Ilmajooga testissä – Sulavia liikkeitä ja venyttelyä ilman hoppua
Ilmajooga yhdistää perinteisen joogaharjoittelun ilma-akrobatiaan. Haastavien liikkeiden lomassa ehtii myös rentoutua kangaspesän uumenissa.
Ilmajooga: Kaikki liikkeet tehdään ilman hoppua niin, että jokainen ehtii varmasti mukaan.
Ilmajooga tuo mieleen katosta roikkuvat värikkäät liinat ja ihmismytyt keinumassa niiden sisällä. Täti lähti kokeilemaan, mitä ilmajooga oikeasti on.
Alaspäin katsovat koirat ja muutamat muut perusasanat ovat tulleet tutuiksi Yogaia-sovelluksen tarjoamassa kotijoogassa, joten eiköhän se riitä pohjaksi ilmajoogaan.
Seinäjoella toimivan Unelmasalin liikuntatila on katettu valmiiksi. Katosta roikkuu kaikkiaan 20 koukkuihin ripustettua kangaslenkkiä. Ohjaaja Janika Hautala neuvoo valitsemaan lantion kohtaan ulottuvan kankaan, eli kankaiden korkeudet vaihtelevat.
Osallistujat ovat pukeutuneet ihon peittäviin pitkähihaisiin ja -lahkeisiin liikuntavaatteisiin. Korut, kellot ja sisäliikuntakengät kehotetaan riisumaan pois, sillä ne voivat tehdä reikiä kankaaseen.
Tyypillinen kysymys: kestääkö ilmajoogakangas?
45 minuutin harjoitus alkaa istumameditaatiolla. Ohjaaja tietää, mitä ensikertalaisilla on mielessään päällimmäisenä ja vastaa kysymykseen ennen kuin kukaan ehtii sitä kysyä.
”Kangas kestää 180 kilon painon. Koukut katossa on tarkoitettu veneen vetämiseen ja ne ovat hyvin vahvat”, hän kertoo.
Janika ryhtyy näyttämään ja selittämään vaihe vaiheelta meille, miten ilmajoogakankaan sisään pääsee istumaan.
Tehtävä tuntuu haastavalta, sillä kangas on aika korkealla eikä pylly yllä istumaan.
Ohjeita kannattaakin kuunnella tarkasti: Ensin käännetään selkä kankaalle, minkä jälkeen kangasta kerätään käsien sisään. Kun on työnnetty kyynärpäät kankaan uumeniin, pylly tulee kätevästi perässä.
Ohoi, täällä ollaan, mustassa pesässä jalat ilmassa, vähän kuin narukeinussa ilman istumalautaa. Asento on nimeltään perusistunta.
Takapuoleen alkaa sattua lähes heti, sillä kangas puristuu syvälle selluliittiin. Tuliko heti ryppy rakkauteen?
Ohjeita tulee lisää. Janika kertoo kaksi muutakin istuntavaihtoehtoa: satulaistunnan, jossa jalat erotetaan toisistaan ja kangas jää jalkojen väliin – sekä risti-istunnan niin, että jalat ja koko joogaaja ovat piilossa kankaan sisässä.
Jalkoja siirrellään työntämällä kädellä kangasta itsestä poispäin. Luultavasti risti-istunta olisi kaikkein miellyttävin vaihtoehto, mutta siihen eivät tädin koivet taivu, sillä painovoima kiristä kankaan, eikä jalkojen sovittaminen tiukkaan pakettiin ihan heti luonnistu.
Ilmajoogassa haastavinta on hahmottaminen
Viivymme istumameditaatiossa muutaman minuutin ajan, hengitämme nenän kautta sisään ja suun kautta ulos.
Seuraavaksi on punnerrettava ulos kankaasta ja saatava jalat takaisin lattialle. Sekin onnistuu turvallisesti ja varmasti ohjaajan antamilla yksityiskohtaisilla neuvoilla.
”Haastavinta tässä on hahmottaminen – että miten ilmajoogakankaaseen mennään ja miten kädet ja jalat laitetaan. Jos hosuu eikä noudata ohjeita, kellahtaa helposti”, Janika sanoo.
Seuraavat liikkeet tehdään lattialla seisten ja kankaassa roikkuen: rullataan selkää pyöreänä alas ja ylös sekä keinutellaan vartaloa puolelta toiselle.
Vaakakurotuksessa kädet viedään eteen ja jalkoja vapautetaan lattiasta vuoron perään.
Ilmajooga vaatii keskivartalon hallintaa
Kaikki liikkeet tehdään ilman hoppua niin, että jokainen ehtii varmasti mukaan.
Roikumme myös polviseisonnassa siten, että käsillä otetaan lukko-ote kankaasta. Kyljet venyvät ihanasti.
Kangas tuodaan myös repuksi selkään lapaluiden alapuolelle ja paino pudotetaan alas. Toinen jalka viedään taakse koukkuun, minkä jälkeen keinutetaan vartaloa puolelta toiselle. Nyt kangas painaa lapaluiden alla niin, että tekee mieli keventää painoa.
Ilmajooga tuo liikkeisiin sulavuutta
Janikan mukaan ensimmäisillä ilmajoogatunneilla voi tulla jopa mustelmia, mutta kuulemma kroppa tottuu nopeasti. Kankaan kanssa oppii myös pelaamaan niin, ettei se paina ja purista liikaa.
Kaikki liikkeet tuntuvat kuitenkin sulavilta ja ilmavilta, eivätkä jäsenet vaikuta ollenkaan niin kankealta kuin normaaleissa lattiavenytyksissä. Kangas, painovoima ja keinunta vievät liikettä eteenpäin ja välillä melkein lennetään.
Teemme alaspäin katsovan koiran – ilmassa! Nyt kangas on vatsan alla, ja tietenkin se painaa niin, että suolet yrittävät pullahtaa suun kautta ulos.
Janika muistuttaa pysymään mahdollisimman rentona.
Ilmajooga tuntuu parhaalta loppurentoutuksessa
Asennot muuttuvat tunnin edetessä haastavammiksi: pian tavoitellaan jo spagaattiasentoa ja tehdään enkeli ja puu, jossa noustaan seisomaan kankaaseen. Asentoja on mahdollisuus viedä aina vähän pidemmälle.
Ennen loppurentoutusta tehdään vielä inversioasento, jossa roikutaankin jo pää alaspäin. Ihme ja kumma, pienen epäröinnin jälkeen sekin onnistuu.
Noin kymmenen viimeistä minuuttia nautimme rauhallisesta, rentouttavasta musiikista omissa piiloissamme makoillen.
Tuntuu ihanalle, kun ei ole mihinkään kiire. Pieni keinuva liike saa melkein nukahtamaan.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 4/20.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti