Hiirestäkö myyräkuume?

Jaa artikkeli
Myyräkuumetartunnat lisääntyvät syyskesällä, mutta tauti ei ole sen vaarallisempi kuin tavallinen influenssakaan, kertoo infektiolääkäri Jukka Lumio Duodecimista.

Myyräkuume tarttuu tavallisesti myyrän tai hiiren puremasta.

Tarua. Tauti tarttuu ainoastaan metsämyyrän virtsan saastuttamasta maaperästä tai suoraan myyrää koskettaessa – se ei siis tartu muiden myyrälajien tai hiirien kautta. Maaperästä tartunta tulee pölyä hengittämällä, ja tavallisia tartuntapaikkoja ovat esimerkiksi pölyiset rakennusten säilytystilat maaseudulla. Taudin itämisaika on 2–6 viikkoa, eikä se tartu sairastuneesta ihmisestä toiseen.

Myyräkuumeen ensimmäinen oire on pelkkä kuume.

Totta. Tauti alkaa kuin mikä tahansa kuumetta ja särkyjä aiheuttava tauti, kuten influenssa. Myyräkuumetta voi epäillä, jos ensioireiden jälkeen pari päivää myöhemmin on myös pahoinvointia ja keskushermosto-oireita, kuten unettomuutta, rauhattomuutta tai näön epätarkkuutta. Pienenevä virtsamäärä on merkkinä munuaisten toiminnan heikkenemisestä ja kuuluu myös taudin kuvaan.

Myyräkuumeeseen ei ole lääkettä.

Totta. Tautiin ei ole virukseen vaikuttavaa lääkettä, eikä sen ehkäisyyn ole rokotetta. Tauti ei kuitenkaan ole sen vakavampi kuin tavallinen influenssa, ja se paranee yleensä ongelmitta. Sairastuneita on Suomessa vuosittain noin 2 000 ja näistä vain muutamat tarvitsevat munuaisen toiminnan vajauksen hoitamiseksi dialyysi- eli keinomunuaishoitoa. Munuaisvauriot eivät jää pysyviksi. Suomessa myyräkuumeeseen kuolee ihmisiä vähemmän kuin keskimäärin yksi vuodessa.

Seura 36/2014

X