Hyvä uni hypnoosilla

Jaa artikkeliTilaa Seura

Ihana rauha ja hiljaisuus, lempeä levollinen olo. Uneton haluaa siirtää hypnoositilan tuntemukset kotivuoteeseen.

Nukahtaminen on Tiinalle helppoa. Uni tulee lähes saman tien, kun Tiina on oikaissut itsensä vuoteeseen. Mutta kun uni 
pahimmillaan jo parin tunnin kuluttua 
nukahtamisesta katkeaa, Tiina valvoo 
aamuun asti.

”Viisaat väittävät, että uniongelmaisen pitäisi nousta herätessään ja puuhata jotain rauhallista. Olen kuitenkin yöllä yleensä niin väsynyt, etten pysty. Makaan vain silmät suljettuina. Joskus katselen nauhoittamiani televisio-ohjelmia,” Tiina kertoo.

Tiina nousee vuoteesta
neljän, viiden aikaan: syö aamupalaa, pesee pyykkiä ja siivoaa. Kotityöt on tehtävä päivän varhaisina
hetkinä, sillä töiden jälkeen vähäunisella ei riitä
niihin enää virtaa. Unihygienia-ohjeet, rentoutusharjoitukset, akupunktio ja liikunta ovat Tiinalle tuttuja. Häntä ne eivät ole auttaneet. Pari vuotta sitten Tiinan tytär huolestui äitinsä unettomuudesta niin, että antoi tälle lahjakortin hypnoosihoitoon Eija Virtasen vastaanotolle.

”Unen tulon liika yrittäminen on monesti unettoman suurin ongelma. Hypnoosissa yrittäminen unohdetaan. Sen sijaan yritetään palauttaa luonnollinen unirytmi ja opettaa unettomalle keinoja uneen rauhoittumiseen,” psykologi, psykoterapeutti ja hypnoterapeutti Eija Virtanen sanoo.

Ihan hiljaista

Ensimmäisellä kerralla Eija ohjasi Tiinan lievään hypnoosiin, rentoon olotilaan. ”Kuulin koko ajan Eijan puheen. Olin tietoinen ympäristön tapahtumista, liikenteen äänistä ja ilmastoinnin hurinasta, mutten piitannut niistä. Käteni ja silmäluomeni tuntuivat raskailta, olo oli levollinen,” Tiina kertoo.

Rennossa olotilassa mieli on vastaanottavainen mielikuville, suggestioille. Ne vaikuttavat vielä istunnon jälkeenkin. Tiinan saamat mielikuvat tukivat ajatusta uudelleen nukahtamisesta yöllisen heräämisen jälkeen.

”Mielikuvissani kuuntelin kehoni ulkopuolisia ääniä ja toistin niitä tyyliin: bussi
menee, koira haukkuu. Jos ulkona oli hiljaista, totesin myös sen. Ympäristön tapahtumien lisäksi kiinnitin huomioni kehooni 
ja sen levollisuuteen. Uni tuli, ennen kuin ehdin ajatuksissani kehossani kättä pidemmälle,” Tiina kertoo.

Toisin kuin yleensä, Tiinaa hypnoosi
auttoi heti. Hän nukkui hoitoa seuraavat
yöt kokonaan. Jos uni jatkossa katkesi,
Tiina turvautui terapeutilta saamiinsa mielikuviin.

Valitettavasti hyvää unta riitti vain kuukaudeksi, ja Eijaa tarvittiin taas. Tällä kertaa hypnoosi oli aiempaa syvempi. Sen aikana Tiina kommunikoi terapeutin kanssa sovituilla käsimerkeillä.

”Sormeni nousivat vastauksiksi Eijan kysymyksiin. Sormeni tiesivät vastaukset, vaikken itse ohjeistanut niitä. Tunne oli mielenkiintoinen, ihan kuin olisin tarkkaillut tapahtumia vähän itseni ulkopuolelta,” Tiina sanoo.

Hetkessä hereille

Hypnoosi on tilana rento, mutta sen aikana
voidaan työskennellä aktiivisesti
aivan kuin terapiassa yleensä. Sen aikana annetuilla mielikuvilla voidaan edistää terveyttä antamalla ihmiselle uusia
toimintamalleja vanhojen, haitallisten tilalle.

”Ihmismieli voi toimia tietoisesti tai tiedostamatta. Tiedostamaton ohjaa tietoisen kautta monia tekemisiämme, muttei läheskään aina toivotulla tavalla. Hypnoosissa voidaan vaikuttaa tiedostamattomaan mieleen,” Eija selittää.

Niin syvä ei hypnoositila ole, ettei ihminen havahtuisi siitä tarvittaessa vaikkapa palovaroittimen ääneen. Terapeutti voi 
herättää asiakkaan siitä koska tahansa.

”Keinoja hypnoosiin johdatteluun on useita. Itse teen sen laskemalla lukuja 
yhdestä kymmeneen ja herätän asiakkaan laskemalla luvut takaperin. Pelko hypnoosiin jäämisestä on turha,” Eija sanoo.

Toisen istunnon jälkeen Tiinan olo oli hivenen tokkurainen. Käsissä oli vastaava
tuntemus kuin rankan kuntosalitreenin jälkeen. Nyt hoito ei tehonnut kovin hyvin.

”Hetki hypnoosiin ei ollut paras mahdollinen, sillä matkustin lähiaikoina Yhdysvaltoihin. Aikaero sotki unta entisestään,” Tiina muistelee.

Tiina kokeili hypnoosia kolmannen kerran. Tämänkertainen heräämishetkiin tarkoitettu harjoitus tuntui vaikealta, ja Tiina palasi aiempiin mielikuviin ja harjoituksiin. Aamuista tuli helpompia, vaikka uni yöllä katkeilikin.

”Kaikille ei hypnoosi sovi, sillä osa ei vaivu siihen koskaan. Harjoittelu ja kokemus jouduttavat tilaan pääsyä. Asiakkaan on oltava motivoitunut ja luotettava terapeuttiin,” Eija huomauttaa.

Unilääkkeet auttavat Tiinaa, mutta hän ei halua käyttää niitä säännöllisesti. Hän aikoo kokeilla vielä hypnoosia.

”Haluan oppia käyttämään saamiani harjoituksia entistä paremmin. Luotan, että uni tulee, vaikka välillä nukun huonosti.” Tiina sanoo.

Hypnoosi

  • on rento tajunnan tila, jossa pyritään mielikuvien avulla muuttamaan ihmisen tahatonta toimintaa.
  • voi tarjota avun mm. kipuun, painonhallintaan, unettomuuteen, pelkoihin ja riippuvuuksista irtautumiseen.
  • ei sovellu kaikille: vajaa kymmenen prosenttia ihmisistä ei vaivu hypnoosiin yrityksistä huolimatta. Myös hypnoosin syvyys vaihtelee eri ihmisillä.

Lisätietoa hypnoosista: Tieteellinen hypnoosi ry, www.hypnoosi.net. Sivuilta löytyy luettelo Valviran valvomista, hypnoosia käyttävistä terveydenhuollon alan ammattilaisista.

Teksti: Virve Järvinen
Kuva: Colourbox

Kotilääkäri 12/2013

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X