Ei mitään voodoota – akupunktiolla helpotetaan muun muassa koirien valeraskauksia

Eläinlääketieteessä akupunktio on tavanomaisempaa kuin ihmislääketieteessä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Akupunktion käyttö on eläinlääketieteessä yleisempää kuin ihmislääketieteessä.

Eläinlääketieteessä akupunktio on tavanomaisempaa kuin ihmislääketieteessä.
Teksti:
Antti Kivimäki

Valeraskaus on koiranomistajille tuttu riesa. Vaikka koiraa ei olisi astutettu, 60 päivää kiiman jälkeen sen nisiin tulee maitoa ja se alkaa rakentaa itselleen pesää.

”Akupunktion avulla koira unohtaa valeraskauden jopa vuorokaudessa”, Helsingin yliopiston eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoo.

Hoidossa yhteensä kymmenkunta neulaa asetetaan symmetrisesti koiran vatsa-alueen nisälinjaan sekä takajalkoihin ja selkään.

”Nämä akupisteet osuvat kohtuun, munasarjoihin ja maitorauhasiin meneviin hermoratoihin tai stimuloivat väliaivoja. Herättely saa koiran elimistön tajuamaan, että se ei ole raskaana.”

Akuneulojen työntäminen eläimiin kuulostaa hassulta ajatukselta, mutta eläinlääketieteessä akupunktio on tavanomaisempaa kuin ihmislääketieteessä.

Kiiman säätely

Akupunktiota käytetään myös silloin, kun kilpa- tai näyttelykoirien kiimaa halutaan aikaistaa.

”Akupunktio manipuloi koiran omaa hormonijärjestelmää ja saa eläimen luulemaan, että kiiman rakentaminen pitää heti aloittaa. Kahden kuukauden kuluttua hoidosta eläin on melko varmasti kiimassa”, Hielm-Björkman kertoo.

Tieteellisten akupunktiotutkimustensa ohella hän hoitaa eläimiä yhden päivänä viikossa Yliopistollisessa eläinsairaalassa.

Akupunktiosta on apua varsinkin eläinten lisääntymisterveyteen liittyvissä asioissa.

Esimerkiksi lehmillä ja hevosilla munasolu saattaa irtoamisen sijasta jäädä paikoilleen, jolloin eläimen munasarjaan muodostuu paljon kiusallisia rakkuloita. Luonnossa eläimen kiimakierto reagoi kevään tuloon, mutta sisätiloissa elävillä tuotantoeläimillä prosessi häiriintyy, kun valoa ja lämpöä on tasaisesti vuoden ympäri. Lehmillä myös 40 litran päivittäinen maidontuotanto pitää elimistön stressitilassa.

”Akupunktio vaikuttaa suoraan munasarjaan hermoston kautta. Lehmän elimistö muistaa, että tässähän piti olla tiineytymässä, poksauttaa rakkulat pois munasarjoista ja alkaa keskittyä asiaan.”

Apua nymfomaniaan

Suomessa nautaeläinten rakkulatauteja hoidetaan akupunktiolla lähinnä Keski-Pohjanmaalla, mutta Hielm-Björkmanin mukaan Britanniassa, Ranskassa, Saksassa ja Itävallassa akupunktion käyttö on yleisempää. Akupisteet ovat samat kuin koiran valeraskaudessa: neuloja laitetaan symmetrisesti selkään, mahaan ja takajalkoihin.

Miltei samoja pisteitä käytetään myös eläinten nymfomaniaan, kiimattomuuteen ja hiljaiseen kiimaan, synnytyspoltteiden lisäämiseen sekä siitossonneilla sperman määrän ja laadun parantamiseen.

”Tiettyä elintä, kuten kohtua ja munasarjoja, hoidettaessa pisteet ovat melkein aina samat. Akuhoidoissa elimistö vain ärsyyntyy tunnistamaan, mikä on normaalia. Tästä syystä hoidoista ei myöskään juuri koskaan seuraa epäsuotuisia sivuvaikutuksia.”

Ihmisillä akupunktiota käytetään lähinnä kroonisen kivun lievitykseen ja laukaisuun. Hedelmällisyyshoidossa akupunktioon turvaudutaan yleensä vasta viimeisenä keinona, kun mikään muu ei toimi.

”Akupunktiolla kannattaisi pikemminkin aloittaa, kun se on elimistölle paljon kevyempi toimenpide kuin esimerkiksi hormonihoito tai koeputkihedelmöitys. Ylipäätään lääketieteessä luotetaan liian vähän kehon omiin reaktiosysteemeihin, että keho voisi itse aktivoitua parantamaan itsensä”, Hielm-Björkman sanoo.

Yllättävä elvytys

Vuosina 1997–2006 Hielm-Björkman työskenteli Helsingin keskustassa toimivalla pieneläinklinikalla, joka sittemmin muutti Viikkiin Yliopistollisen eläinsairaalan yhteyteen.

Ihmiset toivat sinne usein loukkaantuneita villieläimiä, ja Hielm-Björkman kuljetti niistä satoja kotiinsa toipumaan. Kerran hoidettavaksi tuotiin kokonainen pesällinen oravanpoikasia, kun niiden emo oli jäänyt auton alle.

”Villieläimet virkoavat erinomaisesti jo yhdestä tai kahdesta neulasta. Uskon sen johtuvan siitä, että niiden elimistö ei ole helpon elämän ja lääkkeiden takia menettänyt herkkyyttään.”

Kerran erään talotyömaan perustusten räjäytystöissä maasta alkoi sinkoilla siilinpoikasia ja urakoitsijat löysivät emon kuolleena. Poikaset tuotiin Hielm-Björkmanille hoidettavaksi ja hän antoi niille ruokaa sekä työnsi neulan polven alle sekä juuri nenäruston alla olevaan akupisteeseen.

”Polvipiste edistää tehokkaasti suoliston ja mahan toimintaa, ja sen stimulointi oli tarpeen, jotta poikasten elimistö ei menisi lakkoon uudenlaisen ravinnon takia.”

Nenäruston alapuolinen piste on ihmisilläkin varsin tehokas, ja sitä stimuloimalla herätetään nukutuspotilaita. Kerran bussissa Hielm-Björkman pelasti sydänkohtauksen saaneen miehen työntämällä kuulakärkikynän tähän pisteeseen.

”Hakkasin kynällä pistettä, kunnes ambulanssi tuli paikalle. Elimistö virkosi tehokkaasti: mies veti henkeä, ja hänen sydämensä alkoi taas tykyttää. Muste jäi nenän alle melkein tatuoinniksi, mutta mies jäi henkiin.”

Norsun neulat

Hielm-Björkman on pitkällä urallaan ehtinyt antaa akupunktiota monenlaisille nisäkkäille. Suurimman potilaansa hän kohtasi vuonna 1984 opiskellessaan englantilaisessa Bristolin yliopistossa. Yliopiston eläinlääketieteilijät vastasivat myös läheisen eläintarhan asukkaiden hyvinvoinnista, ja nyt hoidettavaksi oli saatu nivelrikosta kärsivä norsu.

”Eläin oli täysin hereillä. Ei se yhtään vastustellut, vaikka siihen työnnettiin hirmuisesti neuloja, jotka tietenkin olivat tavallista pidempiä.”

Monille eläimille on laadittu akupistekarttoja, mutta varsinkin harvoin hoidettavilla lajeilla kartat saattavat olla hieman epämääräisiä. Silloin tarkkoja pisteitä etsitään sähkövastuksen eroja tarkkailemalla.

Koirista on laadittu runsaasti akupistekarttoja. Silti koirahoidoissakin turvaudutaan usein sähkönvastusta mittaavaan ohmimittariin, koska rodut ovat keskenään niin erilaisia.

Yleisin akupunktiopotilas eläinklinikalla on nivelrikon, selän silloittuman tai välilevyn pullistuman vuoksi kroonisesta kivusta kärsivä koira. Kivun pysyvä laukaisu vaati useita hoitokertoja, ensin viikon välein, sitten kahden viikon välein, sitten neljän viikon välein ja niin edelleen, ja lopulta koiran loppuelämän ajan kahdesti vuodessa.

Neuloitustilanteessa eläin näyttää usein olevan kuin ”pilvessä”, niin endorfiinien vallassa, että silmät menevät väkisinkin kiinni. Hoidon jälkeen koira nukkuukin helposti monta tuntia, ja jos niillä on kivun aiheuttamaa unenpuutetta, jopa kokonaisen vuorokauden.

”Mutta seuraavana aamuna koira omistajien mukaan herää erittäin virkkuna. Se on kuin pentu uudestaan, lähtee hakemaan leluja, on sosiaalinen ja juoksee jänisten perään.”

Vaikea tutkimuskohde

Akupunktiolla on vuosituhantiset perinteet kiinalaisessa lääketieteessä. Länsimaisessa lääketieteessä akupunktion vaikutuksia alettiin tutkia kiivaasti sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon vuonna 1972 vieraili Kiinassa ja hänen avustajalleen tehtiin umpisuolenleikkaus akupunktionukutuksessa.

Kymmenen viime vuoden aikana akupunktion tutkimus on ollut vilkasta ja sitä on tehty ihmisillä, koirilla, rotilla ja hiirillä. Akupunktion vaikutukset ovat haastava tutkimuskohde.

”Plaseboakupunktiota on mahdotonta tehdä, kun ihminen kyllä huomaa, työnnetäänkö häneen neuloja. Neulojen asettelu ’vääriin paikkoihin’ ei poista ongelmaa, sillä kaikilla neuloilla on jotain vaikutusta hermostoon. Edes plasebo-neulat, jotka teipataan ihoon niin että potilas luulee saavansa akupunktiota, eivät ratkaise ongelmaa, sillä nekin painavat ihoa ja akupunktiopistettä ja näin hermojen päätelevyt ärsyyntyvät”, Helsingin yliopiston eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman sanoo

”Terveille koehenkilöille tehty akupunktiotutkimus on tuottanut laihoja tuloksia, mutta juuri terveille yksilöille akupunktion ei kuulukaan vaikuttaa mitenkään”

Viime vuosina apua on tuonut toiminnallinen aivokuvaus eli fMRI-tekniikka. Kroonisesta kivusta tai migreenistä kärsivät ihmiset ovat maanneet magneettikuvantamisputkessa ja samalla heidän kehoonsa on aseteltu akuneuloja. Aivokuvista on havaittu aktiivisuuden kasvua ja laskua eri puolilla aivoja. Kipupotilailla nähdään aktiivisuutta endorfiinintuotannosta vastaavilla alueilla sekä aktiivisuuden pienenemistä kipua käsittelevillä alueilla.

X