6 x faskiatreeni laukaisee istuvan elämäntavan aiheuttamat lihasjumit
Faskiatreeni poistaa kropan kireyksiä ja pistää nesteet liikkeelle. Koko kehoa huoltava harjoittelu sopii kaikille.
Nykyihmiselle tyypillinen tietokonetyö ja istuva elämäntapa aiheuttavat monenlaisia kremppoja ja jumeja etenkin niskaan ja hartiaseudulle. Liikkumaton lihas on kuiva ja jämähtää helposti.
Viitisen vuotta sitten fysioterapeutti Anne Puranen kiinnitti huomiota jäykkiä lihaksia ympäröiviin sidekudoksiin, kansankielellä lihaskalvoihin. Yhdessä fysioterapeutti Viivi Kettukankaan kanssa hän ryhtyi tutkimaan kehon toimintaa sidekudosten eli faskioiden näkökulmasta. Päästä varpaisiin ulottuvat kalvot paljastuivat hyvin tärkeiksi.
Kaksikko huomasi, että paras kuivien lihaskalvojen voitelulääke oli tietyllä tavalla tehty liike. Niin syntyi dynaaminen kehonhuoltomenetelmä FasciaMethod.
”Pyörimme täällä lattioilla ja kokeilimme liikeratoja”, Viivi Kettukangas muistelee järvenpääläisessä Kuntokeskus Saluksessa.
”Aika pian saimme käsityksen siitä, miten kehon eri osat reagoivat toisiinsa. Koska keho on kokonaisuus, kropan jumit kertovat myös jonkin kehon osan heikkoudesta. FasciaMethodin perusajatuksena on vahvistaa näitä heikkoja kohtia”.
Harjoitukset ilman kenkiä
Ryhmässä tai yksilötunneilla tehtävä FasciaMethod on dynaamista ja toiminnallista harjoittelua. Venyttävät liikkeet tehdään aktiivisesti, soljuvana virtana. Varusteiksi käyvät mitkä tahansa mukavat vaatteet. Tunnilla ollaan ilman kenkiä, koska harjoituksissa annetaan huomiota myös jalkapohjien hermopäätteille ja lihaksille.
”Jotkut liikkeet voivat olla samannäköisiä kuin vaikkapa joogassa, mutta meillä lähtökohtana ovat aina lihaskalvot. Emme ole keksineet pyörää uudelleen, mutta toimintatapa on uusi.”
Vertaus joogaan on osuva, sillä intensiivinen faskiatreenikin voi toimia meditaationa. Aktiivinen täsmävenyttelytunti vaatii keskittymistä. Moni harrastaja on sanonut harjoittelun parantavan unta.
Nesteet virtaamaan
Ohjattu lihaskalvotreeni alkaa lämmittelyllä. Puolesta tunnista tuntiin kestävässä sessiossa tulee lämmin, mutta hikiliikuntaa se ei ole.
”Aluksi herättelemme kehoa ääripäistä lähtien eli pyörittelemme ranteita ja nilkkoja. Silloin aivot saavat viestin, että nyt alkaa tapahtua. Pienillä liikkeillä haetaan vähitellen liikettä selkärangan ympärille. Kallistusten ja kiertojen kautta liikettä kasvatetaan”, Kettukangas kuvaa.
Koko kehon läpikäyviä harjoituksia tehdään seisten, polvitasossa ja lattiatasossa istuen. Apuvälineenä saatetaan käyttää tunnin loppupuolella pientä hierontapalloa, jolla käsitellään faskialinjojen risteyskohtia, trigger-pisteitä.
”Pallohieronta vapauttaa jännityksiä ja saattaa osua välillä mojovaankin paikkaan, mutta sen käyttö ei saa sattua. Kehoa ei myöskään missään vaiheessa väännetä väkisin mihinkään asentoon. Kaikki harjoitukset tehdään oman hengityksen rytmissä.”
Lempeydestään huolimatta faskiavenyttely on hyvin tehokasta. Käsittely laukaisee lihasjännityksiä ja tuo hyvän olon. Se lisää kehon liikkuvuutta, parantaa ryhtiä ja vahvistaa kehokokemusta.
Kettukankaan tunneilla käy niin aktiiviliikkujia kuin leikkauksista toipuvia ja sydänpotilaitakin. Ikähaitari on laaja, ja ryhmissä näkee sekä miehiä että naisia.
”Pohjakuntoa ei vaadita, mutta ei hyvästä kunnosta ole haittaakaan. Kovaa treeniä tekeville FasciaMethodin liikkeet käyvät hyvin alku- tai loppuverryttelystä.”
Keho janoaa vettä
Alusta asti FasciaMethod-tunteja vetänyt Kettukangas näkee menetelmän asiakkailleen tuoman avun.
”Olemme saaneet vuosien mittaan ihan mielettömiä tuloksia. Leikkauksista toipujat saattavat tulla ensin fysioterapeutin yksityisvastaanotolle ja sen jälkeen hoitaa kuntouttamisensa ryhmätunneilla. Heidän kehittymistään on todella ilo seurata.”
Harjoittelussa ei satu haavereita, eikä siitä juuri tule haittavaikutuksia.
”Joskus on tullut päänsärkyä tai jokin kolotus jonnekin. Nämä oireet johtuvat siitä, ettei ole juotu tarpeeksi vettä. Treenin tarkoituksena on nimenomaan saada kudoksiin nestettä, ja sitä kautta liikkuvuutta, joten juomisen tärkeyttä ei voi kylliksi korostaa.”
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti
1. Etulinjan liikkuvuus
Sisäänhengityksellä (sh): kurota kohti kattoa vatsasta saakka. Uloshengityksellä (uh): laske kädet ja rentouta.
Etulinjan liikkuvuus. © SAMPO KORHONEN / OTAVAMEDIA
2. Takalinjan liikkuvuus
Sh: taivuta jalkaa kohti selkä suorana. Uh: ojenna selkä, tunne venytys takareidessä ja pohkeessa.
Takalinjan liikkuvuus. © SAMPO KORHONEN / OTAVAMEDIA
3. Sivulinjan liikkuvuus
Sh: kurota kädellä kohti kattoa, toinen käsi on lantiolla. Pidennä kylkeä ja taivuta sivulle. Tunne venytys kyljessä.
Sivulinjan liikkuvuus. © SAMPO KORHONEN / OTAVAMEDIA
4. Sisäreiden ja yläselän liikkuvuus
Sh: kyykisty toisen jalan puolelle ja kierrä selkää. Kurota kädellä kohti kattoa. Uh: palauta keskelle.
Sisäreiden ja yläselän liikkuvuus. © SAMPO KORHONEN / OTAVAMEDIA
5. Pohkeen venytys ja alaselän rentoutus
Sh: nouse konttausasennosta A-asentoon. Paina kantapäitä lattiaan ja venytä istuinluita kohti kattoa. Uh: palaa konttausasentoon.
Pohkeen venytys ja alaselän rentoutus. © SAMPO KORHONEN / OTAVAMEDIA
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 1/19.