Naapurista kaveri? Vaalimalla naapurisuhteitasi ja sopua voit paremmin - Ja olet osa yhteisöä

Halusitpa tai et, naapuri voi vaikuttaa hyvinvointiisi. Sopua kannattaa ylläpitää monesta eri syystä. Tutkija kertoo, miten.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Halusitpa tai et, naapuri voi vaikuttaa hyvinvointiisi. Sopua kannattaa ylläpitää monesta eri syystä. Tutkija kertoo, miten.
(Päivitetty: )
Teksti: Marianna Laiho

Harvoin kaksi naapuria on lähtökohtaisesti ystäviä. Päinvastoin, yleensä he eivät tavatessaan edes tunne toisiaan. Ajan kanssa he saattavat kuitenkin tietää toisistaan hyvinkin henkilökohtaisia asioita.

Naapurista voi jopa tulla ystävä − toki vihollinenkin.

Miksi kannattaa vaalia naapurisuhteita tai ainakin sietää samassa rapussa asuvaa? Koska silloin voi itsekin paremmin. Naapurisopua voi parantaa pienin keinoin.

1. Ole ystävällinen ja tervehdi

”Ihmiset arvostavat ystävällisyyttä. Se tarkoittaa vähimmillään sitä, että asukkaat tervehtivät toisiaan, vaikka eivät toisiaan tuntisikaan, yliopistotutkija Antti Kouvo Itä- Suomen yliopistosta sanoo. Hän on tutkinut työryhmänsä kanssa naapurisuhteita ja kirjoittaa aiheesta parhaillaan kirjaa.

Joissakin taloyhtiöissä tervehtimiskehotus on kirjattu oikein talon sääntöihin.

”Pelkkä huomenen toivottaminen tuo jo monille asukkaille jonkinasteista turvan ja yhteisöllisyyden tunnetta. Hyvinvointia lisää muutaman lauseen vaihtaminen, kunnon keskustelusta puhumattakaan.

Toinen puoli ystävällisyyttä on sopivan etäisyyden pito: Jos et puutu asioihini, minäkään en puutu sinun asioihisi. Toiselle annetaan tilaa olla omissa oloissaan.

2. Ole hyödyksi, hyödyt itsekin

Naapureista on myös konkreettista hyötyä, Kouvo muistuttaa.

Miksi jokaisella pitäisi olla oma porakone tai pensasleikkuri, kun sen voi lainata seinän takaa tai ostaa taloyhtiöön yhteisesti.

Kun ruokkii joskus naapurin kissaa, naapuri ehkä ulkoiluttaa omaa koiraani. Muutenkin lemmikit ovat liimaa asukkaiden välillä. Niistä keksii helposti puheenaihetta, ja naapurin Hiskiä on kiva silitellä.

Toki lemmikeistä on haittaakin, vaikka silloin, kun ne päivästä toiseen haukkuvat tai omistaja ei kerää sen jätöksiä nurmikolta.

Siitä on syytä huomauttaa.

Vaalimalla naapurisuhteitasi voit paremmin

© TOMMI TUOMI / OTAVAMEDIA

3. Pyri sopuun

Naapurisuhteita kannattaa vaalia. Jo senkin takia, että koska tahansa itsellä voi olla tilanne, että tarvitsee apua.

Kouvo muistuttaa niin sanotusta hiekkalaatikkoefektistä.

”Varsinkin lapsiperheille naapurit ovat tärkeitä. Erityisen tärkeitä he ovat kotona lapsia hoitaville vanhemmille.

Samassa rapussa asuvilta voi saada lapsenhoitoapua, mutta myös seuraa. Satunnaisellakin avulla on merkitystä. Esimerkiksi silloin, kun yksinhuoltaja voi viedä lapsensa hetkeksi naapuriin yllättävän menon vuoksi.

Naapureiden läheisyys korostuu myös ikääntyneillä. Parasta lienee juttuseura, mutta naapuri saattaa pistää myös taulun seinään tai käväistä kaupassa.

Vuosikymmeniä samassa talossa asuneet tietävät toistensa elämänkaaren, ja heillä on yhteisiä muistoja asuinalueelta. Pelkästään pitkä tuttavuus voi pitää suhdetta yllä, vaikka ei kokisikaan toista hengenheimolaisekseen.

”Vaikeassa elämäntilanteessa vähän vieraaksikin jäänyt naapuri voi olla hetkellisesti olkapää, johon nojata.”

4. Asetu toisen asemaan

Tutkijat ovat ryhmitelleet tutkimusaineistostaan neljä naapurityyppiä. Kullakin on erilainen asennoituminen talossa ilmeneviin häiriöihin tai muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Yksi naapurityyppi on pihapoliisi. Hänellä on matala kynnys puuttua vähäisiinkin poikkeamiin. Huomauttelun tyyli voi olla tyly. Pihapoliisi ei sulata helpolla erilaisia elämäntyylejä.

Tutkimus ravisteli stereotypiaa pihapoliisista, joka on usein nähty vanhemmaksi naiseksi. Verhojen välistä tämä kyttää muiden tekemisiä ja valittaa pienemmästäkin.

”Tällaista pihapoliisia ei ollut montakaan. Päinvastoin, monet vanhemmat naiset kuuluivat sopeutuvien joukkoon”, Kouvo sanoo.

Eniten pihapoliiseja on Kouvon mukaan keskiluokassa. Omistusasunnosta on lainaa ja asumiseen on satsattu taloudellisesti muutenkin. Omasta hyvän elämän käsityksestä pidetään kiinni.

”Elämä on kiireistä, eikä motivaatio riitä perehtymään toisten näkemyksiin. Ruuhkavuosia eläville koti saattaa olla lähinnä nukkumapaikka työn, koulun, päiväkodin ja harrastusten välissä.”

Vaalimalla naapurisuhteitasi voit paremmin

© DON BAYLEY / ISTOCKPHOTO

5. Huomauta aiheesta ja ajoissa

Kouvon mukaan ehdottomasti eniten sanomista tulee melusta. Melu voi johtua pianon soitosta, lasten kovaäänisistä leikeistä, öisistä bileistä, kaikesta inhimillisestä.

Yksi kiistan aihe on siisteys talossa. Myös pysäköinti aiheuttaa yllättävän paljon eripuraa.

”Yleisesti ottaen kynnys puuttua toisen tekemisiin on Suomessa aika korkea”, Kouvo sanoo.

Kun huomauttaa, se on parasta tehdä asianomaiselle, ei ottaa suoraan yhteyttä poliisiin tai isännöitsijään. Näin pääasiassa tapahtuukin tutkimuksen mukaan.

Sanominen kannattaa aloittaa ajoissa. Jos pitkittää liikaa, viesti saattaa purkautua kiukkuisena tokaisuna.

Omaa hyvinvointiakin on ajateltava. Esimerkki on mies, jonka naapuri hioi lasikuituveneitä taloyhtiön pihalla. Vasta pitkän ajan kuluttua mies päätti sanoa asiasta, ”kun hiontapöly taitaa olla terveydellekin vaarallista”.

Liian pitkälle puuttumattomuudessa ei voi mennä muutenkaan, sen sanoo lakikin. Väliin on mentävä, jos lasta kohdellaan kaltoin tai asunnossa lyödään.

6. Ole osa yhteisöä

Kouvo ihmettelee, miksi hyvien naapurisuhteiden hyödyllisyydestä puhutaan mediassa ja muuallakin niin vähän. Jos naapuruudesta puhutaan, näkökulma on usein absurdiksi käynyt riitatilanne.

”Naapurisuhteissa on kyse jopa kansantalouden kannalta isosta asiasta. Varsinkin nyt, kun väestö vanhenee”, Kouvo pohtii.

”Mitä paremmin asukkaat voivat ja antavat toisilleen apua ja turvan tunnetta, sen enemmän rahaa säästyy.”

Onko sosiaalinen media uhka naapurisuhteille? Kun kaukana asuvan ystävän kanssa voi jutella Internetissä, ketä kiinnostaa saman rapun lähes tuntematon ihminen?

Kouvon mukaan asiaa ei ole tutkittu Suomessa yhtä paljon kuin esimerkiksi Hollannissa. Siellä tehtyjen tutkimusten mukaan sosiaalinen media ei ole vähentänyt naapureiden merkitystä.

”En usko, että meilläkään naapurien merkitys on katoamassa”, hän sanoo.

Jokainen voi olla hyvä naapuri toiselle. Naapuruutta ei voi kuitenkaan tuottaa yksin.

”Se on yhteisöllisyyttä, jota saadaan aikaan vain yhdessä.”

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 11/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

Mikä on naapurityyppisi?

Tutkijat ryhmittelivät tutkimusaineistosta neljä naapurityyppiä. Kullakin on myös erilainen asennoituminen talossa ilmeneviin häiriöihin tai muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin.

Sopeutuva naapuri ei juuri puutu toisten asioihin. Hän haluaa olla osa yhteisöä ja ymmärtää erilaisia näkökulmia. Sopeutuja miettii syitä ihmisten käytökselle. Sopeutuva naapurityyppi on myös miljöönrakentaja, joka pyrkii ymmärtämään toisen näkökulmaa. Hän puuttuu häiriöihin ja vääryyksiin, jos kokee, että on aihetta.

Puistovahti on melko sopeutuva. Hän viittaa lakiin ja normeihin ja vaalii järjestystä. Huomauttaa, jos on aihetta, mutta tekee sen erittäin varovasti.

Aidanrakentaja ei puutu toisten asioihin. Hän voi olla vetäytyvä ihminen, joka mieluummin murjottaa itsekseen kuin sanoo epäkohdasta. Toisaalta aidanrakentajia ovat myös opiskelijat ja keikkatyöläiset, joille asuminen on vain väliaikaista.

Pihapoliisi puuttuu asiaan kuin asiaan ja sanoo sanottavansa etupäässä töksäyttäen. Hän on usein ruuhkavuosia elävä keskiluokkainen kiireinen ihminen, jonka hartioita painaa asuntolaina.

Harva meistä edustaa puhtaasti edellä mainittuja tyyppejä. Olemme enemmän tai vähemmän eri tyyppien sekoituksia. Myös eri elämänvaiheissa painotukset ovat erilaisia.

X