Oliko hampaissasi reikiä jo lapsena? Nyt riskisi sydän- ja verisuonitauteihin voi olla tervesuista korkeampi

Uusi suomalainen seurantatutkimus osoittaa yhteyden lapsuuden suutulehduksilla ja aikuisuuden verisuonitaudeilla. Hampaiden reikiintymistä on tärkeää ehkäistä ja hoitaa lapsesta saakka.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uusi suomalainen seurantatutkimus osoittaa yhteyden lapsuuden suutulehduksilla ja aikuisuuden verisuonitaudeilla. Hampaiden reikiintymistä on tärkeää ehkäistä ja hoitaa lapsesta saakka.
(Päivitetty: )
Teksti:
Armi Kauppila

Mitä enemmän suutulehduksia kärsii lapsena, sitä suurempi riski on sairastua verisuonitautiin aikuisena, paljastaa tuore suomalainen tutkimus.

”Löydös on maailmanlaajuisesti uusi, sillä lapsuuden ajan suun infektiosta ei ole julkaistu aiemmin näin pitkiä seurantatutkimuksia sydän- ja verisuonisairausriskin suhteen”, kertoo dosentti Pirkko Pussinen Helsingin yliopistosta.

Aiemmin on jo tiedetty, että suun infektiot ovat pitkälle edettyään yhteydessä verisuonitautien riskitekijöihin sekä kohonneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin aikuisilla.

Suutulehdusten ehkäisy on tärkeää

Suomalaistutkimuksessa seurattiin 755 henkilöä peräti 27 vuotta.

Ensin heille tehtiin suun kliininen tutkimus, ja lopuksi heidän kaulavaltimonsa seinämän paksuus mitattiin ultraäänellä. Lisäksi henkilöiden yleiset verisuonisairauksien riskitekijät mitattiin useita kertoja tutkimuksen aikana.

Tulosten mukaan sekä ientulehdusten että karieksen määrä lapsena oli vahvasti yhteydessä kaulavaltimon seinämän paksuuteen aikuisena. Kaulavaltimon seinämän paksuuntuminen puolestaan on merkki valtimokovettumataudin kehittymisestä ja kohonneesta sydän- ja aivoinfarktiriskistä.

”Suun infektiot olivat itsenäinen riskitekijä valtimokovettumataudin esiasteille; niiden yhteys sydän- ja verisuonisairausriskitekijöihin säilyi koko seuranta-ajan. Suun infektioiden hoito ja ehkäisy kannattaa aloittaa jo lapsuudessa”, tutkijat korostavat.

Tulokset ovat lasten sepelvaltimotaudin riskitekijöitä kartoittavasta valtakunnallisesta LASERI-tutkimuksesta. Se tehtiin Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osastolla yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa.

X