Miksi minua huimaa? Onko huimaus vaaratonta vai vakavaa? Näin neurologi vastaa 9 kysymykseen huimauksesta

Asentohuimaus voi yllättää ja jopa säikäyttää. Huimauksen taustalla on harvoin mitään vakavaa, mutta joskus on syytä soittaa heti ambulanssi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Asentohuimaus alkaa lähes aina äkillisesti, menee ohi minuutissa ja esiintyy jaksoissa. Kuva: istockphoto

Asentohuimaus voi yllättää ja jopa säikäyttää. Huimauksen taustalla on harvoin mitään vakavaa, mutta joskus on syytä soittaa heti ambulanssi.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Suomalainen

Huimaus voi alkaa äkillisesti ja se voi tuntua monin eri tavoin. Huimauksella tarkoitetaan aistimusta, että ihminen itse tai hänen ympäristönsä liikkuu, vaikka liikettä ei todellisuudessa ole.

Näin 9 kysymykseen huimauksesta vastaa neurologi Jaana Korpela Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

1. Aamuinen huimaus tuntuu hurjalta. Voiko se toistua?

Kyllä voi. Kyseessä on mitä todennäköisimmin hyvänlaatuinen asentohuimaus, joka iskee tyypillisesti juuri aamuisin asentoa sängyssä vaihtaessa.

Asentohuimauksessa huimaus on kiertävää, ja se alkaa pään asentoa muuttaessa. Paikallaan maatessa ei huimaa. Huimaus johtuu siitä, että sisäkorvassa olevat tasapainokiteet ajautuvat väärään paikkaan.

Asentohuimaus alkaa lähes aina äkillisesti, menee ohi minuutissa ja esiintyy jaksoissa. Vaikka se voi olla hurjan tuntuista, se on vaaratonta. Hyvänlaatuinen asentohuimaus helpottuu itsestään joskus nopeastikin, joskus viikkojen tai vasta kuukausien kuluttua. Sen väistymistä voi nopeuttaa asentohoidolla.

2. Tuntuu, että iän myötä huimaus on lisääntynyt. Mistähän se johtuu?

Ikääntymisessä on monia asioita, jotka vaikuttavat huimauksen lisääntymiseen. Vanhetessa me valitettavasti rappeudumme: aivot, näköaisti, korvan tasapainoelin ja ääreishermosto rappeutuvat. Iäkkäillä on usein myös jännitystä niska- ja hartialihaksissa, mikä voi aiheuttaa epävarmuuden tunnetta.

Lihaksetkin rapistuvat ja lihasvoima heikkenee, mikä vaikuttaa tasapainoon.

Ikääntyneillä on usein myös erilaisia lääkityksiä. Sellaista lääkettä ei kai olekaan, jonka yhtenä haittavaikutuksena ei olisi mainittu huimausta.

Rytmihäiriöt lisääntyvät vanhetessa, ja nekin voivat aiheuttaa huimausta.

Huimauksentunnetta voivat lisätä myös monet psyykkiset syyt, kuten kaatumisen pelko ja ahdistus.

3. Miksi sohvalta ylös noustessa huippaa?

Kyseessä on ortostaattinen hypotonia eli verenpaineen lasku pystyyn noustessa. Sekin yleistyy ikääntyessä, kun verenpaineen säätely ei toimi enää yhtä hyvin kuin nuorempana.

4. Millaisia erilaisia huimauksentunteita on olemassa?

On kiertävää eli karusellimaista, kaatavaa, epävarmuuden tunnetta kuin kävelisi superlonpatjalla, pyörtymisen tunnetta ja tasapainohäiriötä eli vaikeutta pysyä pystyssä.

Huimaus voi alkaa pikkuhiljaa tai tulla yhtäkkiä. Siihen voi myös liittyä muita oireita.

5. Voiko huimaus olla vaarallista?

Kyllä voi. Ja siksi tietynlaisen huimauksen iskiessä on soitettava heti ambulanssi. Äkillisesti alkava kiertohuimaus voi tarkoittaa aivoverenkiertohäiriötä. Vaikka se harvinaista onkin, se mahdollisuus on otettava huomioon.

Tällöin esiintyy huimauksen lisäksi muitakin oireita kuten puheen, nielemisen, näön tai raajojen toimintahäiriöitä. Myös yhtäkkinen raju tasapainon menetys ilman kiertohuimausta voi tarkoittaa, että taustalla on aivoverenkiertohäiriö.

Ikääntyessä aivoverenkiertohäiriön mahdollisuus lisääntyy – erityisesti, jos sairastaa verenpainetautia, kärsii korkeasta kolesterolista tai verensokerista. Mutta kyllä nuoremmankin ihmisen pitää hakeutua heti hoitoon, jos iskee äkillinen kiertohuimaus, joka ei hellitä paikallaan maatessa.

6. Onko kiertohuimaus aina aivoista johtuvaa?

Ei ole, vaan kiertävä huimaus voi olla myös korvaperäistä. Tasapainohermon tulehdus eli vestibulaarineuroniitti ilmaantuu yleensä äkillisesti rajuin oirein ja siihen voi huimauksen lisäksi liittyä myös pahoinvointia ja oksentelua.

Jos korvaperäisen huimauksen lisäksi tuntuu kuin korva olisi lukossa, kuin siellä olisi painetta tai jos korva soi tai humisee, voi kyseessä Ménièren taudin ensimmäinen oire.

Tasapainohermon tulehdukseen ja Ménièren tautiin sairastutaan tavallisesti nuorempana, 30–50-vuotiaana.

7. Voiko huimauksen syynä olla aivokasvain?

Kyllä voi, mutta se on hyvin harvinaista. Jos tasapainovaikeudet pikkuhiljaa lisääntyvät ja pahenevat, on syytä hakeutua lääkäriin.

8. Miten huimausta voi hoitaa?

Monessa huimaustyypissä liike on lääke. Sängynpohjalle jääminen vain pahentaa tilannetta.

Hyvälaatuisessa asentohuimauksessa auttaa asentoterapia, niin sanottu Eppleyn manööveri. Niska- ja hartiaseudun jännityksiin tehoaa fysikaalinen harjoittelu, lihavoiman lisääminen ja venyttely.

Tasapainohermon tulehdus menee ohi itsestään, mutta oireita voi helpottaa kortisonikuurilla. Ménièren tautia hoidetaan vähäsuolaisella ruokavaliolla, stressiä välttämällä ja lääkityksellä.

Jos huimaus johtuu lääkkeistä, voi lääkemuutoksista saada apua. Lääkitys kannattaa myös tarkastaa, jos ortostaattinen hypertensio on häiritsevää.

Jos huimauksen syynä on ikääntymisestä johtuvat muutokset, ei rappeutumiselle sinänsä voi tehdä mitään. Mutta tasapainotreenillä ja lihasvoimaharjoittelulla voi tilannetta kohentaa.

9. Voiko viinin tissuttelu aiheuttaa huimausta?

Kyllä voi. Huolestuttavaa on se, että iäkkäiden ihmisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt. Mitä iäkkäämpi on, sitä heikommin elimistö sietää alkoholia. Lääkitykset ja sairaudet vielä lisäävät alkoholin haittoja.

Alkoholi on hermomyrkky. Humalaan liittyvä tasapainovaikeus, huimaus ja puheen puuromaisuus johtuvat siitä, että alkoholi lamaa pikkuaivoja.

Säännöllisesti käytettynä alkoholi rappeuttaa erityisesti otsalohkoa ja pikkuaivoja. Pikkuaivot ovat tasapainon ja raajojen koordinaation kannalta aivan keskeinen elin. Säännöllinen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa myös polyneuropatiaa. Kun jalkojen tunto- ja liikehermot vaurioituvat, heikkenee tasapaino.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 7/20. Artikkelia on muokattu 1.12.2023 klo 10:45

Lue myös: Kärsitkö huimauksesta? Tästä syystä tasapaino voi pettää flunssan ja korvatulehduksen seurauksena

Lue myös: Ratsastus paransi Ménièren tautiin sairastuneen Sirpan tasapainoa ja vähensi samalla stressiä

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti

Mistä huimaus johtuu?

Huimaus voi johtua hyvin monista eri syistä, mutta useimmiten syyt löytyvät sisäkorvasta. Yleisin syy on hyvänlaatuinen asentohuimaus, jota on kaikista huimauspotilaista noin 20 prosentilla. Myös niskaperäiset syyt ovat yleisiä huimauksen aiheuttajia.

Muita huimauksen syitä ovat esimerkiksi

  • matala verenpaine
  • tietyt rytmihäiriöt
  • jotkin lääkkeet
  • kääntymiseen liittyvä aistin-elinten rappeutuminen.
  • Ménièren tautiin liittyvä usein voimakas kiertohuimaus
  •  kuulon heikkeneminen
  • korvien soiminen ja paineen tunne korvissa

Aivoperäiset syyt aiheuttavat huimausta korkeintaan viidenneksessä tapauksista. Aivoperäisiä syitä ovat esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöt, migreeni ja MS-tauti.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, LT, Krista Nuotio HUS Neurologian klinikka / Peijaksen sairaala.

X