Huippaako?

1. Huh, kuinka huippaa. Onko tämä tavallista?

Huimaus on hyvin yleinen oire. Joka kymmenes meistä hakeutuu jossakin elämänsä vaiheessa lääkäriin huimauksen vuoksi.

Huimaus voi olla ohimenevää tai jatkuvaa. Potilaalle huimaus voi olla pelottava vaiva, ja lääkärille vaikeasti selvitettävä. Suurin osa huimauksista on kuitenkin hoidettavissa, ja ani harvoin on kyse mistään vakavasta.

2. Mistä huimaus johtuu?

Huimaus johtuu useimmiten sisäkorvan tasapainoelimistä tai sitten tasapainotietoa käsittelevien pikkuaivojen häiriöstä.

Olennaista on erottaa karusellimainen eli kiertohuimaus muista, kuten keinutuksesta, heilumisesta ja pyörryttävästä olosta. Karusellimainen huimaus tulee aina sisäkorvasta ja joskus sen läheisistä aivoyhteyksistä.

3. Milloin on syytä mennä lääkäriin?

Jos huimaus menee nopeasti ohi eikä uusi, lääkäriin ei tarvitse mennä. Lääkäriä ei myöskään tarvita, jos huimaus liittyy tilanteisiin, joissa nousee nopeasti ylös. Muissa tapauksissa huimaus on syytä tutkia.

Vaikka korvasairaudet ovat yleisin huimauksen syy, ei se välttämättä tarkoita, että huimauspotilaan pitää oikopäätä suunnata korvalääkärille. Parasta on ottaa ensin yhteyttä yleislääkäriin tai työterveyslääkäriin.

Huimausta tutkittaessa keskeistä on lääkärin tekemä haastattelu ja vastaanotolla tehdyt kliiniset testit. Lisätutkimuksina voidaan teettää pään magneettikuvaus ja elektronystagmografia eli ENG.

4. Mitä tarkoittaa hyvänlaatuinen asentohuimaus?

Hyvänlaatuinen asentohuimaus eli HAH on vaaraton mutta kiusallinen tauti, joka johtuu sisäkorvan tasapainokiteiden tai sakan ajautumisesta väärään paikkaan. Joskus HAH:n taustalla on päähän osunut isku, mutta läheskään kaikissa tapauksissa ei löydy mitään laukaisevaa tekijää.

HAH on ylivoimaisesti yleisin huimaussairaus, ja noin kolmasosa kaikista huimauspotilaista potee sitä. Vaivaa esiintyy lähes kaiken ikäisillä, mutta eniten 50–65-vuoden ikäisillä.

HAH alkaa lähes aina äkillisesti ja esiintyy jaksoissa. Huimaus on karusellimaista. Sairauden alku ajoittuu yleensä aamun tai aamuyön tunteihin. Huone pyörii ja huimaus korostuu tietyissä makuuasennoissa.

HAH väistyy yleensä viikkojen tai kuukausien kuluttua itsestään. Suotuisa oireiston kulku onkin antanut sille nimen ”hyvänlaatuinen”. Asentohoidolla HAH:n väistymistä voidaan kuitenkin nopeuttaa tehokkaasti.

5. Millaista on asentohoito?

Huimausta hoidetaan lääkärin ohjeiden mukaan kotona. Hoito perustuu siihen, että pään ja vartalon liikkeillä saadaan tyhjennettyä sakka kaarikäytävästä painovoiman avulla.

Liikkeet riippuvat siitä, missä kaarikäytävässä sakka on. Sen lääkäri saa selville silmävärvetestillä eli silmänliikkeiden suunnasta sekä kokeilemalla, missä asennossa huimaus tulee.

Kotona voi kokeilla toistoliikehoitoa: mene 20 kertaa päivässä siihen asentoon, jossa huimaus tulee äläkä vaihda asentoa, ennen kuin huimaus on laantunut.

6. Mistä muista syistä huimaus voi johtua?

HAH:n lisäksi huimaus voi johtua muun muassa Ménièren taudista, niskaongelmista, tasapainohermon tulehduksesta, sydämestä sekä aivorungon ja pikkuaivojen verenkiertohäiriöistä. Huimaus voi johtua myös lääkkeiden sivuvaikutuksista.

Huimauksen taustalta ei kuitenkaan välttämättä löydy mitään sairautta tai vikaa. On esimerkiksi normaalia kokea huimausta vaikkapa saunomisen jälkeen. Se liittyy nestehukkaan ja verenpaineen laskuun.

Ortostaattisesta huimauksesta puhutaan, kun huimaus johtuu verenpaineen äkillisestä laskusta makuulta istumaan tai istumasta pystyyn noustessa.

7. Mikä on Ménièren tauti?

Se on HAH:n jälkeen yleisin korvaperäinen huimaussairaus. Ménièren taudissa korvan rakenteiden paine syystä tai toisesta kohoaa. Siihen sairastutaan tavallisimmin keski-iässä.

Oireina ovat huimaus, humina ja huonokuuloisuus. Méniéren tautia sairastavat saavat huimauskohtauksia, jotka kestävät ainakin 20 minuuttia, joskus jopa tunteja.

Tautia hoidetaan tasapainoharjoituksilla, ruokavaliolla, liikunnalla ja joskus lääkkeillä. Ennuste on vaihteleva. Lievimmissä tapauksissa oireita on sen verran, että diagnoosi kyetään tekemään, mutta toiminnallinen haitta on olematon. Vaikeammissa tapauksissa tauti pahenee eli oireet tihenevät ja hankaloituvat.

8. Voiko huimaus olla psyykkistä?

Kyllä. Huimaus voi johtua stressistä, ahdistuksesta tai paniikkihäiriöstä. Helposti syntyy oravanpyörä: huimaus saa pelkäämään, että sairastaa jotakin vakavaa sairautta, ja pelko lisää puolestaan huimausoiretta.

Psykosomaattista huimausta voidaan useimmissa tapauksissa hoitaa tehokkaasti terapialla tai lääkkeillä. Parhaimpia ovat serotoniinijohdannaiset psyykenlääkkeet. Ensin on kuitenkin tutkittava tasapainojärjestelmä mahdollisen elimellisen häiriön poissulkemiseksi ja kerrottava tutkimustulokset potilaalle selkeästi, ettei hänelle jää pelkoa jostakin vakavasta sairaudesta.

Niilläkin, joilla huimauksen taustalla on elimellinen syy, saattaa oireisiin liittyä psyykkisiä lisävaivoja. Huimaus kun synnyttää herkästi hallinnan menettämisen pelkoa ja stressiä.

9. Miksi iäkkäitä huimaa?

Kyllä nuorempiakin huimaa, mutta kieltämättä vanhemmilla ihmisillä esiintyy huimausta useammin kuin missään muussa ikäryhmässä. Erään tutkimuksen mukaan yli 74-vuotiailla huimaus on kaikista yleisin oire, jota he valittavat yleislääkärille.

Ikäihmisillä HAH lienee yleisin huimauksen syy. Muita yleisiä diagnooseja ovat monitekijäinen ikähuimaus ja aivoverenkierron häiriöt. Myös sydänperäinen huimaus on mahdollista.

Monitekijäisen ikähuimauksen taustalla on tasapainojärjestelmän vanheneminen ja rappeutuminen. Huimausta aiheuttavat aivoverenkierron häiriöt syntyvät lähes aina joko aivovaltimokalkkeuman seurauksena tai sydänperäisinä veritulppina.

10. Voiko huimauksen taustalla olla aivokasvain?

Pahanlaatuinen aivokasvain on hyvin harvoin huimauksen aiheuttaja.

Toki yhdistelmä huimaus ja päänsärky tuo helposti mieleen aivokasvaimen, ja silloin kasvain pitää poissulkea. Ehdottomasti todennäköisempi syy näille oireille on kuitenkin jokin niskaongelma.

Asiantuntijana Mikael Ojala, neurologian erikoislääkäri, joka on kirjoittanut kirjan Huimaako?

Seura 03/2015