Huono itsetunto on taakka – Laura, 60: ”Tuntuu, etten huonon itsetuntoni takia ole päässyt elämään kunnolla”

Laura vertaa itseään alituiseen muihin ja tuntee huonommuutta. Psykoterapeutti Helena Service neuvoo, miten Laura voi vähentää vertailua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Huonon itsetunnon kanssa on raskasta elää.

Laura vertaa itseään alituiseen muihin ja tuntee huonommuutta. Psykoterapeutti Helena Service neuvoo, miten Laura voi vähentää vertailua.
Teksti:
Virve Järvinen

Lauralla, 60, on huono itsetunto. Hän kertoo häpeävänsä esimerkiksi ulkonäköään. ”Jos joku sanoo minua nätiksi, hän sanoo mielestäni niin vain kohteliaisuuttaan”, Laura sanoo.

Huono itsetunto on kalvanut Lauran elämää jo monta vuosikymmentä. Näin psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Helena Service Minduusta neuvoo Lauraa.

”Olen jatkuvasti tyytymätön itseeni ja elämääni”

Laura:

En arvosta tekemääni työtä. En pelasta työssäni ihmishenkiä, eikä siinä vaadita ydinfyysikon aivoja.

Olen koko elämäni halunnut olla joku muu: hoikempi, sanavalmiimpi, fiksumpi, sosiaalisempi ja jopa varakkaampi ihminen. Olen jatkuvasti tyytymätön itseeni ja elämääni. Tuntuu, etten huonon itsetuntoni takia ole vielä päässyt elämään kunnolla. Se on surullista, sillä olen 60-vuotias.

Helena:

Itsetunnolla tarkoitetaan sitä, millainen käsitys ihmisellä on itsestään, arvostaan ja kyvyistään. Huonon itsetunnon kanssa on raskasta elää.

On kurjaa, jos ihmisestä tuntuu, että huono itsetunto on haitannut elämästä nauttimista. Ja kuulostaa siltä, että sinulle on tosiaan muodostunut huono itsetunto. Se ei tarkoita sitä, että sen olisi pakko olla huono loppuelämän ajan. Itsetunto ei ole pysyvä ominaisuus.

Käsitys itsestä voi muuttua ajan myötä ja eri tilanteissa. Jos ympärillä on kovin pärjäävän oloisia ihmisiä, itsetunto laskee herkästi. Kannustavassa seurassa ihmisen on helpompi nähdä itsensä positiivisesti.

”Ulkoiset ja rahalla mitattavat asiat ovat minulle aikuisena tärkeitä”

Laura:

Vanhempani eivät koskaan kehuneet minua mistään. He ovat sukupolvea, jonka mielestä kehut tekevät lapsesta ylpeän.

Lapsuudenkodissani oli ilmapiiri, joka ei suosinut heikkoutta. Siksi en kertonut koskaan vanhemmilleni, että minua syrjittiin muun muassa siksi, ettei perheellämme ollut varaa tehdä samoja asioita kuin muilla. Ehkä siksi ulkoiset ja rahalla mitattavat asiat ovat minulle aikuisena tärkeitä. Häpeän sanoa sen ääneen.

Helena:

Pohja itsetunnolle muodostuu lapsuudessa. Lapsi tulkitsee tavasta, jolla hänet kohdataan, onko hän hyväksynnän arvoinen. Hän päättelee siitä myös, millainen hänen tulisi olla. Joskus vanhempien hyvätkin tarkoitusperät voivat tahattomasti vaikuttaa siihen, etteivät he vahvista lapsensa onnistumisen kokemuksia ja mielikuvaa, että lapsi on osaava ja arvokas.

Jos lapsena on oppinut yhdistämään hyväksytyksi tulemisen varallisuuteen, on ymmärrettävää, jos aikuisenakin materia on tärkeää. Lämmön ja myötätunnon löytäminen omien kokemusten ja toiminnan tarkasteluun auttaa kuitenkin eteenpäin yleensä paremmin kuin itsensä sättiminen. Lämmöllä voi tarvittaessa myös rajata itseään ostamasta asioita, joita ei tarvitse.

Huono omatunto on ollut Lauran taakka jo vuosikymmeniä.

Huono omatunto on ollut Lauran taakka jo vuosikymmeniä. Matti Pikkujämsä

Huono omatunto saa eristäytymään

Laura:

Koen itseni usein ulkopuoliseksi. Työpaikalla minulla ei ole mitään kerrottavaa, kun muut kertovat hienoista lomistaan ja juhlistaan. Naapurit ovat meitä nuorempia, ja heillä on keskenään omat juttunsa.

Minulla on yksi harrastus. Osa naisista tulee paikalle ystävänsä kanssa ja muut katoavat paikalta heti, kun ohjattu osuus on ohi. Ihmiset eivät keskustele siellä keskenään.

Helena:

Ulkopuolisuuden kokemus voi aiheuttaa paljon kärsimystä. Ihminen on sosiaalinen eläin. Meille on tärkeää pärjätä ja tulla hyväksytyksi toisten ihmisten joukossa. Sen vuoksi vertailemme ja puntaroimme omaa asemaamme muiden parissa.

Mutta jos kaikki toisten ihmisten parissa vietetty aika kuluu vertailuun, tilaisuus kokea ja edistää läheisyyttä ja yhteenkuuluvuutta heidän kanssaan jää. Tarvitsemme tilaa myös yhdessä olosta nauttimiselle.

Kielteinen käsitys itsestä johtaa itseä vahvistavaan noidankehään

Laura:

En kutsu ketään kotiini. Kotimme ei ole niin hieno, että sitä kehtaisi näyttää muille. Luen paljon aikakauslehtiä ja seuraan blogeja. Lukuhetken jälkeen tunnen itseni entistä huonommaksi.

En ole mukana sosiaalisessa mediassa, sillä minulla ei ole mitään kerrottavaa elämästäni. Minun on vaikea uskoa, että kukaan haluaisi oikeasti olla ystäväni.

Helena:

Tunnistat hyvin asioita, jotka lisäävät huonoa oloa. Jos blogit ja lehtijutut lisäävät sinussa huonommuuden tunnetta, voit korvata ne jollain muulla.

Sosiaalista mediaa kannattaa käyttää tavalla, joka toimii itselle parhaiten. Toisten ihmisten valikoivat kuvat lomista ja juhlista antavat herkästi epäreilun vertailukohdan. Toisaalta osa ihmisistä löytää somesta yhteisöjä ja yhteydenpitoa, jotka vähentävät yksinäisyyttä.

Usein kielteinen käsitys itsestämme johtaa itseä vahvistavaan noidankehään. Uskomme esimerkiksi, ettei kukaan voisi haluta olla läheinen kanssamme. Se johtaa vetäytymiseen, mikä puolestaan lisää yksinäisyyttä ja huonommuuden kokemusta.

Puhumme herkästi itsellemme negatiiviseen sävyyn. Kannattaakin pohtia millaisella tavalla puhuu itselleen, ja miten eri sävyt vaikuttavat. Jos esimerkiksi harrastavalla lapsella on valmentaja, joka huutaa ja haukkuu, lapsi herkemmin lannistuu kuin jos valmentaja on ymmärtäväinen ja kannustava.

Taakkana huono itsetunto

Matti Pikkujämsä

Vertailu rajoittaa elämää

Laura:

Tiedän, että on tyhmää verrata omaa elämää tai ulkomuotoa toisiin. Vertailu on rajoittanut elämääni.

En halua mennä kylpylään vieraiden katseiden arvosteltavaksi. En ole vuosiin osallistunut mieheni työpaikan avec-tilaisuuksiin, sillä olin aina tilaisuuden huonoiten pukeutunut nainen.

Taidan olla syntymäkateellinen kaikille. Epäilen, ettei ihminen voi paljon muuttua – ei ainakaan pysyvästi.

Helena:

Vieraiden ihmisten lähestyminen on monille vaikeaa. Kokemus siitä, että olisi muita huonompi, voi olla kivulias. Kun takaraivossa on koko ajan ajatus omasta kelpaamattomuudesta, ihmisellä on tavallaan päässään havaintoja muokkaavat silmälasit. Joskus niiden linssit ovat niin vahvat, ettei ihminen huomaa, jos muut kehuvat tai kiittävät häntä.

Syntymäkateellinen kuulostaa siltä, kuin ihmisessä olisi pysyvä vika. Jos ajattelee, että oma tapa vertailla on syntymässä saatu ominaisuus, siitä eroon pääsy vaikeutuu. On helpompaa muuttaa opittu tapa terveellisemmäksi.

Alkutaival kohti uusia tapoja on usein haastava. Vanhat tavat ajatella ja toimia ovat vuosikymmenten aikana juurtuneet syvälle. Kun ihminen vasta opettelee uusia tapoja, hän joutuu ponnistelemaan, ettei tarttuisi vanhoihin, automatisoituneihin tapoihinsa.

Itsemyötätuntoa voi lisätä

Laura:

Haluaisin vähentää vertailua. Se vie voimia ja varojakin. Toivoisin, että voisin olla tyytyväinen elämääni. Olen koettanut tehdä kiitollisuusharjoituksia ja katsonut aamuisin peiliin ja kehunut itseäni. Elämäntaito-oppaiden neuvot tuntuvat kuitenkin teennäisiltä. Miten voisin oppia pitämään itsestäni ja nauttia elämästäni tässä ja nyt?

Helena:

Elämäntaito-oppaita on monentasoisia, ja osasta voi saada hyviäkin ohjeita. Ne on kuitenkin kirjoitettu yleisellä tasolla, eivätkä niiden neuvot pysty huomioimaan kaikkia.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että menetelmät, joihin löytää myönteisen suhteen, auttavat todennäköisesti parhaiten.

Netistä löytyy esimerkiksi harjoituksia, joilla voi lisätä itsemyötätuntoa. Mutta elleivät ne tunnu hyviltä, väkisin ei kannata harjoitella.

Sinun olisi kuitenkin hyvä pistää merkille, miten puhut itsellesi ja miten se vaikuttaa. Samalla voit alkaa asteittain kasvattaa vaihtoehtoista tapaa tukea itseäsi vaikeina hetkinä. Voit esimerkiksi muistuttaa itseäsi siitä, että yrität parhaasi ja että kaikki ihmiset ovat sekä puutteellisia että arvokkaita sellaisina kuin ovat.

Tärkeitä ovat ihmiset, joiden seurassa voit kokea hyväksyntää. Heidän avullaan voit löytää positiivisemman suhteen itseesi. Ellei sinulla ole tällaista ihmistä lähelläsi, voisit hakeutua mielenterveyden ammattilaisen vastaanotolle. Ihmisellä on oikeus tukeen, jos hänellä on paha olla itsensä kanssa.

Asiantuntijana psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti Helena Service Minduusta.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 3/20.

Lue myös: Lähes 40 kiloa laihduttanut Jenna näkee itsensä yhä isokokoisena – Asiantuntija: ”Kehonkuvan muuttuminen on hidasta, vaikka fyysiset muutokset olisivatkin nopeita”

Lue myös: Susanna Laine selätti arkuuden: ”Olen tehnyt pitkään paljon töitä hyvän itsevarmuuden ja rohkeuden löytämiseksi”

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X