Itseinho saa negatiivisen ajattelun laukkaamaan – Mikä avuksi, kun käsitys omasta huonommuudesta tuntuu totuudelta?
Psykoterapeutti kertoo, miten itseä koskevista negatiivisista ajatuksista voi päästä eroon.
Herkät ihmiset ovat alttiimpia vaurioitumaan negatiivisesta palautteesta.
Joskus itseinho saa eristäytymään, kun ihminen yrittää suojata muita omalta inhottavuudeltaan. Mistä itseinhossa on oikein kyse ja mistä se kumpuaa? Näin psykoterapeutti ja psykologi Pia Charpentier vastaa kysymyksiin itseinhosta.
Millainen tunne itseinho on ja miten se eroaa muista tunteista?
Itseinho on hyvin äärimmäinen tunne tai pitkäkestoisena kuvastaa suhdetta omaan itseensä. Henkilö kokee olevansa jollakin tavalla kelvoton tai epäonnistunut. Itseinhon kokemukseen voi liittyä mielenterveysongelmia, kuten masennusta.
Lievempi muotoja itseinhosta ovat pettymys itseä kohtaan tai tyytymättömyys johonkin asiaan itsessä.
Miten itseinho ilmenee käytöksessä?
Usein itseinhoinen pitää itseään inhottavana tai ällöttävänä kuvitellen myös muiden ihmisten ajattelevan näin hänestä.
Ollessaan muiden ihmisten seurassa tällainen henkilö tiedostamattaan arvioi muiden käyttäytymistä ja viestejä etsien vastausta kysymykseen ”pitääkö hän minua inhottavana”.
Esimerkiksi keskustelukumppanin katsoessa kelloa, itseinhoinen saattaa ajatella keskustelukumppanin haluavan pois tilanteesta. Näin hänen käsityksensä itsestään inhottavana vahvistuu.
Tämän seurauksena henkilö saattaa alkaa käyttäytymään kummallisesti, mikä voi puolestaan johtaa vieroksuntaan muiden ihmisten osalta. Näin syntyy ikävä kierre.
Joskus itseinhoiset eristäytyvät yrittäessään suojata muita ihmisiä omalta inhottavuudelta.
Miten itseinhoinen ajattelutapa syntyy?
Elämä on opettanut ihmiselle, ettei hän kelpaa tai on muita huonompi. Usein ihmisen historiaan liittyy paljon kritisointia ja syyttelyä tärkeissä kiintymyssuhteissa. Henkilöä on ehkä kiusattu tai hän on joutunut pahoinpidellyksi.
Taustan lisäksi persoonallisuuden piirteet ja herkkyys voivat vaikuttaa asiaan. Herkkyys on ominaisuus, jonka kanssa jokainen syntyy. Todella herkät ihmiset ovat alttiimpia vaurioitumaan negatiivisesta palautteesta.
Erityisherkälle neutraalikin ympäristö voi vaikuttaa vaurioittavasti, mikä näkyy itseinhona ja kelpaamattomuuden kokemuksena.
Onko normaalia tuntea satunnaisesti itseinhoa?
Itseinhon tunteminen on normaalia tilanteissa, joissa on mokannut radikaalisti, katuu ja syyttää itseään. Hetkellinen itseinhoon putoaminen on samalla lailla tavallista kuin hetkellinen vihan reaktiokin. Joskus tunne voi ohjata jopa kaidalle polulle ja auttaa tsemppaamaan.
Vallitsevana olotilana itseinho puolestaan on haitallista.
Miten itseinhoa pystyy lievittämään?
Ajatus omasta huonommuudesta tuntuu totuudelta. Henkilöstä voi tuntua turvalliselta pitää tämä tiukasti mielessään, jotta hän ei olisi muiden silmissä nolo ja luulisi itsestään liikaa.
Kun oman ”kamaluuden” tajuaa itse, muut eivät todennäköisemmin koe tarvetta osoittaa sitä hänelle. Näin hän pitää itsensä turvassa muiden negatiivisilta kommenteilta.
Tärkeä oivallus on se, että negatiivinen ajattelu itseä kohtaan ei ole totta, vaan se on läheisissä ihmissuhteissa opittu suhtautuminen itseen. Huonotuulinen tai negatiivinen läheinen on viestinyt negatiivista asennettaan henkilöä kohtaan niin usein, että se on muodostunut hänen minäkuvakseen.
Ihmisen tulee tunnistaa oma negatiivinen ajattelunsa ja sen huonontava vaikutus omaan hyvinvointiin. Sitten voi alkaa treenaamaan mieltään ajattelemaan toisella tavalla.
Usein prosessi ei ole kovin nopea, ja henkilö saattaa tarvita avuksi psykoterapiaa.
Miten läheisen itseinho vaikuttaa voi vaikuttaa omaan elämään?
Ihminen, joka pyörii itseinhon kourissa, on usein etäinen ja negatiivinen. Hän ei esimerkiksi uskalla lähteä mihinkään, sillä pelkää mokaavansa. Tällainen henkilö voi olla raskasta seuraa ja hänen lähelleen on usein vaikeaa päästä.
Läheisen kokema itseinho voi vaikuttaa negatiivisesti myös omaan mielialaan. Toisen seurassa on saattaa tuntua yksinäiseltä.