Haistatko harhoja? Haamuhaju voi kieliä aivosairaudesta

Jaa kaverilleTilaa Seura
© colourbox
Hajuharhat ovat tavallisempia kuin esimerkiksi näköharhat. Kysymyksiimme haamuhajuista vastaa kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri Tapani Salmi.

Voiko nenä haistaa olemattomia?

”Kaikkiin aisteihin voi liittyä todellisia harha-aistimuksia. Osa niistä syntyy aivojen toiminnasta. Aivoperäiset oireet ovat harvinaisia, mutta toisaalta hajuharhat ovat tavallisempia kuin esimerkiksi näköharhat.

Voi myös tuntua siltä, että nenä haistaa omiaan, jos oma hajuaisti sattuu olemaan herkempi kuin muilla. Hajuaistin tarkkuus vaihtelee paljonkin. Naisilla se on keskimäärin herkempi, kun taas tupakoijilla heikompi. Jo tavallisen nuhan yhteydessä hajuherkkyys vähenee, ja limakalvolle voi jäädä sitkeitä ”hajujälkiä”. Lisäksi hajuihin tottuu nopeasti. Kun on pitkään hajun ympäröimä, sitä ei enää havaitse, vaikka toinen aistisi sen voimakkaana.”

Voiko haamuhaju voi kieliä vakavasta sairaudesta?

”Aivojen sairaudet sijoittuvat usein ohimolohkoon, jossa hajualue sijaitsee. Ohimolohkon epilepsia on tavallisin paikallinen epilepsia. Siihen voi liittyä hajuelämyksiä, kuten epämiellyttävää palaneen käryä. Satunnaisesti samaa voi esiintyä lievänä ja hyvänlaatuisena esimerkiksi silloin, kun ihminen on väsynyt tai nukahtamaisillaan.

Epileptiset hajuharhat ovat usein hyvin läpitunkevia, sillä ohimolohkon toiminta liittyy tunteisiin ja muistikuviin. Siksi aivoperäisiin haamuhajuihin liittyy usein voimakasta ahdistusta ja vatsaoireita.”

Miten hajuharhoja voidaan lääkitä?

”Tavallisimmin harhahaistaminen liittyy nenään, jota lääkitään nenäsumutteella samalla, kun hoidetaan poskiontelon tulehdusta. Paikallisalkuinen epilepsia saadaan useimmiten pidettyä oireettomana lääkehoidolla.”

X