Ayurvedasta tasapainoa elämään
Intialaisesta terveydenhoitomenetelmästä ayurvedasta tunnetaan meillä lähinnä kehotyypit ja ruokavaliot. Kehon ja mielen ayurveda -kirjan kirjoittaja, ayurvedalääkäri Janesh Vaidya kertoo, ettei kyse ole pelkistä dieeteistä.
Ayurvedan mukaan ruoka on parasta lääkettä.
Totta. Ravinto sopii sekä elimistön puhdistamiseen, parantamiseen että terveyden ylläpitoon. Auyervedassa ruoalla tarkoitetaan fyysisen ruoan lisäksi myös mielen ruokaa eli ajatuksiamme; sydän on mielen vatsa. Terveyteen tarvitaan molempia. Vaikka söisi kuinka terveellisesti, ei se riitä, jos on ihmissuhdeongelmia tai vaikeuksia rentoutua. Ayuerveda ei ole pelkkä dieetti vaan kokonaisvaltainen käsitys terveydestä eikä siinä eroteta psyykkistä fyysisestä.
Ruoka, joka on sopii yhdelle voi olla epäterveellistä toiselle.
Totta. Eri ihmiset ovat eri elementtien dominoimia. Kun pariskunta syö vaikka juustohampurilaisia, voi se olla hyvää ruokaa toisen keholle, mutta myrkkyä toiselle.
Elementtejä ovat tuli, vesi (maa) ja ilma. Kun ihmisessä on paljon tulta, pitää hänen syödä jäähdyttäviä ruokia. Sellaiselle ihmiselle mausteinen ruoka on kuin kaataisi bensaa liekkeihin. Eri elementtien kehotyyppejä kutsutaan nimillä vata, pitta ja kapha.
Kun tunnistaa oman kehotyyppinsä, kannattaa syödä sen ominaisuuksia vahvistavia ruokia.
Tarua. Pyrkimys on syödä ravintoa, joka tasapainottaa. Jos yksi kehotyyppi on selvästi dominoiva, kannattaa syödä ruokaa, joka laskee sen voimaa. Tavoite on, että kaikki kolme elementtiä olisivat tasapainossa. Epätasapaino johtaa sairauksiin.
Ayurvedan kannalta katsottuna länsimaisessa elämässä suurin epätasapaino ei kuitenkaan synny ruokavaliosta, vaan kiireestä ja stressistä. Kiireessä syödään pikaruokaa. Se sulaa hitaasti. Hitaasti syöty ruoka sulaa nopeasti.
Seura 50/2013