Taru esti lapsensa isyyden selvittämisen – joka vuosi 700 lasta jää äidin vastustuksen vuoksi ilman isää

”En tehnyt tätä ilkeydestä toista ihmistä kohtaan.”

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Taru esti isyyden selvittämisen, koska halusi suojella lasta.

”En tehnyt tätä ilkeydestä toista ihmistä kohtaan."
(Päivitetty: )
Teksti: Paula Sallinen

Taru, 35, tiesi jo raskauden alussa, että hän kasvattaisi lapsen yksin. Lapsen isä oli toisinaan viikkoja kadoksissa ja lähetteli vain satunnaisia tekstiviestejä. Viesteissä hän valitteli yksinäisyyttään ja kaipasi Tarua. Lapsesta hän ei kysellyt koskaan mitään.

Mies halusi, että Taru tekisi abortin. Taru päätti kuitenkin pitää lapsen.

Lapsen synnyttyä Taru teki vielä toisen suuren päätöksen: miehestä ei tule virallisesti lapsen isää.

Päihteet yllätyksenä

4418826

Taru haluaisi jakaa lapsen kasvun isän kanssa.

Taru ei halunnut isäksi miestä, jota ei olisi uskaltanut jättää kaksin lapsen kanssa. Syynä oli miehen päihdeongelma, joka oli yllättänyt Tarun.

Suhteen alussa Taru ei ollut tiennyt, että mies oli vakavasti riippuvainen reseptilääkkeistä, alkoholista ja huumeista. Pikkuhiljaa mies alkoi sekoittaa päätään Tarun nähden. Kun Taru tajusi, kuinka paljon mies käytti päihteitä, hän oli jo raskaana.

”Olen korkeasti koulutettu, mutta menin silti lankaan. Tarina oli klassinen: sitä tapaa ihmisen ja rakastuu. Kaikki on täydellistä, koska kuulee, mitä haluaa kuulla. Pikkuhiljaa tulee tilanteita, joissa verho raottuu.”

Taru vaati, että miehen on lopetettava päihteiden käyttö tai suhde päättyy. Hän komensi miehen päihdevieroitukseen. Mies suostui, mutta vähätteli ongelmaansa ja mollasi lääkäreitä. Vieroitushoidon jälkeen päihteiden käyttäminen jatkui.

”Jossain vaiheessa ymmärsin, ettei mikään muutu, ja otin tiukan linjan: kaiken käytön on loputtava”, hän kertoo.

”Mies ei tätä halunnut.”

Satoja lapsia vuosittain

Taru ei ole suinkaan ainoa äiti, joka on vastustanut isyyden selvitystä. Noin 700 lasta jää oikeudellisesti isättömäksi joka vuosi, koska äiti tahtoo niin.

Määrä ei ole mitätön, sillä se vastaa joka sadatta lasta kussakin ikäluokassa. Oikeudellinen isättömyys tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät isä ja lapsi ole virallisesti sukua eikä lapsi esimerkiksi voi periä isäänsä tai saada tältä elatusta.

Äidin vastustus on suurin yksittäinen syy, miksi lastenvalvojat jättävät isyysselvityksiä kesken. Äidin ei tarvitse perustella, miksi ei halua lapsensa isää virallistaa. Äidin valta ei kuitenkaan ole rajaton. Isä voi tunnustaa lapsen kunnan lastenvalvojalle ja pakottaa äidin ja lapsen oikeusteitse DNA-tutkimuksiin. Oikeus vahvistaa isyyden, mikäli DNA-testit vahvistavat sukulaisuuden.

Menettely on kuitenkin vaivalloinen ja saattaa johtaa isyyksien tunnustamiseen väärin perustein. Äiti voi nimittäin miehen tunnustuksen jälkeen muuttaakin mielensä ja nimetä miehen lapsen isäksi, jolloin maistraatti vahvistaa isyyden ilman DNA-testausta. Isyydestä ei silloin saada täyttä varmuutta. Lakimies Henna Harju Helsingin sosiaalivirastosta uskoo, että lainkohta saa isyydestään epävarmat perääntymään.

”Tunnustamisia on vuosittain vain muutama. Lastenvalvojille ei tulla usein tunnustamaan isyyttä, koska miehen täytyy olla varma isyydestään. Tämä karsii.”

Miehen pitää myös tietää tulleensa isäksi, jotta hän voisi vaatia oikeuksiaan isänä. Aina mies ei tiedä.

Äitien kirjavat perusteet

Miksi äidit vastustavat isyyden selvittämistä? Eivätkö he halua lapselleen isää?

Joskus asia on näin.

”Äiti on voinut lähteä prosessiin vain hankkiakseen lapsen, ei kumppania, eikä hän ota huomioon biologisen isän tai lapsen tarpeita”, lainsäädäntöneuvos Salla Silvola oikeusministeriöstä sanoo.

Ikävissä tapauksissa äiti on saattanut tulla raskaaksi raiskauksen tai seksuaalisen hyväksikäytön takia eikä halua lapsen isää osaksi perhettä. On myös äitejä, jotka haluavat suojella lasta ja itseään lapsen isältä. Tällöin isyyden vahvistaminen olisi kohtuutonta.

”Isyyden vahvistaminen voisi sitoa äidin ja lapsen elämään yhteydessä esimerkiksi väkivaltaiseen isään”, Silvola jatkaa.

Helsingin ja Tampereen lastenvalvojat korostavat, ettei tyypillistä tapausta ole. Lapsen äiti on voinut erota lapsen isästä jo raskausaikana tai lapsen isä on vain lyhyt tuttavuus. Äiti on ehkä tullut raskaaksi muumimukimenetelmällä, eli saanut spermaa tutulta mieheltä tullakseen raskaaksi ja sopinut hänen kanssaan, ettei isyyttä selvitetä.

Sivusuhteessa elänyt nainen ei toisinaan tahdo vahvistaa miehen isyyttä, jos mies ei jätä vaimoaan. Hän voi myös suojella miehen avioliittoa ja vastustaa isyyden selvittämistä.

Isän käytökselläkin on vaikutusta.

”Äiti voi ajatella, ettei mies sovellu isäksi, jos tämä on painostanut häntä aborttiin”, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Anne Haring Tampereen perheoikeudellisista palveluista.

Tärkeä elatustuki

Elatustuki on tärkein syy vastustaa isyyden selvittämistä. Näin arvioi hallituksen jäsen Eija Tuominen Totaaliyhärit ry:stä. Elatustukea saa, jos lapsen isää ei tiedetä. Kelan maksama 150 euron kuukausituki huojentaa monen yksinhuoltajaperheen rahatilannetta.

”Allekirjoitin itsekin Vastustan isyyden selvitystä -lomakkeen, koska isältä ei ollut tulossa elatusta..

Tuomisen mielestä moni nainen allekirjoittaisi mieluummin lomakkeen ’Olkaa hyvät ja selvittäkää isyys, mutta selvitellessänne maksakaa lapsen elatus’.

Isyysselvityksen vastustaminen ei tarkoita sitä, että isä olisi tietämätön lapsesta. Isä ja äiti saattavat sopia yhdessä, ettei isyyttä vahvisteta, mutta isä osallistuu lapsen kasvatukseen. Tuominen arvioi, että vain harva äiti pimittää tiedon lapsesta.

”Suurin osa äideistä kertoo isälle lapsesta, mutta ei halua riidellä elatuksesta. Moni haluaa, että lapsella on yhteys isään, sillä monesti lapsella on ikävä isän luo.”

Kiusantekoa

Äiti voi käyttää vastustusoikeutta myös väärin. Lasten oikeuksien tuki ry:n puheenjohtaja Mikael Jämsänen kertoo saaneensa kymmeniä yhteydenottoja miehiltä, jotka ovat kokeneet, että vastustusoikeuden avulla tehdään kiusaa. Lapsi vieraantuu isästään, kun isyyden vahvistaminen pitkittyy.

”Oikeusprosessi voi kestää kuukausia, jopa vuosia. Samalla lapsi kasvaa, eikä isän ja lapsen välille muodostu suhdetta. Se johtaa valvottuihin tapaamisiin, eikä lapsi niiden aikana opi tuntemaan isäänsä”, Jämsänen kertoo.

Tampereen lastenvalvojat ovat huomanneet, että osa äideistä viivästyttää isyyden vahvistamista viimeiseen asti. Äiti ei halua jatkaa isyyden selvittämistä, vaikka DNA-tutkimukset ovat varmistaneet isyyden, ja äiti tietää, että käräjäoikeus sen vahvistaa.

”Lapsen isä voi kokea tilanteen kiusantekona. Äiti voi ajatella, että hän voisi lapsen kasvaessa luottaa isän kykyyn pärjätä lapsen kanssa kahdestaan. Jos vanhempien välit ovat riitaisat, tunnelma tapaamisissa voi olla hyvin jännitteinen eikä se ole lapsen etu”, Haring sanoo.

Jämsäsen mielestä yhteiskunta kohtelee isiä ja äitejä epätasa-arvoisesti, kun se antaa äidille päätäntävallan isyyden selvittämisessä.

”Äitien ei kuulu päättää, onko lapsella isää, vaan se on viranomaisen tehtävä. Isyyden vahvistaminen ei johda tapaamisoikeuteen tai lapsen huoltajuuteen, jos isä ei ole kykenevä isyyteen”, hän sanoo.

Vastustusoikeus polkee hänen mukaansa myös lasten oikeuksia. Jämsänen kysyy, onko äiti sopiva lapsen huoltajaksi, jos hän estää lapsen oikeuden molempiin vanhempiinsa omien tarpeittensa vuoksi.

”Huoltajien etu ei ole sama kuin lapsen etu.”

Vaikea lakiuudistus

Äidin vastustusoikeutta todennäköisesti kavennetaan, kun oikeusministeriön työryhmä uudistaa vuodelta 1976 olevaa isyyslakia. Vastustusoikeuden rajaamisen tekee hankalaksi se, että äideillä voi olla sekä perusteltuja että itsekkäitä syitä vastustaa isyyden selvittämistä.

”Emme tiedä, kuinka monessa tapauksessa isä on ollut vaikkapa väkivaltainen tai äiti on hankkinut lapsen itsekkäistä syistä. Eri taustat tekevät harkinnan vaikeaksi”, lainsäädäntöneuvos Silvola sanoo.

Lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aula ehdottaa ratkaisuksi, että äiti voisi kieltää isyydenselvityksen vain erittäin perustelluista syistä. Niitä voisivat olla raiskaus, insesti ja parisuhdeväkivalta.

”Painotan lasten oikeuksien näkökulmaa. Lapsella on oikeus tuntea omat vanhempansa. Ymmärrän, että ratkaisu voidaan tehdä akuutissa tilanteessa, mutta pitää ymmärtää sen vaikutukset lapsen elämään pitkällä tähtäimellä, esimerkiksi perintöoikeuden osalta.”

Isiä jää todennäköisesti selvittämättä, vaikka lakia kiristettäisiin. Äidit voisivat halutessaan kiertää lakia vaikkapa ilmoittamalla, etteivät tiedä tai muista, kuka lapsen isä on. Silloin lastenvalvojan olisi vaikea saada isää selville. Lakiuudistusta tekevälle työryhmälle on ehdotettu, että äitejä olisi jopa rangaistava, jos he eivät auta isyyden selvittämisessä.

Vastustusoikeudelle löytyy myös puolustajia. Väestöliitto ei puuttuisi vastustusoikeuteen, vaan luottaa äidin harkintaan.

”Äidillä on tieto, onko isä soveltuva isäksi. Kelvollinen isäkandidaatti kelpaa kyllä äideille”, Väestöliiton lakimies Arto Nikkarinen uskoo.

Pyörretyt päätökset

Äitien päätökset eivät aina pidä. Kymmeniä isyysselvityksiä aloitetaan uudelleen joka vuosi, vaikka äiti olisi isyyden selvittämistä alun perin vastustanut.

Esimerkiksi Helsingissä keskeytetään äidin vastustuksen vuoksi vuosittain noin 100 isyydenselvitystä. Viime vuonna vahvistettiin lähes 70 isyyttä lapsille, jotka olivat syntyneet vuosina 2008–2010.

Ilmiö on tuttu myös Tampereella. Äiti pyörtää päätöksensä tavallisesti muutaman vuoden jälkeen lapsen syntymästä.

”Isyyksiä aletaan usein selvittää uudelleen sitten, kun lapsi ryhtyy kyselemään isästä. Aiemmin äiti ei ole välttämättä ajatellut asiaa lapsen näkökulmasta”, Haring kertoo.

”Tai sitten olosuhteet ovat muuttuneet niin, että isän ja lapsen välille voi muodostua vanhemmuussuhde. Isä on voinut esimerkiksi vapautua vankilasta tai kypsyä isyyteen. Lapsen isä on saattanut myös erota vaimostaan ja olla nyt valmis tunnustamaan isyytensä.”

Lain mukaan isyydenselvitys voidaan aloittaa niin kauan kuin lapsi on alle 15-vuotias. Jos isä vaatii isyyden selvittämistä, siihen ryhdytään lapsen iästä riippumatta. Lapsiasiainvaltuutettu Aula kehottaa harkitsemaan isyyden selvittämistä, kun lapsi on vielä pieni.

”Selvittäminen voi olla monimutkaista ja lapselle traumaattista, jos isyys selvitetään vasta myöhemmin.”

”Toivotaan, että isi paranee”

isyysselvitys

Taru on valmis käynnistämään isyysselvityksen uudelleen, jos mies raitistuu.

Viime talvena Taru synnytti aurinkoisen vauvan. Hän muistaa, että häntä hermostutti mennä lastenvalvojan luokse. Hän aikoi kertoa avoimesti, että vastustaa isyyden selvittämistä isän päihdeongelman takia.

”Pelkäsin, että minut tuomitaan, mutta lastenvalvoja toimi ammattimaisesti. Tiedän, että lapsi tarvitsee isän, mutta turvallisen ja hyvän isän.”

Hän on keskustellut päätöksestään neuvolassa ja saanut aina saman vastauksen: lasta pitää suojella. Silti häntä mietityttää, miten lapsen kanssa pitäisi puhua isästä. Hän on hahmotellut mielessään, mitä hän vastaa, kun poika alkaa kysellä isästään.

”Sanon, että isi on kipeä, eikä pysty nyt näkemään, mutta toivotaan, että isi paranee.”

Taru olisi valmis aloittamaan isyydenselvityksen uudestaan heti, kun mies pysyy erossa päihteistä. Hän haluaisi, että lapsen kasvun voisi jakaa miehen kanssa.

”En tehnyt tätä ilkeydestä toista ihmistä kohtaan, vaan halusin lapselle turvallisen olon. Joissain tilanteissa on lastensuojelua vastustaa isyyden selvittämistä”, hän sanoo.

”Odotan sitä päivää, että saan puhelinsoiton, ja mies sanoo, että nyt hän on tehnyt muutoksen.”

Lapsen isä ei ole toistaiseksi kertaakaan käynyt katsomassa pientä poikaansa.

 

Tarun nimi on muutettu.

Juttu on ilmestynyt alun perin Seurassa 28/2012.

 

X