Mitä ihmettä - voivatko hiukset tosiaan harmaantua yhdessä yössä?

Kahdeksantoista vuotta sitten erikoistutkija Heli Kuusipalo odotti neljättä lastaan, kun hänen miehensä kuoli auto-onnettomuudessa.

Massiivisen järkytyksensä keskellä tuolloin 38-vuotias Kuusipalo huomasi, että puolet hänen hiuksistaan oli muuttunut harmaiksi.

”Minulla oli jakaus sivulla. Se puoli jakauksesta, jossa oli runsaammin hiuksia, oli muuttunut muutamassa päivässä täysin harmaaksi.”

Ennen miehen kuolemaa hän ei ollut huomannut vaaleissa hiuksissaan yhtään harmaata.

Väri lähti tunneissa

Kuusipalolla on kohtalotovereita.

Lääkärit ovat kirjanneet ensikäden havaintoja äkillisestä harmaantumisesta jo 1800-luvulla.

Muun muassa wieniläinen tohtori Viktor Urbantschitsch kuvasi 1874 tapauksen, jossa potilaan hiukset muuttuivat pahojen hermosärkykohtausten jälkeen pysyvästi valkoisiksi.

Vuonna 1882 ranskalaislääkärit Alfred Vulpian ja Fulgence Raymond raportoivat 38-vuotiaasta naispotilaasta, joka kärsi kovasta hermosärystä ja ahdistuksesta. Naisen hiukset vaihtoivat väriä lähes kokonaan viidessä tunnissa. Kaikkiaan värinlähtö kesti kaksi päivää, minkä jälkeen naisen hiukset alkoivat pudota.

Äkillisestä hiusten harmaantumisesta elää myös tunnettuihin henkilöihin liittyviä tarinoita.

Jo 1500-luvulla englantilaisen poliitikon ja filosofin, Thomas Moren, hiusten kerrottiin muuttuneen valkoisiksi yhdessä yössä juuri ennen hänen kuolemantuomionsa täyttämistä.

Myös Ranskan kuningatar Marie Antoinette koki saman kohtalon 37-vuotiaana vuonna 1793. Kuningattaren hiukset harmaantuivat juuri päivää ennen kuin hän päätti päivänsä giljotiinissa.

Marie Antoinetten äkillisen harmaantumisen syyksi on tosin arveltu joko sitä että kuningattaren hiusten värjääminen lopetettiin ennen mestausta tai yksinkertaisesti sitä, että hän lakkasi käyttämästä peruukkeja.

Puoli milliä päivässä

Normaalisti harmaantuminen on hidas tapahtumasarja.

Naisille ensimmäiset harmaat ilmaantuvat keskimäärin 35-vuotiaana, ja miehille hieman varhemmin, noin 30-vuotiaana.

Mielenkiintoinen harmaantumisprosessi tapahtuu yhä useammin piilossa, sillä suomalaiset ovat Euroopan tarmokkaimpia hiusten värjääjiä. Käytämme hiusväreihin vuosittain 100 miljoonaa euroa. Vain norjalaiset pistävät meitä enemmän rahaa kutriensa värin muuttamiseen.

Jotta voisi ymmärtää, miten hius ylipäätään saa värinsä, on zoomattava katse päänahan läpi hiustuppeen, jossa hius syntyy.

Meidän jokaisen päänahassa on noin 80 000–100 000 hiustuppea, joista kustakin kasvaa yksi hius. Hiustupen pohjalla on varsinainen solutehdas.

”Kutsun sitä hiuksen emoksi, sillä se luo hiuksen”, tutkija ja Hiusakatemia-yrityksen perustaja Annikki Hagros-Koski sanoo.

Hiuksen emo eli hiusnysty koostuu kantasoluista, jotka luovat erilaistumattomia hiussoluja. Uusia hiussoluja pulpahtaa tehtaasta melkein puoli millimetriä päivässä.

Uudet solut työntävät edellisiä eteenpäin, kuin liukuhihnalla. Näin hius kasvaa juuresta käsin.

Suurin osa hiussoluista saa tehdasasetuksena sisäänsä myös pigmenttiä, melaniinia. Melaniinia on kahta lajia. Tummatukkaisten väri on peräisin eumelaniinista, kelta- ja punahiuksisten feomelaniinista.

”Melaniinin suhteellinen määrä ja pakkautumistiiviys vaikuttavat hiusten väriin”, ihotautien erikoislääkäri ja Turun yliopiston dosentti Kaija Lammintausta sanoo.

Kun hiussolut matkaavat liukuhihnalla eteenpäin, ne erilaistuvat kahdenlaisiksi muodoiksi.

Ulommaisista soluista tulee hiusta suojaava suomumainen kuori. Näissä kuorisoluissa ei ole lainkaan melaniinia eli väriä.

Suurin osa hiussoluista venyy kuoren täyttäviksi kuitusoluiksi. Kuitusolun rakenteesta noin yksi prosentti on melaniinia.

Hiuksen sisällä, keskellä kuitukerrosta on ontto ilmakanava, hiuksen ydin.

Värin sisäinen kello

Yllättävää kyllä, myös normaali harmaantumisen kulku on edelleen hieman hämärän peitossa.

Tämä tiedetään: Kullakin karvatupella on kahdesta seitsemään vuotta kestävä aktiivinen kausi, jonka aikana se kasvattaa hiusta. Jos aktiivikausi on vain kahden vuoden mittainen, hiukset eivät koskaan kasva kovin pitkiksi.

Jos kausi on seitsemän vuotta, hius voi kasvaa yli metrin pituiseksi. Kasvukauden pituus on geeneissä, eikä siihen voi vaikuttaa, mutta hiuksen kasvunopeutta ja laatua voi parantaa ravinnolla.

Aktiivikauden päätyttyä hius irtoaa itsestään, ja karvatuppi jää muutamaksi kuukaudeksi lepotilaan.

Päänahkasi karvatupista 80–90 prosenttia on aktiivikautensa eri vaiheissa, loput lepäävät.

Yksi karvatuppi ehtii käydä ihmisen eliniän aikana läpi 7–15 aktiivivaihetta.

”Ikääntyessä karvatupesta kasvava uusi hius on aina hieman vähemmän pigmentoitunut kuin edellisessä kasvusyklissä”, Lammintausta sanoo.

Värin haalistuminen johtuu siitä, että melaniinin valmistukseen tarvittavien entsyymien aktiivisuus heikkenee iän myötä. Uskotaan, että näillä entsyymeillä on sisäinen kello. Kun niiden aika on täysi, ne lyövät lopullisesti hanskat tiskiin, eikä väriä enää synny. Silloin lopputuloksena ovat vitivalkeat hiukset.

Hiusten harmaus puolestaan kertoo siitä, että entsyymien toiminta on vasta hidastunut, koska hiussoluihin lisätään tehtaalla edelleen ripaus melaniinia.

Kaksintaistelu

Heli Kuusipalon keho joutui valtavaan stressitilaan hänen miehensä kuoltua.

Stressi voi kiihdyttää harmaantumista. Stressi nimittäin synnyttää elimistössä soluja vaurioittavia happiradikaaleja. Hiustupessa nämä kiusankappaleet aikaistavat melaniinia valmistavien entsyymien tuhoutumista ja nopeuttavat harmaantumista.

Ilmiötä kutsutaan oksidatiiviseksi stressiksi.

Onneksi elimistö käynnistää automaattisesti myös korjaavan reaktion eli antioksidatiivisen järjestelmän. Sen toimintaa voimme itse tukea esimerkiksi vitamiineilla ja flavonoideilla.

”Oksidatiivisen stressin ja sitä kumoavien antioksidanttien vaikutuksen välinen suhde ratkaisee hiuskarvojen harmaantumisasteen”, Lammintausta selventää.

Harmaantumista voi hidastaa syömällä ravintoa, josta saa riittävästi mangaania, B5-vitamiinia ja foolihappoa. Niitä pigmenttisolut tarvitsevat melaniinin valmistukseen.

”Ongelma on siinä, että iän myötä hiuspohjan mikroverenkierto heikkenee”, Hagros-Koski sanoo.

”Vaikka ihminen saisi oikeita ravinteita, ne eivät pääse huonokuntoisen mikrosuoniston läpi hiustuppeen asti.”

Tapahtuu jotain muuta

Yllä kuvatut prosessit harmaannuttavat vain uutta hiusta. Tällainen harmaantuminen ei vaikuta jo olemassa olevaan hiuskarvaan, eikä selitä sitä, miten Heli Kuusipalon hiukset harmaantuivat nopeasti.

Lääkärit selittävät äkkiharmaantumista voimakkaan stressin aikaansaamalla valtavalla happiradikaalien synnyllä, joka lopettaa melaniinia muodostavien entsyymien toiminnan.

”Todennäköisesti tällaisella henkilöllä on jo meneillään normaali harmaantuminen. Raju stressi saa harmaiden hiuskarvojen suhteellisen osuuden lisääntymään niin, että kokonaisvaikutelma on harmaa. Ei se kuitenkaan yhdessä yössä tapahdu”, Lammintausta sanoo.

Äkkiharmaantunut Kuusipalo ei kuitenkaan ollut huomannut päässään harmaita hiuksia ennen onnettomuutta.

Mysteeri ei tunnu selittyvän normaalilla harmaantumisprosessilla, vaikka massiivinen stressi nopeuttaisikin harmaantumista.

Siinä tuntuisi tapahtuvan jotain muuta.

Hagros-Koski tietää, mitä.

Ydinkysymys

Mysteerin vastaukseen liittyy hiuksen rakenne. Muistattehan: uloimpana pintakerros, sen täytteenä kuitukerros, jossa hiuksen väri sijaitsee, keskellä ontto ydin.

Vastaus piilee ytimessä, ontossa ilmakanavassa.

”Aiemmin luultiin, että sillä ei ole merkitystä. Mutta se näyttää tietyissä tilanteissa toimivan kuin sähköjohto.”

Kun hetkessä harmaantunutta hiusta katsoo mikroskoopissa, näkyy, että sen ydin on paksuuntunut. Hiuksen kuitukerroksessa normaalisti sijaitseva väripigmentti on vetäytynyt ytimeen sähköisen reaktion takia.

Sähköinen reaktio voi aiheutua rajusta stressistä, mutta on muitakin tilanteita, joissa hius reagoi kehon tilaan sähköisesti.

”Jotkut sairaudet saavat hiukset muuttumaan koko pituudelta himmeän elottomiksi. Raskaus taas muuttaa ne kuohkean hyvinvoiviksi. Miten muuten vanha osa hiusta ”tietäisi” kehon tilanteen, ellei olisi sähköistä viestintää”, Hagros-Koski sanoo.

Hagros-Koski on palauttanut muutamalle äkkiharmaantuneelle värin takaisin sähkömagneettista stimulointia antavalla Bemer-laitteella ja hiuslaserilla.

”Väri palautui niin paljon, että heidän luultiin värjänneen hiuksensa.”

Hiusten normaali, hiustupessa tapahtuva harmaantuminen sen sijaan ei ole prosessi, jossa voi peruuttaa. Kerran harmaantunut pysyy harmaana.

Onneksi harmaat granny-hiukset ovat nyt muotia.