Pelkkä hammasharjalla pesu ei riitä, puhdista myös hammasvälit! Hoitamaton ientulehdus voi kehittyä salakavalasti parodontiitiksi

1. Yksi hampaistani heiluu ja hengitykseni haisee. Mitä suussani on tapahtumassa?

Oireet viittaavat parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen sairauteen. Jos hampaiden ientulehdus jatkuu pitkään hoitamatta, hampaan kiinnityskudos alkaa tuhoutua.

Pahimmillaan se voi aiheuttaa hampaiden heilumista, joskus jopa irti lähtemisen.

2. Miten en ole huomannut mitään?

Parodontiitti voi kehittyä suussa salakavalasti vuosikausia ja olla pitkään lähes oireeton. On hyvin yleistä sairastaa ientulehdusta tai parodontiittia tietämättään.

3. Millaiset oireet kertovat ientulehduksesta?

Jos ikenet punoittavat, ovat turvonneet tai vuotavat verta harjatessa, kyse voi olla ientulehduksesta. Silloin kannattaa hakeutua hammaslääkäriin.

4. Entä parodontiitista?

Parodontiitiksi tilanne on voinut kehittyä vähitellen vuosien ja vuosikymmenten aikana. Parodontiitti on bakteeriplakkilähtöinen sairaus.

Jos hammaskiveä kertyy ientaskuun hampaan juuren pinnalle, se voi ylläpitää tulehdusta. Edetessään tulehdus aiheuttaa pysyviä kudosvaurioita. Myös hampaan tukena oleva luu tuhoutuu.

Hammasvälien suureneminen ja hampaiden heiluminen ovat merkkejä pitkälle edenneestä parodontiitista.

5. Miksei hammaslääkärini ole sanonut minulle mitään?

Suomessa hammaslääkärit ovat perinteisesti kiinnittäneet enemmän huomiota esimerkiksi reikiintymiseen ja sen ehkäisyyn kuin ikenien tutkimiseen ja niiden tehokkaaseen hoitamiseen.

Potilaille puhutaan hampaiden puhdistamisen tärkeydestä, mutta aina ei käydä läpi, miksi se on tärkeää, vaikka reikiä ei olisikaan. Toisinaan voi käydä niin, että hammaslääkäri kyllä kertoo syventyneistä ientaskuista, mutta asiaa jää sikseen, koska ei selvitetä, mitä se tarkoittaa.

6. Miten minun pitäisi nyt toimia?

Mennä hammaslääkäriin. Oleellista on aloittaa hoito huolellisella suun tutkimisella ja hoidon suunnittelulla. Tavallisesti tämä aloitetaan hampaiden pintojen ja ientaskujen mekaanisella puhdistuksella, johon voi kuulua ultraäänilaitteella tehtävä puhdistus.

Jos ikenen alaista hammaskiveä on paljon ja ientaskut ovat syvät, puhdistus voidaan tehdä paikallispuudutuksessa. Tilanteen mukaan lääkäri arvioi, tarvitaanko lisäksi antibioottihoitoa, purennan hoitamista tai ienalueen leikkausta.

Jos hammas heiluu, se voidaan toisinaan kiinnittää viereisiin hampaisiin. Joskus joudutaan turvautumaan hampaan poistoon.

Parodontiitti vaatii aina vähintään yhden seurantakäynnin 4−6 viikkoa kestävän hoitorupeaman jälkeen.

7. Eikö hampaiden pesu sähköhammasharjalla aamuin illoin riitä?

Ei pelkästään. On tärkeää puhdistaa myös hammasvälit hammaslangalla tai hammasväliharjalla. Jos hampaisiin kertyy hammaskiveä, se kannattaa käydä poistattamassa vastaanotolla säännöllisesti. Samalla kannattaa kysyä apua, miten mahdollisten siltojen ja kruunujen ienrajat saa tehokkaimmin pidettyä puhtaina.

Suuhygienistille kannattaa ottaa mukaan oma sähköhammasharja ja varmistaa, että sitä osaa käyttää oikealla tekniikalla. Harjauksessa kannattaa käyttää aina fluorihammastahnaa.

8. Mihin muuhun kannattaa kiinnittää huomiota?

Eläkkeelle siirtyessä ruokarytmi voi muuttua ja esimerkiksi kahvittelu ja iltanapostelu lisääntyä. Tämä on hampaille myrkkyä, sillä se lisää merkittävästi bakteeriplakin määrää suussa. Tupakointi on keskeinen riskitekijä parondontiitille, samoin epätasapainossa oleva diabetes.

9. Miten pääsen haisevasta hengityksestä eroon?

Tilanteen pitäisi helpottaa, kun parodontiitti saadaan tasapainon. Hajua voi myös vähentää, kun kieltä harjaa pehmeällä hammasharjalla, sillä yleensä hengitys haisee siksi, että kielen pinnalla on bakteereja.

10. Kuinka vakavasta sairaudesta on kyse?

Hoitamattomat hampaatlisäävät monen sairauden riskiä. Parodontiitti lisää erityisesti sydän- ja aivoinfarktin riskiä ja sillä on todettu olevan yhteys dementiaan ja joihinkin syöpiin. Se altistaa myös sepelvaltimotaudille.

11. Voiko hammaslääkäri tunnistaa alkavan dementian?

Tuttu hammaslääkäri voi osata epäillä alkavaa muistisairautta, koska suuhygienian äkillinen huonontuminen on yleensä ensimmäisiä alkavan dementian ulkoisia merkkejä.

12. Mitä teen sitten, kun en enää pysty huolehtimaan hampaistani?

Tästä kannattaa jutella jo hyvissä ajoin lähipiirin kanssa ja sopia, kuka asiassa aikanaan auttaa.

Monissa hoitolaitoksissa suuhygieniasta huolehtiminen ei toteudu ja monen hampaiden kunto romahtaa, kun siitä ei pysty pitämään itse huolta.

Asiantuntijana suuterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula Terveystalosta.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 2/19.