisia kokemuksia, tunteita ja toimintatapoja.

Terapian myötä asiakas oppii muodostamaan uusia, rakentavampia ajatus- ja toimintamalleja.

8. Kenelle nettiterapiat eivät sovi?

Jos on pitkään jatkunut vakava mielenterveyden häiriö, tarvitaan tehokkaampia keinoja. Nettiterapiat eivät sovi myöskään ihmiselle, jolla on vakava persoonallisuushäiriö, vakava päihderiippuvuus tai akuuttia psykoottista oireilua.

Nettiterapioihin ei ole myöskään mahdollisuutta sellaisella, jolla ei ole tietokonetta ja toimivaa nettiyhteyttä.

Sen sijaan ikä ei ole este. Ikäihmisethän ovat aktiivisia verkon käyttäjiä, ja oppivat myös käyttämään uusia sovelluksia. Verkkoterapiat sopivat siis myös yli 60-vuo-tiaille.

9. Onko vaara, että vetäytyvä eristäytyy entisestään?

Päinvastoin. Vetäytyvät ihmiset saattavat kokea hoitoon hakeutumisen hyvin nöyryyttävänä. Nettiterapiassa he voivat käydä omassa rauhassaan ja tahdissaan. Nettiterapiassa heitä rohkaistaan vähän kerrassaan aktivoitumaan ympäristössään ja sosiaalisesti.

10. Duodecim on julkaissut nettiterapioihin perustuvia oppaita. Kenelle ne on tarkoitettu?

Tähän mennessä ovat ilmestyneet omahoito-oppaat masennukseen, paniikkihäiriöön ja yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön.

Ne on tarkoitettu kenelle tahansa asiasta kiinnostuneelle. Omahoito-oppaita voi käyttää sellaisenaan tai terapian tukena.

Asiantuntijana Jan-Henry Stenberg, erikoispsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri.

X