Äkkilähtö uhkaa viisikymppistä – Tunnista miehen vaaran vuodet ja tappavimmat taudit: ”Vaikka mieli tuntuu nuorelta, elimistö ei ole enää nuoren miehen”

Viisikymppinen mies voi lähteä täältä varoittamatta. Kovakuntoinenkin kaveri voi sairastaa kohtalokasta tautia. Kerromme, miten mies voi muuttaa terveydelle pahat vuodet parhaiksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tunnista miehen vaaran vuodet sekä tappavimmat taudit – kolme on ylitse muiden.

Viisikymppinen mies voi lähteä täältä varoittamatta. Kovakuntoinenkin kaveri voi sairastaa kohtalokasta tautia. Kerromme, miten mies voi muuttaa terveydelle pahat vuodet parhaiksi.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Tunnista miehen vaaran vuodet – ja tappavat taudit.

Viisikymppisen miehen lahkeissa on vipinää: töissä menee lujaa, urheillessa jalka nousee ja vällyjen alla jokin muu. Oppivuodet ovat takana, ja mies on monella alalla merkittävä tekijä. Sitä hän on myös sairastumistilastoissa.

”Elämänkokemuksen lisäksi viisikymppinen mies on usein ehtinyt kerätä itselleen monta kansansairauksien riskitekijää”, ylilääkäri Marja-Leena Hyypiä Pirte työterveys- ja lääkärikeskuksesta toteaa.

Viisi–kuusikymppiset miehet näkyvät selvänä piikkinä sepelvaltimotauti-, aivojen verenkiertohäiriö- ja uniapneatilastoissa. Hoitamattomana niistä jokaiseen liittyy äkkikuoleman vaara; sydän- tai aivoinfarkti. Miehiä niittävät taudit ovat salakavalia: mies tottuu oireisiin tai pitää niitä normaaleina ikääntymisen merkkeinä ja siirtää ne ajatuksistaan sivuun.

”Se unohtuu, että vaikka mieli tuntuu nuorelta, elimistö ei ole nuoren miehen. Vuodet muuttavat sitä väistämättä, vaikka treenaamalla muutoksia voi hidastaa ja vähentää terveysriskejä”, työterveyslääkäri Mika Salonen sanoo.

Taudeista osa kertoo olemassa olostaan vasta, kun se on liian myöhäistä. Siksi viimeistään viisikymppisen miehen kannattaa mennä lääkäriin tarkistuttamaan tilanne. Omastakin aloitteesta otettujen laboratoriokokeiden tulokset kannattaa käydä läpi lääkärin kanssa – vaikka arvot olisivat normaaleja.

”Jos kaikki on kunnossa, lääkärissä ei tarvitse ravata jatkossa vuosittain, vaan lääkärin ohjeen mukaan”, Hyypiä ja Salonen muistuttavat.

Me kerromme, mistä tappavat taudit tunnistaa ja miten niiden riskiä voi pienentää.

Tappavat taudit: Sydäninfarkti

sydäninfarkti

Sydäninfarkti voi yllättää viisikymppisenkin. Tappavat taudit ovat salakavalia ja äkillisiä. istockphoto

Sydäninfarkti on hengenvaarallinen sairauskohtaus, jossa äkillinen hapenpuute vaurioittaa sydäntä. Hapenpuute syntyy, kun valtimoihin tulee tukos.

Mikä aiheuttaa sydäninfarktin?

Sepelvaltimotauti on lähes aina syy sydäninfarktiin. Siinä valtimoiden sisäseiniin kertyy rasvaa, joka kovettuu niitä ahtauttaviksi pesäkkeiksi.

Tupakointi, veren huonon LDL-kolesterolin suuri määrä ja korkea verenpaine ovat sepelvaltimotaudin tärkeimmät riskitekijät. Tyypin 2 diabetes, ylipaino ja perimä lisäävät sairastumisriskiä. Mitä useampi riskitekijä, sitä suuremmassa vaarassa on.

Sydäninfarktin oireet

Kova, rintalastan takana tuntuva kipu, joka voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin, selkään ja ylävatsalle. Pahoinvointi, närästyksen tunne ja rasitukseen liittyvä, ohimenevä hengenahdistus. Heikentynyt rasituksensietokyky viittaa sepelvaltimotautiin.
Oireeton eli hiljainen sydäninfarkti paljastuu vasta tutkimuksissa – monesti kuoleman jälkeen.

Miten sydäninfarkti löytyy?

Epämääräiset rintakivut tutkitaan EKG:llä eli sydänfilmillä ja rasituskokeella, jossa poljetaan kuntopyörää kasvavalla vastuksella.

Sepelvaltimotaudin riskitekijöistä osa paljastuu laboratoriokokeissa, osan näkee silmillä: jos miehen vyötärönmitta venyy yli metrin, vatsaontelossa on vaarallista rasvaa. Se ylläpitää elimistössä haitallista, matala-asteista tulehdusreaktiota, joka löytyy esimerkiksi sydänsairauksien takaa.

Sydäninfarktin hoito

Ahtautuneita valtimoita hoidetaan lääkkeillä ja pallolaajennuksella, vaikeissa tapauksissa ohitusleikkauksella.

Mitä voi tehdä itse?

  • Tumppaa tupakka – nikotiini haittaa verisuonia.
  • Vähennä kovaa ja lisää pehmeää rasvaa ja kuituja – pehmeä rasva pienentää ja kova lisää veren haitallisen kolesterolin määrää. Kuitu parantaa rasvojen imeytymistä ruokavaliosta. Makkaraakin saa syödä, muttei joka päivä.
  • Säästele suolaa – suola kohottaa verenpainetta.
  • Lisää liikettä – muutama treenikerta viikossa ei riitä sydämelle, joten vaihda ainakin välillä nelipyöräinen kaksipyöräiseen.
  • Anna aikaa itsellesi – stressi ja liian vähäinen ja huonolaatuinen uni vaikuttavat aineenvaihduntaan haitallisesti.
  • Huolehdi hampaista – hoitamaton suu saattaa ylläpitää matala-asteista tulehdusta.

Tappavat taudit: Aivoinfarkti

Aivoinfarkti

Aivoinfarkti paljastuu magneettitutkimuksessa. istockphoto

Aivoinfarktissa verisuoni tukkeutuu ja aiheuttaa aivoihin paikallisen kuolion. Aivoihin tuleva hapenpuute voi tappaa tai vammauttaa.

Mikä aiheuttaa aivoinfarktin?

Tavallisin syy on verisuonten kovettumisen aiheuttama ahtautuminen ja siitä lähtevä verihyytymä. Hyytymä voi päätyä aivoverisuonistoon myös sydämestä. Epätasainen sydämen rytmi eli eteisvärinä altistaa sydämensisäiselle verihyytymälle.

Sydäninfarktin riskitekijöinä tutut korkea verenpaine, tupakointi, veren korkeat rasva-arvot ja tyypin 2 diabetes vaarantavat myös aivot.

Aivoinfarktin oireet

Raajojen lihasten toispuolinen, äkillinen heikkous, suupielen roikkuminen, puhe- ja nielemisvaikeudet ja tasapainon nopea heikkeneminen. Kun oireet tulevat, on kiire soittaa hätänumeroon 112.

Miten aivoinfarkti löytyy?

Aivoinfarkti paljastuu magneettitutkimuksessa.

Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö eli TIA-kohtaus voi ennakoida aivoinfarktia. Se kestää muutamasta minuutista alle tuntiin ja oireet ovat samoja kuin aivoinfarktissa. Vaikka TIA-kohtaus laukeaa itsestään, tarvitaan ambulanssia ja jatkotutkimuksia.

Aivoinfarktin hoito

Tukoksiin tarkoitettu liuotushoito voi pelastaa aivoinfarktipotilaan hengen, kunhan hoito aloitetaan nopeasti, viimeistään 4,5 tunnin sisällä oireiden alusta.

Lähes joka toiselle sairastuneelle tapahtuma jättää arkielämää haittaavia oireita esimerkiksi liikkumiseen ja syömiseen.

Mitä voi tehdä itse?

  • Huolehdi sydämestäsi ruokavaliolla ja liikunnalla – huolehdit samalla aivoistasi.
  • Tunnustele pulssia – epätasainen pulssi ennakoi eteisvärinää. Ohjeet löytyvät Tunnepulssisi.fi-sivuilta.
  • Mittauta verenpaineesi – muista, että verenpaine ei laske mittaamalla, vaan elintavoilla, tarvittaessa lääkkeillä.
  • Jos käytät, käytä kohtuudella – runsas alkoholinkäyttö kohottaa verenpainetta.
  • Pienennä paineita – elämässä on muutakin kuin työ. Aikaa pitää olla palautumiselle ja palautua pitää myös kesken työpäivää: mindfulness ja rentoutusharjoitukset eivät ole höpöhöpöä.

Tappavat taudit: Uniapnea

Uniapnea

Tappavat taudit voivat olla salakavalia. Moni sairastaa jopa tietämättään uniapneaa. istockphoto

Uniapnea aiheuttaa unen aikaisia hengityskatkoksia. Vaikka mies ei välttämättä herää niihin, ne rikkovat unen, ja väsyneenä tapaturmien vaara kasvaa.

Hoitamattomalla uniapneapotilaalla on terveeseen ihmiseen verrattuna moninkertainen sydämen eteisvärinän, verenpaine- ja sepelvaltimotaudin sekä sydän- ja aivoinfarktin riski.

Mikä aiheuttaa uniapnean?

Uniapneaa sairastavalla nielun alueen lihakset veltostuvat nukkuessa, mikä ahtauttaa ylähengitysteitä ja vaikeuttaa ilman kulkua. Rakenteellisesti ahdas nielu ja ylipaino pahentavat ahtaumaa. Normaalipainoinenkin voi sairastua uniapneaan.

Uniapnean oireet

Väsymys, ärtyisyys, huono keskittymiskyky, yöhikoilu, kuorsaus, hengityskatkot, korahtelu, päänsärky ja kuiva suu. Virtsaneritys lisääntyy ja laittaa ramppaamaan öisin vessassa.

Miten uniapnealöytyy?

Uniapnea selviää unirekisteröinnillä, jota varten mies saa kotiin pienen laitteen. Se tallentaa muun muassa sydämen sykettä, veren happikylläisyyttä, hengitysilman virtausta ja unenaikaisia liikkeitä.

Uniapnean hoito

Uniapneaa hoidetaan sähköllä toimivalla CPAP-laitteella. Se tuottaa ilmanpainetta, joka pitää ahtautuvat hengitystiet auki. Ilmanpaine johdetaan hengitysteihin sierain-, nenä- tai kokomaskin kautta. Käyttäjä huomaa yleensä laitteen tehon nopeasti vireystilassaan.

Laitetta pidetään vain nukkuessa, eli se ei estä seksiä. Se on äänetön, toisin kuin hoitamatonta uniapneaa sairastava, usein kuorsaava, korahteleva ja kuolaava mies.

Lievässä uniapneassa hoidoksi voi riittää suuhun laitettava uniapneakisko ja ylipainoisella laihdutus.

Mitä voi tehdä itse?

  • Vältä vararengasta vyötäröllä ja kevennä syömisiä – huomaa, että ex-urheilija kuluttaa ja tarvitsee vähemmän energiaa kuin ennen.
  • Tumppaa tupakka – tupakointi turvottaa ja ahtauttaa hengitysteiden limakalvoja.
  • Nauti, mutta kohtuudella – runsas alkoholinkäyttö rentouttaa nielun lihaksia entisestään.

Mieskin voi sairastua rintasyöpään – Tomasia syöpädiagnoosi järkytti mutta myös nolotti: ”Mietin, olenko ainut laatuani maailmassa”

10 kysymystä: Miehen vaihdevuodet, tunnistatko oireet?

Lirahteleeko?

Jos pissa pääsee välillä lirahtamaan, eli kärsit pidätyskyvyn häiriöistä tai sinulla on tihentynyttä virtsaamisen tarvetta tai virtsaamispakkoa on syytä mennä lääkäriin. Virtsaamisvaivojen syynä voi olla eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, joka on normaali ikääntymiseen liittyvä ilmiö. Eli ensimmäiseksi ei tarvitse pelätä eturauhassyöpää.

Jos lähisuvussa on kuitenkin ollut eturauhassyöpätapauksia nuorella iällä, on syytä tehdä PSA-määritys ja seuranta 1–4 vuoden välein 40-vuotiaasta alkaen. Oireettomilta eturauhanen kannattaa tutkia viisikymppisenä.

Tärkeintä on lääkärin tekemä tunnustelu, jolla pystytään arvioimaan eturauhasen koko ja mahdollisia kyhmyjä.

Jatkuva ketutus?

Jos plus viisikymppinen mies alkaa kärsiä väsymyksestä, masennuksesta, ärtyneisyydestä tai erektiohäiriöistä, kannattaa tarkistuttaa testosteroniarvot. Lääkkeellisen hoidon ohella vaihdevuosioireita voi lievittää elintapamuutoksilla.

Vatsavaivoja?

Suolisto-oireiden kanssa on syytä olla tarkkana. Jos suoliston toiminta muuttuu radikaalisti ja oireet pysyvät, niin etenkin yli 50-vuotiaan kannattaa varata aika lääkärille. Oireet voivat kieliä suolistosyövästä.

Asiantuntijalääkärinä Toni Vänni

Teksti: Tiina Suomalainen

X