Uupuminen helteellä on useimmiten seuraus näistä virheistä

Jaa kaverilleTilaa Seura
© colourbox
Suomessa asuvan elimistö ei ole tottunut kuumuuteen, minkä vuoksi helle voi uuvuttaa. Parhaat keinot väsymisen välttämiseksi ovat hyvä kunto ja riittävä veden juominen.

1. Miksi helle uuvuttaa?

Kuumalla ilmalla ihminen hikoilee runsaasti. Jos hikoilemalla menetettyä nestettä ei korvata riittävällä juomisella, elimistö kuivuu. Kuivumisessa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä menee sekaisin, verenkierto kuormittuu ja leposyke nousee.

Kuuman sietämisessä on yksilöllisiä eroja, mutta kaikilla ihmisillä hyvä yleiskunto auttaa, koska sydän on silloin vahva, elimistö on tottunut rasituksen aiheuttamaan kuumuuteen ja hientuotanto on tehokkaampaa.

Nestetasapainon ylläpito on tärkeää ennaltaehkäisyä väsymystä ja lämpösairauksia vastaan.

 

2. Miten nestetasapainoa pidetään yllä?

Kuivumisen ennaltaehkäisy on tärkeintä. Kuumiin olosuhteisiin on hyvä varautua juomalla pieniä määriä (1−2 desilitraa) 3−4 kertaa tunnissa, koska isot määrät eivät imeydy kerralla.

Tavallinen, hiilihapoton viileä vesi on paras juoma. Energia- tai urheilujuomia voi käyttää silloin tällöin, mutta energiajuomat voivat nostaa kuumuudesta kohonnutta sykettä entisestään.

Suolatasapaino pysyy yllä normaalilla, monipuolisella ruokavaliolla, ja suolatasapainon järkkymisen ja ylinesteytyksen vaaraa ei ole, jos juo vettä pieniä määriä kerralla.

 

3. Mitä sairauksia kuumuus voi aiheuttaa?

Lievin lämpösairauksista on auringonpistos, joka syntyy, kun päähän kohdistuu voimakas lämpösäteily. Oireita ovat päänsärky, oksentelu ja pahoinvointi. Auringonpistoksen jälkeen pitää siirtyä viileään ja varjoon lepäämään. Jos oireet eivät mene ohi, on mentävä lääkäriin.

Lämpöpyörtyminen johtuu liian pitkästä kuuma-altistuksesta, jossa nesteytys on unohdettu. Ihminen pyörtyy, koska elimistöstä lämpöä poistavaa verta on kuivumisen takia liian vähän, ja aivot jäävät hetkellisesti ilman verta. Ensioireina voi olla kalpeutta ja heikkoutta. Pyörtynyt viedään viileään selälleen makaamaan, nostetaan jalat koholle ja nesteytetään.

Lämpöuupumisessa elimistö on altistunut toistuvasti ja pitkään kuumalle ilman riittävää nesteytystä. Neste- ja suolatasapaino on järkkynyt ja elimistön lämpötila nousee 38 asteeseen. Tila vaatii sairaalahoitoa, sillä jatkuessaan se johtaa lämpöhalvaukseen.

Lämpöhalvauksessa elimistön lämmönsäätelyjärjestelmä ei pysty enää sopeutumaan kuumaan, ja elimistön lämpötila nousee pahimmillaan yli 40 asteen. Sairaus on hengenvaarallinen ja vaatii tehohoitoa.

 

4. Kuinka kuumuus huomioidaan työtä tehdessä?

Kuumassa työskentelevän riski saada lämpösairaus on suuri varsinkin, jos on käytettävä raskasta suojavaatetusta. Riittävä nesteytys aloitetaan jo ennen työrupeamaa, ja raskaimpia ruumiillisia ponnisteluja vältetään kuumimpaan aikaan päivässä.

Työelämässä 28 asteen lämpö on kuumatyön raja, ja sen ylittyessä on lisättävä taukoja tai niiden pituutta. Tauot on vietettävä viileässä.

Auringonpaisteessa työskentelevän olisi hyvä suojata iho vaatteilla, ettei aurinko pääse kuumentamaan suoraan ihoa. Hyvästä kunnosta on kuumassa työskentelevälle etua.

 

5. Miten lasten kanssa selviytyy kuumassa?

Lasten hikoilu on lievempää kuin aikuisten, joten he sietävät kuumaa huonosti. Lapsen iho kannattaa suojata kuumenemisen estämiseksi ohuella, vaalealla vaatteella ja pää hatulla.

Auringossa ei ole hyvä viettää pitkiä aikoja kerralla. Rannalla ollessa ja saunoessa uiminen viilentää hyvin lapsen kehoa. Lapsi ei välttämättä tunne nälkää tai janoa kuumalla ilmalla, joten aikuisen on huolehdittava lapsen syömisestä ja juomisesta.

 

6. Miten vanhukset pärjäävät helteillä?

Ikääntyessä yleiskunto, elintoiminnot ja lämmönsietokyky heikkenevät. Kun verisuonet veltostuvat, kyky lisätä verenkiertoa iholle heikkenee. Myös hikoilu vähenee, koska hikirauhaset surkastuvat.

Vanhempien ihmisten on syytä välttää auringossa oleilua ja kotia tulisi viilentää läpivedolla ja ilmankierrättämisellä.

Vaikka näläntunnetta ei tule, on muistettava syödä normaalisti ja huolehdittava nesteytyksestä.

 

7. Millä konstein etelässä selviää parhaiten?

Elimistömme sopeutuu kuumaan ilmaan parissa viikossa, mutta lomamatkamme ovat yleensä lyhyempiä. Olo helpottuu onneksi hiukan jo muutamissa päivissä, kun syke laskee. Sen jälkeen elimistö alkaa hiljalleen hikoilla enemmän ja verenkiertokin sopeutuu tekemään töitä enemmän.

Ensimmäiset päivät kannattaa ottaa rauhallisesti ja olla auringon paahteessa vain pieniä aikoja. Nestettä on nautittava, mutta ei liikaa, koska hikoilu ei alkuun toimi tarpeeksi hyvin. Hyväkuntoiselle sopeutuminen on helpointa.

 

8. Mitä helteellä urheilevan on hyvä muistaa?

Jos on hyväkuntoinen, tottunut liikkumaan ja muistaa hyvän nesteytyksen jo ennen suoritusta, ei kuumassa urheilussa ole riskejä. Silti en lähtisi kuumimpaan aikaan päivästä kovimmalle lenkille, koska lihakset tarvitsevat verta ja lihasväsymystä voi tulla.

Kokeneet maratoonarit jaksavat tavallisesti juosta helteilläkin, mutta jos ei ole tottunut liikkumaan, eivät hellesäät ole paras hetki aloittaa uutta liikuntaharrastusta.

 

9. Onko alkoholista haittaa helteillä?

Alkoholi veressä lisää sydämen työmäärää eli nostaa sykettä. Kun kuumuus vaikuttaa samalla tavalla, verenkierto voi kuormittua liikaa. Jos kuumalla ilmalla välttämättä haluaa juoda alkoholia, humaltumista on syytä välttää, koska sen mukanaan tuoma välinpitämättömyys johtaa helposti syömisen ja veden juomisen unohtumiseen.

Pahimmillaan humaltunut voi nukahtaa auringonpaisteeseen, jolloin lämpösairauksien riski on suuri.

Koska alkoholilla on nestettä poistava vaikutus, ovat laimeat juomat, kuten vedellä jatkettu viini, järkevimpiä valintoja kuumalla ilmalla. Lisäksi on hyvä nauttia vesilasillinen silloin tällöin.

Terveellä ihmisellä kohtuullinen alkoholinkäyttö ei ole helteellä suuri riskitekijä, mutta esimerkiksi diabeetikoilla tilanne on toinen.

Määrien vähentäminen helteillä on suositeltavaa. Raskaan, kuumassa tehdyn työpäivän jälkeen nautittu alkoholi ei ainakaan paranna elimistön palautumista.

 

10. Mikä on yleisin virhe, minkä ihmiset tekevät kuumalla ilmalla?

Ihmiset vähentävät liikaa vaatetusta. Etenkin aurinkoisella ilmalla ihon suojaaminen kevyellä vaatteella on tärkeää, ettei auringon säteily pääsee kuumentamaan ihoa. Auringonpistokselta suojaa parhaiten lierihattu.

Asiantuntijana erikoistutkija Sirkka Rissanen, Työterveyslaitos.

X