Saalistavatko punkit syksylläkin? – Borrelioosi yleistynyt radikaalisti – Puutiaisaivokuume voi tappaa

Punkkien levittämät taudit ovat yleistyneet viime vuosina.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Punkkien levittämät taudit ovat yleistyneet viime vuosina.
Teksti: Janne Salomaa

1. Miksi punkkia pidetään vaarallisena?

Osa puutiaisista eli punkeista levittää borreliabakteeria ja puutiaisaivokuume- eli TBE-virusta. Suomen punkeista borrelia on arviolta 10–30 prosentilla. TBE-virusta on vain joillakin alueilla ja niilläkin vain noin prosentilla puutiaisista. Viruksen riskialueita ovat rannikkoseudut, mutta sitä on viime vuosina löydetty myös sisämaasta.

Borreliaa levittävät sekä pienet nymfivaiheen puutiaiset että aikuiset. TBE-viruksen voi saada myös puutiaisen toukalta eli larvalta.

Viime vuonna borrelioosiin sairastui arviolta runsaat 6 000 suomalaista. Puutiaisaivokuume todettiin 67:lla.

 

2. Saalistavatko punkit syksylläkin?

Kyllä. Eniten punkkeja on loppukesällä, mutta punkin voi saada ihollensa vielä marraskuussa.

Marja- tai sieniretken jälkeen kannattaa ehdottomasti tehdä punkkitarkastus, sillä uudet tutkimukset ovat osoittaneet punkkien viihtyvän erityisen hyvin varjoisissa havumetsissä. Punkit elävät myös lehtometsien aluskasvillisuudessa ja rantaheinikoissa.

 

3. Karkottavatko hyönteismyrkyt punkit?

Hyttyskarkotteet eivät tehoa puutiaisiin. Punkkikarkotteet tepsivät kohtalaisesti. Paras tapa suojautua on pukeutua pitkähihaiseen paitaan ja työntää housun lahkeet sukkien tai saappaiden sisään. Iltaisin kannattaa tarkistaa iho, hiuspohja, vaatteet ja lemmikkieläinten turkit.

Kotipihan ruoho on hyvä leikata matalaksi, etenkin jos siellä leikkii lapsia.

 

4. Ovatko punkkien levittämät taudit yleistyneet Suomessa?

Kyllä. Borrelioosidiagnoosien määrä on Suomessa moninkertaistunut parissa vuosikymmenessä. Myös puutiaisaivokuume on yleistynyt. Tähän vaikuttaa se, että taudit tunnetaan aiempaa paremmin ja ihmiset hakeutuvat herkemmin hoitoon. Lisäksi diagnostiikka on kehittynyt.

Myös tautitapausten määrä on lisääntynyt. Tärkeä syy tähän on ilmaston lämpeneminen. Punkkihavaintoja tehdään nykyisin Lappia myöten.

 

5. Voiko punkin poistaa väärin?

Vanha neuvo punkin poistamisesta rasvalla on huono. Rasva voi nimittäin saada puutiaisen oksentamaan, joka voi lisätä borreliatartunnan riskiä.

Apteekit myyvät punkkipihtejä ja -pinsettejä. Tärkeintä on vetää puutiaista rauhallisesti mahdollisimman läheltä ihoa kohtisuoraan, jolloin se napsahtaa irti. Ruuvaavasta liikkeestä ei ole apua. Tavallisten pinsettien heikkous on siinä, että niillä ei saa kunnon otetta imukärsästä.

Punkki kannattaa poistaa mahdollisimman nopeasti, sillä se pienentää tautiriskiä. Harvinaisen TBE-viruksen kanssa nopeus ei auta: se tarttuu muutamassa minuutissa.

Poistamisen jälkeen pistokohdan iho voi ärsyyntyä, etenkin jos ihoa ei desinfioi tai punkin imukärsästä jää väkänen ihoon. Nopeasti ilmaantuva paikallinen ihottuma ei ole merkki borrelioosista, sillä taudin aiheuttama vähitellen laajeneva punoitus tulee vasta 1–2 viikon päästä tartunnasta.

Imukärsän jääminen kiinni ihoon ei lisää borreliariskiä, mutta ihon omat bakteerit voivat tulehduttaa ihon.

 

6. Mitä eroa on borrelioosilla ja puutiaisaivokuumeella?

Taudinkuvat ovat erilaiset. Borrelioosin yleisin oire on iholla laajeneva hennosti näkyvä punoitus. Jos sen halkaisija on vähintään viisi senttiä, pitää hakeutua lääkäriin. Ihomuutos ei tule heti, joten punkin poistamisen jälkeen kannattaa seurata pistokohtaa jopa kuukauden ajan.

Puutiaisaivokuume aiheuttaa noin viikon kuluttua tartunnasta lievän kuumetaudin, jota seuraa usein parin viikon tauon jälkeen taudin toinen vaihe, varsinainen puutiaisaivokuume. Sen oireita ovat korkea kuume sekä aivo-oireet, kuten sekavuus tai tasapainohäiriöt, niskajäykkyys ja päänsärky.

Tavallisesti varsinainen aivokuumevaihe menee ohi parissa viikossa. Puutiaisaivokuumeeseen ei ole parantavaa hoitoa.

Sen sijaan borrelioosiin tehoavat antibiootit. Ihomuutosvaiheessa käytetään yleensä kahden viikon tablettikuuria.

 

7. Aiheuttaako borrelioosi aina rengasmaisen punoituksen iholle?

Useimmiten, mutta ei aina. Ensinnäkin punoitus ei ole läheskään aina varsinainen rinkula tai rengas, vaan voi hyvin olla koko alueeltaan punoittava. Jos tietää punkin olleen pitkään kiinnittyneenä ihoon, mutta ihomuutosta ei ilmaannu, lievä lämpöily ja päänsärky tai yhtäkkiä alkavat repivät kivut esimerkiksi raajassa saattavat olla oireita borrelioosista.

Tarvittaessa taudin diagnosoimisen apuna käytetään laboratoriokokeita. Ne voidaan tehdä kuitenkin aikaisintaan 3–4 viikkoa puutiaisen piston jälkeen.

Jos rengasmaista punoitusta ei tule, borreliabakteerin saaminen on hyvin epätodennäköistä eikä antibioottihoitoa siis yleensä tarvita. Vain noin kahdella prosentilla niistä, joilla puutiainen on ollut ihossa kiinni yön yli, kehittyy borrelioosi.

 

8. Voiko punkin aiheuttamaan tulehdukseen kuolla?

Kyllä, mutta se on harvinaista: noin prosentti TBE-virukseen sairastuneista kuolee. Etenkin iäkkäillä potilailla tauti voi kuitenkin aiheuttaa vakavia aivo- ja hermosto-oireita, kuten halvauksia. Taudista voi jäädä myös pysyviä jälkioireita.

Borrelioosiin ei käytännössä liity kuolleisuutta. Jos borrelioosia ei hoideta ihomuutosvaiheessa antiobiooteilla, sekin saattaa kehittyä myöhemmin vakavaksi sairaudeksi. Muutama kuukausi tartunnan jälkeen voi seurata särkyjä päässä, hartioissa ja raajoissa, jotka johtuvat hermojuurten ja hermojen tulehduksesta. Hoitamaton borrelioosi voi myös aiheuttaa aivokalvotulehduksen tai kasvohermohalvauksen.

Vaikka borrelioosi ehtisi aiheuttaa vakavia oireita, tauti voidaan hoitaa antibiooteilla. Tällöin antibiootti annetaan tarvittaessa pistoksina. Suonensisäinen, 2–4 viikon antibioottihoito tappaa kaikki borreliabakteerit. Pitkälle edenneessä taudissa elimistön puolustusreaktio borreliaa vastaan saattaa kuitenkin aiheuttaa oireita jopa kuukausia hoidon jälkeen.

 

9. Pitääkö ulkomailla varoa punkkeja?

Kyllä. Tärkeimpiä puutiaisaivokuumeen riskialueita Euroopassa ovat Etelä-Saksa, Itävalta, Tšekki, Slovenia, Baltian maat ja Itämeren rannikkoalueet sekä suuret alueet Venäjällä.

Suomessa riskialueita ovat erityisesti Ahvenanmaa ja Turun ulkosaaristo. TBE-rokotetta suositellaan, jos oleskelee noin kuukauden riskialueella.

Borrelioosia vastaan ei ole rokotetta.

 

10. Voiko borrelioosin saada muuten kuin punkin pistosta?

Tiedossa ei ole tapauksia, joissa borrelioosi olisi tarttunut ihmisten välillä esimerkiksi yhdynnässä.

Myöskään hyttyset tai ampiaiset eivät levitä borreliaa. Paarman piston epäillään aiheuttaneen Suomessa yksittäisiä tartuntoja, mutta silloinkin kyse on voinut olla siitä, ettei sairastunut ole huomannut punkkia.

Lähde: Pekka Lahdenne, Jarmo Oksi, Anne Pitkäranta, Olli Vapalahti: Kuka pelkää punkkia? Kustannus Oy Duodecim.

Asiantuntijana infektioylilääkäri, professori Jarmo Oksi, Tyks.

FB_logo   Jaa juttu Facebookissa

Twitter_icon   Jaa juttu Twitterissä

Seura_Logo

  Tilaa Seura

X