Jousiammunta pitää ryhdin kunnossa, keskivartalon hallinnassa ja vie pois stressin: ”Keskittyminen jousta viritettäessä on niin huipussaan, että se on meditaatiota”
Iittiläisen Arja Lehdon jousiammuntaharrastus alkoi, kun oma asiakas otti hänet mukaan harjoituksiinsa. Viisikymppisenä hän innostui kilpailemaan haastavassa lajissa.
Arja Lehto harrastaa jousiammuntaa omaksi ilokseen, mutta osallistuu seniorien kansallisiin kisoihin, kuten tauluammunnan Masters SM kilpailuihin Rautavaarassa.
Arja Lehto, 68, ankkuroi itsensä vakaaseen asentoon Iitin Kymppirannan kentällä. Sitten hän vetää jousen ja tähtää rennon näköisenä, mutta keskittyminen ei herpaannu hetkeksikään.
Nuoli ampaisee liikkeelle samalla hetkellä, kun vetopituuden ilmaisin eli klikkeri napsahtaa jousen runkoa vasten. Hetkessä nuoli osuu vaimeasti tömähtäen tauluun.
”Tämä laji ei kiirettä kaipaa”, Lehto sanoo.
Hän siirtyy katsomaan tulosta jalustalle kiinnitetyllä kaukoputkellaan. Paljaalla silmällä osumaa ei näe, sillä maalitaulu on 60 metrin etäisyydellä.
Jousiammunta alkoi, kun Arja piipahti 35-vuotiaana jousiampujien kentällä.
”Työterveydenhuollon asiakkaani otti minut pyynnöstäni mukaan omiin harjoituksiinsa Iitin jousiampujien kentälle. Kun hän sitten esitteli minulle tähtäinjoustaan, tiesin siinä hetkessä, että tämä on mun juttuni.”
Harrastukseen tuli muutaman vuoden tauko, kun Lehdon tytär syntyi, mutta myöhemmin tahti vain kiihtyi.
”Kilpailumielessä aloitin jousiammunnan vasta, kun täytin viisikymmentä. Seuraavat kymmenen vuotta olin todella aktiivinen.”
Aluksi jousiammunta ei ole helppoa
Jousiammunta ei ole helppoa, mutta kun perusasiat on hallussa, harjoittelun voi ottaa aika rennostikin.
”Minulle juuri haasteellisuus on ollut iso osa jousiammunnan viehätystä. Vaikeinta oli oppia oikea asento.”
Ennen ja jälkeen harjoittelun Lehto venyttelee kuminauhalla. Hän on pitänyt muutenkin liikkuvuudestaan aina huolta. Kropan hallinta on siitä huolimatta muuttunut ikääntyessä.
Itselleen ei kannata olla liian ankara.
”Minulla on nyt kolmas jousi, ja tätä uusinta on kevennetty.”
Jousia on monenlaisia, ja sen jäykkyys asetetaan aina ampujan fyysisten ominaisuuksien mukaan.
Kisoihin osallistuminen tuo oman hohtonsa
Intensiivinen ote rakkaaseen harrastukseen näkyy myös Lehdon kilpailutuloksissa. Palkintokaapissa hänellä on kaksitoista SM-kultaa ja kymmenkunta hieman himmeämpää mitalia. Tuorein saavutus on alkuvuodelta: kansallisen kilpailun hopea kuusikymppisten yleisestä luokasta.
Lehto korostaa, ettei hän ole varsinaisesti kilpailuihin tähtäävää urheilijatyyppiä, mutta kotimaisiin kisoihin osallistuminen antaa oman hohtonsa harrastukseen. Moni hieno hetki jousiammunnan parissa liittyykin kilpailuihin.
”Yksi parhaimpia hetkiä oli joskus aikoinaan seniorikisoissa, kun oltiin kaverin kanssa tasoissa. Hän ampui kasin ja minä ammuin kympin.”
Onnistumisia Lehto on kokenut myös valmentajana. Hänestä on palkitsevaa huomata, että on saanut siirrettyä lajitaitoa ja innostusta muille. Aktiivisina vuosinaan hän valmensi kaksi kertaa viikossa junioreita sekä välillä myös aikuisharrastajia. Nyttemmin hän toimii varavalmentajana.
Aviomieskin löytyi harrastuksen parista
Lajin seuratoiminta on antanut Lehdolle myös paljon.
Hän on Iitin jousiampujien tiedotusvastaava ja johtokunnan jäsen. Aiemmin hän hoiti kilpailuvastaavan pestiä ja toimi Itä-Suomen jousiammuntapiirin puheenjohtajana. Ajoittain hän myös yhä tuomaroi kilpailuissa.
Jousiampujien joukosta löytyi myös aviomies, Ensio Lehto. Hän on Iitin jousiampujien perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja.
Ensikohtaaminen tapahtui seuran vuosikokouksessa, mutta vei aikansa ennen kuin seuratoveruus johdatteli kaksi aktiivista harrastajaa yhteen.
”Yhteinen harrastus on ollut meille todella hieno asia. Paljon olemme myös reissanneet ympäri maata lukuisissa kilpailuissa”, Arja Lehto sanoo.
Lehdon pariskunnan pitkään kypsynyt haave toteutui, kun seuran toimintaa varten valmistunut 500 neliön halli otettiin viime joulukuussa käyttöön. Arjan miehen rakennusalan yritys rahoitti ja rakensi hallin, jota vuokrataan Iitin jousiampujille.
”Talvella treenataan hallissa, mutta Iitissä ei ollut kunnon tiloja siihen. Jäsenet joutuivat tyytymään koulun jumppasaliin tai yksityisiin vuokratiloihin.”
Lehdot ovat olleet vahvasti mukana tekemässä Iitin jousiampujista aktiivista seuraa, jossa on huomattava määrä senioreita.
”Iällä ei ole väliä, jos haluaa aloittaa jousiammunnan.”
Kilpailuihinkin voi osallistua kahdeksankymppiseksi saakka.
Jousiammunta auttaa stressiin
Lehdon kokemus jousiammunnan hyvistä vaikutuksista harrastajaansa sai hiljattain vahvistusta. Kun Lehto esitteli jousiammuntaa 45-vuotisluokkakokoustaan pitäville fysioterapeuteille, hän kysyi, mikä heitä tässä lajissa niin kiinnostaa.
”Fysioterapeutit kehuivat, kuinka jousiammunta pitää ryhdin kunnossa ja keskivartalon hallinnassa, eikä se rasita polvia. Vielä työelämässä olevat fysioterapeutit sanoivat, että jousiammunta pysäyttää, jos on vauhti päällä stressin vuoksi.”
Harjoituksissa on pakko sulkea muut asiat mielestään. Työterveyshoitajavuosinaan Arja Lehdon stressinhallintakeino oli meditointi, mutta sama vaikutus syntyy nyt Kymppirannan kentällä.
”Keskittyminen jousta viritettäessä on niin huipussaan, että se on meditaatiota.”
Juttu on julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 8/2023.
Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti
