Geokätköily muutti Annen sohvaperunasta aktiiviseksi liikkujaksi: ”Tuntui kuin elämässäni olisi avautunut salattu maailma”
Patoon piilotettu purkki innosti Anne Puiston liikkumaan luonnossa. Sillä oli paljon hyviä vaikutuksia hänen terveyteensä.
Geokätköilyharrastus antaa Anne Puistolle löytämisen riemua ja itsensä voittamisen tunnetta.
Harrastus, kuten geokätköily, voi muuttaa ihmisen elämän.
Vihtiläisen Anne Puiston vapaa-aika kului usein sohvalla maatessa, pleikkaria pelatessa tai käsitöitä tehdessä. Päivän liikunta jäi tavallisesti siihen, mitä sairaanhoitajan työssä tuli työvuoron aikana liikuttua.
Yhdeksän vuotta sitten kaikki muuttui kuitenkin hetkessä, kun Anne katseli serkkunsa Virven julkaisemia kuvia Facebookista.
Tähän havahduin
”Facebookin kuvissa serkkuni oli metsän keskellä laavulla paistamassa makkaraa. Hän kertoi samalla reissulla käyneensä etsimässä muutaman kätkön.
Kiinnostukseni heräsi heti ja kysyin, mitä ihmeen kätköjä hän tarkoittaa. Serkkuni vastasi, että hän oli geokätköilemässä ja käski minunkin mennä rekisteröitymään lajin sivustolle.
Tein työtä käskettyä, mutta mietin koko ajan samalla, ettei meidän kotikulmillamme Vihdissä varmaankaan ole yhtään kätköä. Se osoittautui harhaluuloksi, sillä kotimme lähettyville oli merkitty kolme kätköä.
Printtasin kartan mukaan, ja lähdin kahden pienen lapseni kanssa etsimään kätköjä.
Kolmesta kätköstä onnistuimme löytämään vain yhden. Se oli Härkölänjoen padolla, jonka ohi olin kulkenut monta kertaa aikaisemmin tietämättä kätköstä mitään.
Tuntui kuin yhtäkkiä elämässäni olisi avautunut salattu maailma.
Inspiraatiota
Olin geokätkäilystä niin innoissani, että tulostin netistä lisää karttoja. Laajensin reviiriäni, ja vapaapäivinäni lähdin etsimään lisää kätköjä.
En ollut koskaan ollut kovin liikunnallinen, enkä ollut omin päin saanut lähdettyä ulos kävelemään. Kätköt veivät kuitenkin täysin mennessään.
Aluksi kävin etsimässä kätköjä, joiden luo pääsi autolla mahdollisimman lähelle. Vähän ajan päästä kuitenkin huomasin, että lenkkini olivat vaivihkaa pidentyneet, eikä luonnossa liikkuminen tuntunut enää raskaalta.
Tärkeä käänne harrastuksessani tapahtui, kun menin ensimmäisen kerran mukaan miittiin, eli geokätköilytapahtumaan, jossa voi tutustua muihin lajin harrastajiin. Sain uusia kavereita, ja lähdimme etsimään kätköjä yhdessä. Hankin myös älypuhelimen ja latasin siihen geokätköilysovelluksen, mikä helpotti kätköjen löytämistä.
Terveysvaikutuksia
Geokätköilyn tuoman liikunnan ansiosta peruskuntoni on noussut valtavasti. Nykyään jaksan vaivatta kävellä vaikka kymmenen kilometrin lenkin Nuuksion kansallispuistossa.
Kallionkielekkeillä ja puissa kiipeilyn ansiosta myös tasapainoni on parantunut.
Koen myös, että luonnossa liikkuminen auttaa pitämään aikuisiän diabetekseni hyvässä hoitotasapainossa.
Verensokeriarvoni alkoivat nousta aikoinaan kahden raskauteni aikana. Sairaus puhkesi kuitenkin vasta seitsemän vuotta sitten.
Olen koko ajan pärjännyt pelkällä tablettihoidolla, enkä ole tarvinnut insuliinia ollenkaan. Siitä kiitän pitkälti parantunutta kuntoani.
Geotkätköily on tuonut myös henkistä hyvinvointia. Sairaanhoitajan työ voi olla välillä rankkaa, ja siksi on tärkeää saada työasiat vapaa-ajalla pois mielestä. Luonnossa liikkuessa se käy helposti.
Tässä ja nyt
Geokätköily on tarjonnut valtavan monipuolista liikuntaa. Olen muun muassa kyykkykävellyt viemäriputkessa, kiipeillyt valjaiden varassa korkealla puissa ja kahlannut kahluuhousut jalassa joessa etsimässä kätköjä. Samanlaista liikuntaa en koskaan saisi millään liikuntatunnilla.
Lisäksi geokätköily on innostanut minua luonnossa liikkumiseen muutenkin. Kolme vuotta sitten innostuin Vihdin alueen 100 pulahdusta -haasteesta, jossa käydään kesäaikaan kastautumassa mahdollisimman monessa luonnonvedessä. Pari vuotta sitten aloin käydä myös Birdlifen lintujentunnistusretkillä.
Nykyään yhdistän kaikkia kolmea harrastusta. Geokätköilyreissuille nappaan usein lintukiikarit mukaan, ja kesäaikaan pulahdan jossakin luonnonvedessä. Viime kesänä kastauduin 70 eri lammessa. Lintuja bongaan myös talvella.”