Yhä useampi tavoittelee leppoisampaa elämää – Tutkijatohtori Eeva Houtbeckers: ”Downsihftaajat voi nähdä kapinallisina tai pioneereina”
Downshiftaamisesta on tullut viime vuosikymmenien aikana tunnettu ilmiö. Näyttää siltä, että yhä useampi haluaa rakentaa elämäänsä omannäköisistä lähtökohdista.
Tutkijatohtori Eeva Houtbeckers Aalto-yliopistosta tunnistaa ilmiön taustalla isompia työelämän trendejä ja laajempaa arvojen murrosta.
”Ensimmäinen trendi on loppuun palamisen kokemukset ja tunne, ettei mikään riitä. Ei ole väliä, miten monta tutkintoa hankit, maratonia juokset ja paljonko kehität itseäsi. Voit silti lentää pihalle yt-neuvotteluissa”, Eeva Houtbeckers pohtii.
Toinen muutosta luova tekijä on Houtbeckersin mukaan ekologisen kriisin tuoma epävarmuus ja sen herättämät pohdinnat nykyisten elämäntapojen kestävyydestä.
Oma elämänlaatu paremmaksi
Downshiftauksen tai leppoistamisen ideana on vähentää työntekoa ja kulutusta sekä parantaa samalla omaa elämänlaatua. Tutkija puhuisi mieluummin kohtuullistamisesta laajempana, kulttuurisena tavoitteena.
”Downshiftaus kilpistyy yksilön valintoihin. Jakamalla varallisuutta ja vaurautta eri tavalla voisimme kohtuullistaa elämäämme laajemminkin.”
Eeva Houtbeckers tutkii työn kohtuullistamista sekä omavaraisuuteen liittyviä aloitteita. Kenttätyössään hän on havainnut, että ihmisillä on paljon leppoistamiseen liittyviä toiveita, mutta muutos koetaan usein haastavaksi.
Elämisen kulut täytyy kattaa jotenkin, eli harva voi hypätä täysin tyhjän päälle.
Tarvitaan myös kulttuurista pääomaa ja kykyä irrottaa oma arvo siitä, ettei tee niin paljon ansiotyötä kuin ennen tai jopa ei tee sitä ollenkaan.
”Meidät on vahvasti sosialisoitu ajatteluun, että palkkatyön tekeminen on hyvän ihmisen mitta”, Houtbeckers sanoo.
”Downshiftaajat voi nähdä kapinallisina tai pioneereina, jotka haastavat yhteiskunnan normeja ja tekevät niitä näkyväksi.”
Juttu julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 8/21.
Oman pellon salaatti on Maria Österåkerille arvovalinta: se on paitsi melkein ilmaista, myös pieni ympäristöteko. © Mikko Lehtimäk
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti