Herkkävatsainen, hoidatko oireitasi väärin? FODMAP ei tuo aina helpotusta – ”Kaikkiin vaivoihin jaetaan ärtyvän suolen perusohjetta”
Herkästä vatsasta kärsiville annetaan paljon toimimattomia neuvoja. Uusi tieto vatsavaivojen kirjosta tuo toivoa myös vaikeammin oireileville, joille perinteiset keinot eivät tuo helpotusta.
Herkkävatsainen voi saada ruoansulatusongelmia ja vatsanväänteitä jopa pienestä määrästä kaalia.
Joka viides kärsii toistuvista vatsavaivoista, mutta jos haet apua lääkäristä, saat todennäköisesti vain kehotuksen kokeilla ”vatsaystävällistä FODMAP-ruokavaliota”. FODMAP ei kuitenkaan ole mikään taikanuoli. Mitä enemmän tutkimustietoa kertyy, sitä moninaisemmalta toiminnallisten oireiden kirjo näyttää – tarvitaan sekä tarkempia diagnooseja että täsmällisempää hoitoa.
Reijo Laatikaisen päivitetyssä teoksessa Herkän vatsan valinnat (Kirjapaja 2021) pureudutaan eri vatsaoireisiin ja uusimpaan tietoon niiden hoidosta.
Vatsavaivat ja diagnoosien kirjo
Jos jatkuvien oireiden taustalta ei löydy selkeää syytä, diagnoosiksi lankeaa usein ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS. Todellisuudessa kyseessä voi olla ärtyvä suoli, dyspepsia, näiden yhdistelmä, toiminnallinen turvottelu tai toiminnallinen ripuli.
Ripulia voi aiheuttaa esimerkiksi mikroskooppinen koliitti, joka tarkoittaa pienen pientä tulehdusta suolistossa, tai se voi olla sappihapporipulia, mikä johtuu liian suuresta sappihapon määrästä.
”Tällä hetkellä kaikkiin vaivoihin jaetaan ärtyvän suolen perusohjetta. Se ei auta läheskään kaikkia”
”Ideaalitilanteessa apua vaivoihin on mahdollista etsiä toiminnallisiin vaivoihin erikoistuneen gastroenterologin vastaanotolla. Kun diagnoosi tarkentuu, myös hoidon osumatarkkuus paranee. Tällä hetkellä kaikkiin vaivoihin jaetaan ärtyvän suolen perusohjetta. Se ei auta läheskään kaikkia”, Reijo Laatikainen pohtii.
Auttaako FODMAP vatsaongelmiin?
FODMAP-rajoituksen aikana histamiinineritys suolesta vähenee – vaikuttaa siis siltä, että ruokavaliorajoitus vähentää yliviritystä suoliston immuuniaktiviteetissa. Päivittyvä tieto FODMAP-ruokavaliosta vahvistaa, että siitä on hyötyä, mutta ei riittävästi, eikä kaikille.
”FODMAP-ruokavaliolla oireita saatetaan saada esimerkiksi 50 prosenttia vähemmäksi. Se antaa toivoa paremmasta, mutta ei ratkaise ärtyvän suolen oirehdintaa sataprosenttisesti juuri kenelläkään. Ummetuspainotteinen oireilu voi toisinaan jopa pahentua”, Laatikainen kertoo.
Lue myös: Vatsa turpoaa, ärtynyt suoli kipuilee ja pörisee – Helpottaako oloa FODMAP-ruokavalio?
Miksi maito ärsyttää vatsaa?
Suomessa tehtiin tutkimus, jossa maitotuotteista pilkottiin niiden sisältämä kaseiini. Herkkävatsaiset saivat näin käsitellystä maitotuotteesta vähemmän oireita kuin laktoosittomasta.
Kaseiinin pilkkomisesta voisikin olla apua kehitettäessä entistä vatsaystävällisempiä elintarvikkeita. Niitä odotellessa maitoproteiinin poistoa ruokavaliosta voi kokeilla äärikeinona vatsaoireiden lievittämiseen, jos laktoosittomien tuotteiden käyttö ei tuo helpotusta.
Täsmähoitoa ripuliin
Vaikeaan ripulioireeseen voi kokeilla myös aminohappoihin kuuluvaa glutamiinia. Glutamiinin ripulia lievittävästä vaikutuksesta on saatu joitakin kiinnostavia tuloksia muun muassa urheilijoilla ja syöpäpotilailla tehdyissä tutkimuksissa, ja sen on havaittu helpottavan myös ärtyvän suolen ripulioiretta.
Ripulin laukaisevana tekijänä on usein suoliston liiallinen läpäisevyys, ja glutamiini voi vähentää tätä. Liian suurina annoksina glutamiinilla on haittavaikutuksia, eikä sen ole osoitettu tehoavan muihin ärtyvän suolen oireisiin.
Ärtyvän suolen oireina kramppeja ja kipristelyä
Kivut ja kramppimaiset pistokset ovat tyypillisiä ärtyvän suolen oireita. Niihin voi saada toisinaan mukavastikin helpotusta piparminttuöljykapseleista. Kapselit voivat lievittää myös ilmavaivoja.
Toisinaan piparminttuöljyä suositellaan hehtaaripyssynä mihin tahansa ärtyvän suolen oireeseen. Niillä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta ripuliin, ummetukseen tai dyspepsiaan.
Apua ummetukseen
Kun ärtyvään suoleen liittyy vaikea ummetus, runsaskuituinen ruokavalio ei auta likimainkaan kaikkia. Pahimmassa tapauksessa edes kuitulisät eivät helpota oireita lainkaan, vaan kuidun rinnalle tarvitaan polyetyleeniglykolia eli makrogolia, joka lisää ulosteen nestepitoisuutta. Makrogolia saa apteekista veteen tai ruokaan sekoitettavana jauheena.
Kannattaa kokeilla myös kiivihedelmää, joka sopii FODMAP-ruokavalioon: kolmessa kliinisessä tutkimuksessa on todettu, että pari, kolme kiiviä päivässä helpottaa ummetusta.
Usein ummetuspainotteisessa ärtyvässä suolessa oireita aiheuttaa juuri ulosteen pakkautuminen suolistoon. Kun venytys ja paine vähenee ummetuksen hellittäessä, oireet usein lievittyvät ja FODMAP-ruokavaliostakin voidaan joustaa.
Se onkin suotavaa: FODMAP-ruokavaliossa joudutaan usein tekemään kompromisseja hyvien kuitulähteiden kanssa. Kun on vältettävä ruisleipää, papuja, monia vihanneksia ja hedelmiä, myös kuidunsaanti ja tätä kautta ummetuksen ehkäisy voi olla haasteellista.
Auttavatko probiootit ärtyvän suolen oireisiin?
Maitohappobakteereiden vaikutuksia ärtyvän suolen oireisiin on tutkittu kiivaasti, ja tutkimuksessa niiden on havaittu tuovan pientä hyötyä vatsan yleiseen hyvinvointiin. Vastaanottotyössä selvää hyötyä saadaan kuitenkin harvoin.
Antibioottiripulin ehkäisyssä maitohappobakteerit ovat toimiva täsmähoito, mutta tutkimuksissa ei ole saatu selkeää näyttöä siitä, että mikään antibiootti purisi ärtyvän suolen ripuliin. Syy tähän on hämärän peitossa.
Tuovatko entsyymit avun?
Alfagalaktosidaasi-nimisen entsyymin on havaittu helpottavan aterianjälkeistä oireilua, kun ateria sisältää runsaasti oligogalaktoosipitoisia ruoka-aineita, kuten palkokasveja, kaaleja tai manteleita.
Jos entsyymiä ottaa tarpeen tullen hyvissä ajoin ennen ateriaa, se voi satunnaisesti käytettynä helpottaa oireiden hallintaa.
Holistisia hoitoja
Kun kipu ja oireet ovat kehossa, vaivan hoitaminen mielen kautta tuntuu herkästi huuhaalta.
Tutkimusnäyttö on toista mieltä: kognitiivisella terapialla ja hypnoterapialla on osoitettu olevan toiminnallisiin vatsaoireisiin erittäin hyvä teho. Niiden vaikutus on parhaimmillaan yhtä hyvä kuin FODMAP-ruokavaliolla. Jos elämänlaatu ei parane selvästi muilla keinoilla, avun hakeminen vaikkapa psykoterapiasta ei ole huono ajatus.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 3/21.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti