Mindfulness auttaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin – Katso ohjeet neljään harjoitukseen!
Mindfulness-tunnilla huolletaan kehoa ja mieltä liikkumalla lempeästi ja ajatuksella.
Mindfulness on keskittymistä, havainnoimista ja läsnäoloa nykyhetkessä. Unohda suorittaminen ja hidasta. Käännä katse sisäänpäin ja keskity tähän hetkeen.
Mindfulness-ryhmäliikuntatunnilla ohjaaja ei kehota osallistujia vetämään napaa sisään eikä lyö tahtia liikkeisiin, saati korjaa niitä. Tällä tunnilla ei ole oikeaa eikä väärää tapaa liikkua. Mindfulnessissa tunnustellaan liikettä, huomioidaan sen vaikutukset omaan kehoon ja lisätään kehon ja mielen hyvinvointia.
Mindfulness ohjaa kohti täysipainoista hyvinvointia
”Kuntokeskus saattaa monen mielestä olla mindfulnessille outo ympäristö, sillä kuntoiluun yhdistyy vahvasti ajatus liikunnasta suorituksena”, Fressi-liikuntakeskusten ryhmäliikuntapäällikkö Tiina Väinölä sanoo.
Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarvitaan kuitenkin molempia: tehokasta treeniä ja taitoa rauhoittua. Stressin purkaminen pelkästään hikiliikunnalla ei ole aina järkevää.
”Jos henkisesti kuormittunut ihminen liikkuu rankasti, kokonaiskuormitus voi kasvaa liian suureksi. Ennen pitkää ihminen uupuu”, fysioterapeutti, hyvinvointivalmentaja Tuija Anttila Fressistä huomauttaa.
Rauhoittumisen ja läsnäolon taito vaatii harjoittelua. Harva löytää sille arjesta aikaa.
”Kun tietoisuustaitojen harjoittelun liittää kuntoiluun, ennen pitkää siitä tulee osa arkea”, Tiina Väinölä jatkaa.
Mindfulness-tunnit ovat joko tunnin, kolmen vartin tai puolen tunnin mittaisia.
Niistä lyhin on kätevä yhdistää toiseen lajituntiin, mikä madaltaa osallistumiskynnystä.
Mindfulness – hermolepoa ja verenpaineen hoitoa
Mindfulness on tietoista, hyväksyvää läsnäoloa, jossa huomio kiinnitetään tiiviisti nykyhetkeen. Menetelmän kehittäjän Jon Kabat-Zinnin tunnetuimmassa harjoituksessa se kiinnitetään yksittäiseen rusinaan – Fressin tunnilla liikkeeseen.
Huomion keskittäminen yhteen asiaan vähentää ajatusten harhailua. Ajatusten harhailu kuluttaa voimavaroja, lisää stressiä ja saa aikaan kiireen tunteen.
”Itse aloitan muistamista vaativat työt mindfulness-harjoituksella. Sen ansiosta omaksun uudet asiat nopeasti”, Tuija Anttila sanoo.
Mindfulness-harjoittelulla on myös tutkimuksissa todettuja terveysvaikutuksia: unen laatu saattaa parantua ja verenpaine kääntyä laskuun. Aivojen kuvantamistutkimuksissa on huomattu, että toistuva tietoisuustaitojen harjoittaminen saa aikaan myönteisiä muutoksia aivoissa.
”Mindfulness rauhoittaa stressaavissa tilanteissa aktivoituvaa autonomista hermostoa. Ehkä siksi moni käyttää sitä siirtymäriittinä työn ja vapaa-ajan välillä tai rauhoittuu sillä uneen”, Tiina Väinölä kertoo.
Kokeilemalla keho tutuksi
Mindfulness-tunnilla liikutaan lempeästi. Alkuun keho herätellään avaavilla, virtaavilla ja rullaavilla liikkeillä, joista jatketaan tasapainoa parantaviin, keskivartaloa vahvistaviin sekä liikkuvuutta lisääviin liikkeisiin. Tunnin loppuosa on varattu rentoutukselle.
Rauhallinen musiikki, ohjaajan tarjoamat mielikuvat ja kynttilät helpottavat liikkeeseen keskittymistä. Miten olkaniveleni liikkuu? Huomaanko itsessäni puolieroja? Mitä keskivartalossa tapahtuu, jos teen tutun liikkeen yhdellä jalalla?
Moni osallistujista sulkee silmänsä ja siten ulkomaailman ajatustensa ulottumattomiin.
”Yksi mindfulness-tunneistani osuu samaan aikaan väestöhälyttimen testauksen kanssa. Asiakkaat ovat niin keskittyneitä harjoitukseen, ettei tunnin jälkeen juuri kukaan muista kuullensa sireenin ääntä”, Tuija Anttila kertoo.
Tunti sisältää joogaa ja pilatesta, mutta ilman niihin kuuluvaa hengitystekniikkaa. Hengityksellä on silti paikkansa mindfulnessissa.
”Jos ajatukset karkaavat kesken harjoituksen vaikka tuleviin töihin, paneudutaan hengittämiseen. Tietoinen syvään hengittäminen hidastaa hengityksen rytmiä ja rauhoittaa mielen, jonka jälkeen on helppo palata kesken jääneeseen liikkeeseen”, Tiina Väinölä sanoo.
Tunnin jälkeen olo on levollinen, mutta valpas ja valmis tuleviin haasteisiin. Mindfulness on hyvä alku päivälle.
Katso neljä liikettä mindfulness-harjoitukseen:
Juttu on julkaistu Kotilääkärissä 9/2016. Artikkelia on muokattu 23.10.2023 klo 15:33
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti