Epidemiakausi aluillaan: Mitä tämän vuoden influenssarokotteen suojatehosta tiedetään?

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Antti Aimo-Koivisto/ Lehtikuva
Rokotteet eivät juuri koskaan suojaa täydellisesti. Suuri osa rokotteista on kuitenkin hyvin tehokkaita. Nyt huolettaa influenssarokotteen antama suoja.

1. Mitä tämän vuoden influenssarokotteen suojatehosta tiedetään?

Koska tämän vuoden influenssaepidemia on vasta alussa, on vielä vaikea arvioida rokotteiden tehoa. Kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva pistettävä rokote suojaa kolmelta influenssavirukselta, pienille lapsille annettava nenäsumuterokote neljältä. Yksityiseltä sektorilta saatava pistettävä rokote suojaa neljää virusta vastaan.

Epidemiakausi alkoi Suomessa ennen joulua sellaisella B-viruksella, jota vastaan kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluva rokote ei todennäköisesti suojaa. Yksityiseltä sektorilta saatava rokote sen sijaan antaa sitä vastaan suojaa. Tammikuun puolessavälissä epidemiatilanne on kuitenkin muuttunut, ja liikkeellä on hyvin erilaisia viruksia. Mukana on myös paljon niitä viruksia, joilta rokotusohjelman rokote suojaa.

Jos ei vielä ole ottanut influenssarokotetta, se kannattaa edelleen ottaa. Influenssarokotteet antavat suojaa parhaimmillaan noin 80 prosentissa influenssainfektioista.

2. Suojaavatko muut rokotukset sataprosenttisesti?

Rokotteet eivät juuri koskaan suojaa täydellisesti. Suuri osa rokotteista on kuitenkin hyvin tehokkaita. Erittäin tehokas rokote on esimerkiksi tuhkarokkorokote, jonka teho on reilusti yli 90 prosenttia. Hinkuyskärokotteen teho on parhaimmillaan noin 80 prosenttia, mutta se hiipuu 4–5 vuodessa.

Influenssarokotteet ovat harmillisen vaihtelevia teholtaan. Alhaisimmillaan vanhuksille annettu kausi-influenssarokote on suojannut vain yhden viidestä rokotetusta, kun taas parhaimmillaan esimerkiksi sikainfluenssarokotteen teho oli lähes 80 prosenttia. Influenssarokotteiden suojatehoon vaikuttaa rokotettavan ikä ja terveydentila sekä se, miten hyvin rokotteeseen valitut virukset vastaavat epidemian aikana kiertäviä viruksia.

3. Suojaako lapsena saatu tuhkarokkorokote varmasti?

Sairastettu tauti antaa lähes sataprosenttisen suojan tuhkarokolta. Sen sijaan pieni osa lapsena MPR-rokotteen saaneista voi sairastua lievään tuhkarokkoon, kun ympärillä on paljon tartunnan saaneita, kuten epidemia-alueilla Italiassa. Tuhkarokkorokotteita ei ole kuitenkaan tarvetta uusia aikuisena. Tuhkarokkoviruksen rakenne on hyvin vakaa, eikä sen tiedetä muuntautuneen niin, että rokotteen suojateho olisi heikentynyt.

Jos suunnittelee matkaa maahan, jossa esiintyy tuhkarokkoepidemia, kannattaa tarkistaa oma tuhkarokkorokotussuoja. Jos rokotuksen saannista ei ole tietoa, on hyvä ottaa varmuuden vuoksi uusi MPR-rokote. Esimerkiksi monet 1970-luvulla syntyneet eivät ole rokotetta saaneet, eivätkä myöskään sairastaneet tautia.

4. Mitä rokotuksia aikuisella on hyvä olla voimassa?

Kansalliseen rokotusohjelmaan kaikille aikuisille kuuluvia rokotteita ovat jäykkäkouristus-kurkkumätä-rokote, tuhkarokko-sikotauti-vihurirokkorokote eli MPR-rokote ja poliorokotteet. Niiden tavoitteena on suojata mahdollisimman hyvin estettäviä tauteja vastaan.

Osa vanhemmasta väestöstä on ehtinyt sairastaa tuhkarokon, sikotaudin ja vihurirokon ennen rokotusohjelman alkamista. He eivät rokotetta tarvitse, koska sairastetut taudit ovat luoneet vastustuskyvyn, jolloin uudelleen sairastuminen ei ole mahdollista.

Muiden rokotteiden tarvetta kannattaa miettiä yhdessä lääkärin kanssa. Nykyään reissataan paljon eri puolilla maailmaa. Yksilöllinen sairastumisriski ja tarvittava suoja täytyy arvioida aina kohteen mukaan.

5. Mitä tehosterokotteita aikuiset tarvitsevat?

Jäykkäkouristus-kurkkumätä-tehosterokote täytyy ottaa kymmenen vuoden välein, jotta sen teho pysyy voimassa. Tällä hetkellä valmisteilla tosin on ohje, jonka mukaan 25–64-vuotiailla riittäisi 20 vuoden välein annettu tehoste. Influenssarokote kannattaa ottaa vuosittain, jos kuuluu esimerkiksi jonkin perussairauden takia riskiryhmään.

Rannikkoalueilla, joissa puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys on suuri, on hyvä ottaa ensin puutiaisaivotulehdusrokotteiden perussarja ja kolmen vuoden päästä tehoste. Sen jälkeen tehoste on hyvä ottaa iästä riippuen viiden tai kymmenen vuoden välein.

6. Mistä omia rokotustietojaan voi kysellä?

Kansallisen terveysarkiston Omakanta-palvelun kautta voi käydä tarkistamassa kaikki vuoden 2009 jälkeen julkisella sektorilla annetut rokotukset. Omakantaan kirjaudutaan internetissä osoitteessa kanta.fi. Kirjautumiseen tarvitaan henkilötunnus ja jokin tunnistusväline, kuten verkkopankkitunnukset. Ennen vuotta 2009 annettuja rokotteita täytyy tiedustella paikoista, joissa niitä on annettu. Rokotustiedot on kirjattu joko paperille tai käytössä olleeseen tietokantaan.

7. Jos ei tiedä, mitä rokotuksia on saanut, onko niiden uudelleen ottaminen vaarallista?

Rokotteiden uudelleen ottaminen on yleensä turvallista, vaikka vanha rokote olisi vielä voimassa. Poikkeuksia ovat tapaukset, joissa rokotteen saajan terveydentila on niin heikko, että elävien heikennettyjen rokotteiden, kuten keltakuume- tai vyöruusurokotteen antamista pidetään vaarallisena. Yleensä silloin voidaan kuitenkin antaa inaktivoituja eli tapettuja taudinaiheuttajia sisältäviä rokotteita.

8. Koska A- ja B-hepatiittirokotteet ovat tarpeen?

A-hepatiittirokote kannattaa ottaa aina reissatessa, myös lähimatkoille Länsi-Euroopassa. A-hepatiittivirus leviää ruuan ja juoman välityksellä, ja se aiheuttaa maksatulehdusta. Myös B-hepatiittivirus aiheuttaa maksatulehdusta, mutta se leviää veriteitse saastuneiden neulojen, verensiirron ja tatuointien yhteydessä. Lisäksi se leviää suojaamattoman seksin välityksellä limakalvokontaktissa.

B-hepatiittirokotusta ei välttämättä tarvita yksittäiselle, lyhyelle matkalle. Se on kuitenkin kätevä ottaa yhdistelmärokotteena A-hepatiittisuojauksen kanssa, jos matkustaa usein B-hepatiitin korkean esiintyvyyden alueille esimerkiksi Aasiaan ja Afrikkaan.

9. Kannattaako aikuisen vielä ottaa vesirokkorokote?

Valtaosa aikuisista on sairastanut vesirokon parikymppiseksi mennessä. Jos on kuitenkin epävarma omasta suojastaan, voi käydä testaamassa vesirokkovasta-aineet. Jos niitä ei ole, kannattaa ottaa rokote. Aikuiselle vesirokko on yleensä vaikeampi tauti kuin lapsena sairastettu.

Taudin jälkeen vesirokkovirus jää elimistöön ja voi ikääntyneillä aiheuttaa ikävän jälkitaudin, vyöruusun. Lapsena annettu vesirokkorokote ehkäisee myös vyöruusun puhkeamisen. Sen sijaan aikuinen, joka on lapsena sairastanut vesirokon, tarvitsee vyöruusurokotteen, jotta voi välttyä vyöruusulta.

10. Keiden on tarpeellista ottaa pneumokokkirokote?

Pneumokokki on infektiosairauksia aiheuttava bakteeri, joka voi pahimmillaan aiheuttaa keuhkokuumeen tai aivokalvotulehduksen. Pikkulapset saavat pneumokokkirokotteen jo neuvolassa, mikä epäsuorasti suojaa myös aikuisia. Kun pikkulapset eivät enää kanna pneumokokkia nenänielussaan, he eivät myöskään tartuta sitä aikuisiin. Tämän epäsuoran suojan vuoksi pneumokokkirokotetta ei kansallisessa ohjelmassa suositella kaikille aikuisille.

Nykyään Suomessa on hyvin pieni riski sairastua niiden pneumokokkien aiheuttamiin tauteihin, joilta pneumokokkirokote suojaa. Rokotuksen tarvetta kannattaa miettiä yhdessä lääkärin kanssa. Yleensä rokotusta suositellaan riskiryhmiin kuuluville, kuten syöpä-, keuhko-, sydän- ja verisuonitauteja sairastaville sekä alkoholisteille.

Asiantuntijana Rokotusohjelmayksikön ylilääkäri Hanna Nohynek, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Lue myös:

Asiantuntija rokotusten vastustajista: hölmöjä, moraalittomia, humpuukimaakareita

Rokotukset kuntoon – Tämän rokotuksen puuttuminen on nyt kaikkein vaarallisinta

X