Botuliini auttoi krooniseen migreeniin

Krooninen migreeni oli viedä Liisa Korpelalta 
työkyvyn, kunnes hän löysi hyvän neurologin. 
Oikeiden lääkkeiden ja ratkaisevan oivalluksen 
avulla Liisa pääsi kipunsa herraksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

"Olin koko ajan sitä mieltä, ettei masennus ollut perimmäinen syy huonoon olooni", Liisa Korpela muistelee.

Krooninen migreeni oli viedä Liisa Korpelalta 
työkyvyn, kunnes hän löysi hyvän neurologin. 
Oikeiden lääkkeiden ja ratkaisevan oivalluksen 
avulla Liisa pääsi kipunsa herraksi.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Liisa Korpela sairastui auralliseen migreeniin kuusivuotiaana. Päänsäryn lisäksi hän kärsi aistiyliherkkyydestä, suolistovaivoista ja pahoinvoinnista.

Vuosien myötä tuli lisää oireita: Aurallisen migreeni rinnalla alkoi esiintyä sekä auratonta migreeniä että jännityspäänsärkyä. Lisäksi Liisa kärsi nestetasapainon häiriöistä, lihasten kipukohtauksista, kurkkukivusta ja nielemisongelmista, rajuista lämmönsäätelyhäiriöistä sekä sydän- ja iho-oireista.
Lääkärit eivät osanneet yhdistää oireita migreeniin.

Romahdus pysäytti

Ramppasin vuosien mittaan lääkärissä ja sain nipun erilaisia diagnooseja, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä ja valkosormisuus.

Tulin jotenkuten toimeen oireideni kanssa. Tavallisista migreenilääkkeistä en hyötynyt, ne vain pahensivat huonovointisuutta ja saivat minut oksentelemaan. Yritin hoitaa päänsärkykohtauksia parasetamolilla. Vuonna 2005 synnytin kaksostyttäremme. He valvottivat minua puolitoista vuotta – toinen valvoi öisin ja toinen päivisin. Kroppani meni väsymyksestä sellaiseen tilaan, että kärsin päänsärystä kolme kuukautta yhtä soittoa. Olin kuin sumussa. Kipu lamaannutti ja vei elämänhallinnan.

Uuvuin totaalisesti ja sain lähetteen psykiatrille. Minulla todettiin masennus ja myöhemmin myös väsymysoireyhtymä. Olin niin huonossa kunnossa, että minulle vilauteltiin jopa työkyvyttömyyseläkettä. Minä olin kuitenkin sitä mieltä, että masennus ei ollut perimmäinen syy vointiini.

Lääkärillä paljastui

Vuonna 2008 pääsin onnekseni migreeniin erikoistuneen neurologin Matti Ilmavirran vastaanotolle. Lopulta löytyi lääkäri, joka ei tuijottanut vain yhtä yksittäistä oiretta vaan otti huomioon koko oirekimpun. Hän kertoi, että kaikkien oireideni – myös masennuksen – taustalla oli migreeni, joka oli muuttunut krooniseksi ja jota ei ollut hoidettu. Kroonisessa migreenissä hermoradat ovat ylivirittyneet ja aiheuttavat erilaisia oireita. Oireet esiintyvät usein myös ilman päänsärkykohtausta, joten niiden yhdistäminen migreenin voi olla vaikeaa. Koko autonominen hermostoni kävi kierroksilla. Siksi kärsin aistiyliherkkyydestä ja kuormituin helposti. Oli valtava helpotus saada selitys sille, miksi kroppani toimi niin kuin toimi ja miksi kipuni oli niin lamauttavaa. Vihdoin pääsimme selvittämään vyyhteä ja etsimään minulle oikeita lääkkeitä.

Kirjan parissa pääsen hetkeksi omaan maailmaan. Luen mitä vain murhamysteereistä Harry Potteriin © Hanna-Kaisa Hämäläinen

Hoito alkoi

Ensin purettiin vanha lääkitykseni: masennuslääke ja nukahtamislääke lopetettiin. Sitten alettiin etsiä sopivia lääkkeitä väsymysoireyhtymään ja migreeniin. Jouduin kokeilemaan useampia erilaisia lääkkeitä ennen kuin oikeat löytyivät. Se oli hidasta, turhauttavaa ja pelottavaakin. Tiesin kuitenkin, että tämä tie on kuljettava. Puolen vuoden kuluttua pahin väsymys oli taittunut naltreksonin avulla. Vireystason noustessa tuskainen uupumus muuttui tavalliseksi väsymykseksi. Sitten löytyi mielialalääke, jolla nostettiin kipukynnystä ja kohennettiin unenlaatua. Beetasalpaajilla hidastettiin lepopulssia ja rajoitettiin sykkeen nopeutumista. Se toimii myös migreenin estolääkityksenä. Viimeinen silaus migreenin hoitoon olivat botuliini-pistokset, joita saan 3–4 kuukauden välein ohimoille, hiusrajaan ja niskaan. Botuliini rentouttaa ja lievittää kipua, koska se vaimentaa hermostossa kulkevia viestejä.

Oikeille raiteille

Botuliini taittoi terävimmän kärjen migreenikohtauksilta ja teki minusta taas työkykyisen. Auralliset migreenikohtaukset on saatu pois lähes kokonaan. Niitä tulee ehkä kerran puolessa vuodessa. Myös vatsaoireet ja pahoinvointikohtaukset ovat hellittäneet. Jännityspäänsärky ja auraton päänsärky ovat sen sijaan koko ajan taustalla hiipivänä hiljaisena kipuna. Kärsin myös lihaskivuista ja lämmönsäätelyhäiriöistä varsinkin talvella, kun on paljon säänvaihteluja. Olen huomannut, että yksikin huonosti nukuttu yö heikentää heti vointiani. Pidänkin kiinni siitä, että saan riittävästi unta.

Oivallus auttoi

Kun sain takaisin voimiani ja toimintakykyäni, myös suhtautumiseni kipuun muuttui. Kipu ei enää hallinnut minua vaan minä aloin hallita kipua. Jos kipukohtaus iskee, voin usein valita, jäänkö sänkyyn makaamaan vai teenkö kivusta huolimatta sen, mitä aioinkin. Mutta armollinenkin on oltava. Joskus on annettava itselle lupa jäädä vällyjen alle. Tulee hetkiä, kun on parasta panna ovet ja ikkunat kiinni ja päättää, että tämä päivä oli tässä. On asioita, joihin voimme vaikuttaa, ja asioita, joihin emme voi vaikuttaa – näiden tunnistaminen on tärkeää.

Voiton puolella

Kolme vuotta sitten toteutin pitkäaikaisen haaveeni ja ryhdyin yrittäjäksi. Tästä kuuluu suuri kiitos neurologilleni, joka valoi minuun uskoa, että löydät kyllä oman tapasi elää. Vuonna 2013 perustin yrityskumppanini kanssa yrityksen, joka työskentelee lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Aiemmin työskentelin sairaanhoitajana kotihoitoyrityksessä, mutta olin jo pitkään unelmoinut siitä, että voisin itse määritellä omat työaikani ja työni sisällön. Yrittäjänä ollessani minulla ei ole ollut yhtään sairauspoissaoloa. Vaikka yrityksen tulevaisuus on nyt hämärän peitossa, olen valtavan ylpeä itsestäni. Hyppäsin silmät kiinni kylmään veteen ja huomasin, että pystyn tekemään töitä ja olemaan yhteiskunnalle hyödyksi.

 

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X