Riittääkö tavallinen pyöräilyvauhti kohottamaan kuntoa? Lue myytit treenaamisesta

Pyöräily on mainio tapa kohottaa kuntoa. Treeni kannattaa kuitenkin sovittaa itselle sopivaksi, vinkkaa erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pyöräily on mainio tapa kohottaa kuntoa. Treeni kannattaa kuitenkin sovittaa itselle sopivaksi, vinkkaa erikoistutkija Minna Aittasalo UKK-instituutista.
(Päivitetty: )
Teksti: Hanna Vilo

Päivittäin pyöräilemällä kunto kohoaa kuukaudessa

Totta.

Jos lähtökunto on huono, säännöllinen tasamaalla pyöräily riittää kohottamaan kestävyyskuntoa kuukaudessa niin, että sen huomaa itse. Sopivan vauhdin tietää siitä, että pyöräillessä tulee vähän hiki.

Hyväkuntoisella tavallinen pyöräilyvauhti ei riitä kohentamaan kestävyyskuntoa, vaan hän tarvitsee enemmän haastetta. Sitä saa esimerkiksi lisäämällä vauhtia tai matkaa tai pyöräilemällä vaihtelevassa maastossa.

Pyöräily parantaa myös lihaskuntoa

Totta.

Huonokuntoisilla pyöräily kehittää nopeasti etenkin reisi- ja pohjelihasten kuntoa.

Varsinkin pyöräilyharrastuksen alussa se tuntuu usein kipeytyneinä lihaksina, mutta onneksi se menee nopeasti ohi.

Hyväkuntoisilla ja pyöräilyyn tottuneilla reisi- ja pohjelihakset eivät kehity yhtä helposti, vaan siihen tarvitaan enemmän rasitusta. Maastopyöräilyssä kaikki saavat erinomaista keskivartalon lihastreeniä.

Sama ajoasento sopii kaikille

Tarua.

Kaupunki-, retki- ja kilpapyöräilyyn sopii erilainen ajoasento. Kaupunkipyöräilyssä ajoasento on yleensä pysty ja ohjaustanko satulaa korkeammalla, jotta selkä ei rasitu.

Kannattaa tarkistaa, että satulassa istuessa varpaat ulottuvat maahan, kun nilkat ovat ojennettuina. Satula on hyvä säätää vaakasuoraan, ei eteen- tai taaksepäin kallelleen.

Retki- ja kilpapyöräilyssä ohjaustanko on tyypillisesti matalammalla ja asento enemmän etukenoinen, jotta ilmanvastus pienenee. Oikea ajoasento takaa, että treeni tuntuu mukavalta.

X