Huono ryhti on monen vaivan syy, mutta saako asentoa korjattua?

Särkeekö päätä, niskoja tai selkää usein? Syy voi olla huonossa ryhdissä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Huono ryhti vaikuttaa kokonaisvaltaisesti kehoon.

Särkeekö päätä, niskoja tai selkää usein? Syy voi olla huonossa ryhdissä.
(Päivitetty: )
Teksti: Tiina Laaninen

Ryhti kannattaa pitää kunnossa, sillä se on erittäin tärkeä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Monipuoliset työskentelyolosuhteet, yhtäjaksoisen istumisen tauottaminen ja ryhdistä huolehtiminen auttavat jaksamaan ja voimaan hyvin.

1. Miksi hyvä ryhti on tärkeä?

Ryhti on lähtökohta kehon toimivuudelle. Kun ryhti on hyvä kaikissa asennoissa, selkään kohdistuu kuormitusta mahdollisimman tasapuolisesti.

Hyväryhtinen ihminen pystyy käyttämään lihaksiaan tehokkaasti niin istuessaan, kävellessään kuin vaikkapa nostaessaan tavaroita. Hyvä ryhti ehkäisee selkäkipuja ja monenlaisia muita vaivoja.

2. Mistä huono ryhti johtuu?

Huonon ryhdin taustalla on yleensä lihasten epätasapaino, joka voi oireilla erilaisina kipuina ja rajoittaa liikkumista. Huonoryhtisyyteen vaikuttavat myös kehon kireydet, lihasheikkous, erilaiset sairaudet ja asentotottumukset.

Moni esimerkiksi työskentelee nykyään päätteellä, eli työ on suuntautunut vahvasti eteenpäin. Tällöin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota työergonomiaan ja asentokontrolliin, jottei etukumarasta tai eteenpäin työntyneestä pään asennosta tule tapa.

3. Mistä tietää, onko oma ryhti hyvä vai huono?

Tyypillisiä huonon ryhdin merkkejä ovat työperäinen päänsärky, niskasärky ja alaselän kipeytyminen. Toisinaan huono ryhti voi tuntua myös olkapääoireina tai lihasväsymyksenä.

Ryhtiongelmissa paras hoitotulos syntyy usein lääkärin, fysioterapeutin ja asiakkaan yhteistyönä. Jos kivut haittaavat päivittäistä elämää, tarvitaan usein ennen fysioterapiaa tai sen tueksi lääkärin määräämiä kipulääkkeitä. Pelkät lääkkeet vievät harvoin pois kivun syytä, ja tässä taas fysioterapialla on yleensä paljon tehtävissä.

Viime vuosina joissakin keskussairaaloissa on otettu käyttöön niin sanottu fysioterapeuttinen suoravastaanotto, jolloin asiakas on voinut hakeutua suoraan fysioterapeutille, joka on kartoittanut tilanteen ja tarvittaessa ohjannut asiakkaan lääkärille ja lisätutkimuksiin. Kokemukset tästä ovat olleet valtaosin hyviä.

4. Auttaako fysioterapia, jos on huono ryhti?

Oleellista on kiinnittää huomiota kahteen asiaan: selvittää, mikä tai mitkä asiat ovat huonontaneet ryhtiä ja toisaalta arvioida yhdessä lääkärin tai fysioterapeutin kanssa, miten tilannetta voidaan kohentaa.

Ryhdin parantamisessa keskeistä on kokonaisvaltaisuus. Fysioterapia-asiakas saa usein kotiinsa harjoitteluohjelman. Ohjeena voi olla vaikkapa tiettyjen liikkeiden tekeminen kahdesta kolmeen kertaa viikossa puolen tunnin tai tunnin ajan. Pelkästään tämä ei useinkaan korjaa tilannetta.

Parempia tuloksia saadaan, jos asiakkaan kanssa harjoitusten tekemisen lisäksi tunnistetaan tilanteet, jotka kuormittavat ryhtiä ja pohditaan, miten näitä tilanteita voi muuttaa.

Harjoittelusta kannattaa tehdä päivittäinen rutiini. Tunnin harjoittelun voi päivässä pilkkoa vielä vaikkapa neljään osaan. Usein tarpeeksi usein toistuva lyhytkestoinenkin venyttely tai liikeharjoitusten tekeminen riittää.

Lue myös: Ryhti kuntoon kotijumpalla – Ota fysioterapeutin ohjeet ja tee koko kehon tehokas treeni!

5. Miten läsähtänyttä ryhtiä voi ”suoristaa”?

Fysioterapiassa keinoja on monia, sopivin tapa valitaan aina tilanteen mukaan. Rangan liikkuvuutta voidaan lisätä niin sanotuilla passiivisilla hoidoilla, kuten pehmytkudoskäsittelyllä tai lihasvenyttelyllä. Ryhtiä ja asentokontrollin hallintaa voidaan myös opettaa, havainnollistamisessa kokovartalopeili on usein tehokas.

Fysioterapian onnistumisen kannalta oleellista on asiakkaan oma aktiivisuus ja motivaatio.

6. Miten lihaksia voi vahvistaa?

Jokaisen ihmisen selkärangan rakenne on yksilöllinen. Se, mitä voi tehdä, on vahvistaa lihaksia ja venytellä. Kuntosaliharjoittelu, vastuskuminauhaliikkeet, kahvakuulailu ja esimerkiksi kehonpainoharjoittelu ovat kaikki toimivia konsteja. Lenkkeilykin on parempi kuin paikalleen jääminen.

Erityisen hyvä laji ryhdin kannalta on soutu. Jos kesämökillä on soutuvene, se kannattaa kaivaa esille, ja kuntosalillakin kuntopyörä on hyvää vaihtaa välillä soutulaitteeseen.

Ryhdin parantamisessa ei ole oikotietä onneen, joten on tärkeää, että liikunnasta tulee tapa. Periaate on sama kuin painonpudotuksessa: jos taustalla ei ole sairautta tai pysyvää vammaa, tuloksia saa aikaan, mutta se vaatii kärsivällisyyttä ja toistoja.

7. Millaisia sairauksia huonon ryhdin taustalla voi olla?

Esimerkiksi reuma, selkärankareuma tai varsinkin ikääntyvillä osteoporoosi.

Ryhti ei aina perussairauden tai -sairauksien takia korjaannu harjoittelusta huolimatta. Tämä johtuu siitä, että lihaksien vahvistumisen ja aktivoimisen pohjaksi tarvitaan hyvä liikkuvuus ja toisinaan sairaus voi heikentää juuri liikkuvuutta. Tällöin realistinen tavoite voi olla ylläpitää tilannetta eli estää ryhdin huononeminen entisestään.

8. Mitä lihastasapaino tarkoittaa?

Aktiivisena olevien lihasten keskinäisiä voima- ja venyvyyssuhteita. Tasapainoisessa kehossa lihakset aktivoituvat ja kuormittuvat oikeassa järjestyksessä, jolloin voima suuntautuu oikein kantaville nivelille eivätkä niveltä tukevat nivelsiteet ylivenyty. Kun nivelet ovat ns. keskiasennossa, myös lihaksen on helpoin aktivoitua ja tuottaa voimaa liikkeeseen. Lihastasapaino muuttuu lihasepätasapainoksi, jos voima- ja venyvyyssuhteet häiriintyvät liiaksi.

9. Vaikuttaako ikä ryhtiin?

Ikä voi tuoda tullessaan sairauksia, jotka vaikuttavat ryhtiin. Ikää merkittävämpi tekijä on kuitenkin yhteiskunnan sähköistyminen, joka koskettaa jokaista. Tämä näkyy liikkumisen vähäisyytenä ja monen työn muuttumisena staattiseksi istumiseksi.

Kaikenikäisten on tärkeää liikkua tarpeeksi. Ikääntyvillä ryhtiä voi heikentää lihasvoiman heikkeneminen, mikä voi hankaloittaa liikkumista. Esimerkiksi kuntosaliharjoittelulla lihaskunnon hupenemista voi kuitenkin merkittävästi hidastaa.

Koululaisten olisi tärkeä liikkua muuallakin kuin koulun liikuntatunneilla. Nuorten monipuolisen ja kokonaisvaltaisen aktiivisen harjoittelun vähyys näkyy tosin osalla niistäkin koululaisista, jotka harrastavat vaativaa kilpaurheilua. Hyvään lihastasapainoon ja ryhtiin olisi kuitenkin tärkeä kiinnittää junnuvuosina huomiota.

10 Millaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota toimistotyöpäivän aikana?

Huolehdi tauoista, asentokontrollista ja hyvästä työergonomiasta.

Muista, että vaikka työpiste olisi moderni, yhtä tärkeää on, miten istut. Älä läsähdä tai ”valu” toispuoleisesti tuolissa, vaan kiinnitä tietoisesti huomiota, että ryhti on hyvä ja istuma-asento molemminpuolinen.

Tarvittaessa voit laittaa vaikka kännykän herätyskellon soimaan venyttelyn merkiksi: jo muutaman minuutin venyttely ja asennon vaihtaminen ehkäisee kehon lihasjännitystä. Liiku vapaa-ajalla.

Asiantuntijana fysioterapeutti Petri Rissanen Terveystalo Kamppi Fysiosta. Lähteenä myös Selkäliiton kotisivut.

Lue myös Anna.fi: Ryhti suoraksi ja kauniiksi joogan avulla – 5 tehokasta jooga-asentoa

Artikkelia on muokattu 6.6.2023 klo 14:25

X