Haaveiletko painonpudotuksesta? Onnikka-nettisovellus auttaa laihtumaan pysyvin tuloksin
Pysyvä laihtuminen on vaikeaa, koska yleensä yritämme laihtua väärillä keinoilla. Hyödynnä kilojen pudotuksessa oululaistutkijoiden ideoita, joilla on saatu lihavatkin laihtumaan.
Viime heinäkuun neljäntenä päivänä olisi ollut hyvä syy nostaa lippu salkoon: suomalaisen tutkimusryhmän artikkeli julkaistiin Journal of Internal Medicine -tiedelehdessä. Perinteikkäiden ja arvostettujen lehtien sisällysluetteloon pääseminen on tutkijan unelma, ja nyt siitä oli tullut totta Suomen Oulussa.
Oulun yliopiston, Oulun yliopistollisen sairaalan ja Työterveyslaitoksen painonhallintatutkimus oli poikinut harvinaisen hyviä tuloksia. Internet-pohjainen Onnikka-ohjelma sai lihavat laihtumaan. Parhaita tuloksia saatiin, kun Onnikan käyttö yhdistettiin ryhmäohjaukseen.
”Suomessa kehitettiin mullistava laihdutusmenetelmä”, iltapäivälehden otsikossa ilakoitiin.
Kuinka paljon ohjelma sitten laihdutti? Vastaus on tyrmäävä: keskimäärin viisi kiloa vuodessa.
Miksi tiedeyhteisö juhlii etanavauhtista laihtumista ja pientä kilomäärää, jonka toivottominkin tosi-tv-ohjelmassa laihduttava syöppö karistaa jo parissa viikossa?
Miksi pikalaihdutus epäonnistuu?
Kukapa ei rakastaisi tv-ohjelmien sankarilaihduttajia, jotka muuttuvat parissa kuukaudessa mukavuudenhaluisista sohvaperunoista parsakaalia ja broilerifilettä einehtiviksi lihaskimpuiksi.
Kumpi on onnistunut laihduttaja: se, joka laihduttaa vuodessa sata kiloa – vai se, joka laihtuu samassa ajassa viisi kiloa? Jos sympatiasi kallistuvat sadan kilon laihduttajan puolelle, et ole ainoa.
Tieteen näkökulmasta peliä ei kuitenkaan voida ratkaista vertailemalla sitä, kuka on laihtunut eniten – sitä ei vielä lasketa onnistumiseksi.
”Lyhyen aikavälin muutokset eivät auta painonhallinnassa. Kun ihmisen elämää rajoitetaan tiukasti, se toimii hetken aikaa hyvin, mutta kukaan ei jaksa sellaista loputtomiin”, sisätautiopin professori Markku Savolainen Oulun yliopistosta toteaa.
Tämän pulman ydin ei aukea tv-vastaanotinten äärellä. Superdieettaajia ihmetellessä on hyvä palauttaa mieleen, että 90–95 prosenttia kaikista laihduttajista lihoo takaisin.
Tämä tosiasia painoi vaakakupissa, kun oululaistutkijat kävivät toimeen. Aivan ensiksi huomio siirrettiin pois kiloista kohti laihtumisen laatua.
Terveyden kannalta vähempikin trimmaaminen riittää: lihavalla ihmisellä jo viiden prosentin painonpudotus tuo terveyshyötyjä. Satakiloisella se merkitsee viiden kilon pudotusta. Jos onnistuu tässä, pienentää samalla myös diabetes- ja sydäntautiriskiä. Olo kevenee, ja usein myös rasva- ja sokeriaineenvaihdunta kohenevat.
Jos muutos on pysyvä, voidaan jo puhua todellisesta onnistumisesta. Ja kas kummaa, Onnikan ja ryhmäohjauksen yhdistelmällä päästiin juuri tähän asiantuntijoiden himoitsemaan tulokseen.
© ISTOCKPHOTO
Miten laihdutetaan pysyvästi?
Useimmiten juuri ne keinot, jotka saavat painon laskemaan nopeasti, haittaavat pysyvää onnistumista. Tiukka ruoka- ja treenikuri laihduttaa tehokkaasti, mutta pitkällä aikavälillä se lisää lihomisriskiä.
Oulun tutkijaryhmä ei ollut kiinnostunut superlaihdutuksista, joita on tehtailtu lukemattomissa tutkimuksissa. Salamalaihdutus on lihavuustutkijalle lastenleikkiä: se onnistuu syöttämällä tutkittavalle vähäenergisiä dieettivalmisteita. Mutta lihavuuden pirunnyrkkiin se ei ole purrut.
”Myöskään pelkkä tiedon jakaminen ei auta. Ihmisillä on tietoa enemmän kuin tarpeeksi. Jos syömiskäyttäytymisessä mikään ei muutu, laihtuminen ei useimmiten onnistu – tiedosta huolimatta”, Savolainen selittää.
Se, mitä tässä tutkimuksen tehtiin toisin kuin laihdutuksessa yleensä, liittyikin juuri syömiskäyttäytymisen muuttamiseen eri keinoin.
Rohkaise, palkitse ja tsemppaa
Onnikan käyttäjät valmistuivat todellisesta painonhallinnan korkeakoulusta: tietoa tuli sairauksista, muutoksesta ja motivaatiosta, terveellisestä syömisestä sekä painonhallinnasta erilaisissa elämäntilanteissa.
Ennen kaikkea purettiin vääriä ajatusmalleja, opeteltiin syömään tietoisesti ja harjoiteltiin tunnesyömisen hallintaa.
Onnikan perustana on professori Harri Oinas-Kukkosen tutkimusryhmän kehittämä persuasive design eli kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaava menetelmä. Siinä pyritään käyttäytymisen muutokseen myönteisessä, rohkaisevassa hengessä ja ilman pakkoa.
Kun tosi-tv:n laihdutusgurut pelottelevat treenattaviaan maksikokoisilla ruumisarkuilla ja nimittelevät heitä valtamerilaivoiksi, Onnikka on ohjelmoitu päinvastaiseen: rohkaisemaan, palkitsemaan ja tsemppaamaan. Ja se toimii.
Mistä tunnistaa pysyvän tuloksen?
Kuinka kauan laihtumistuloksen pitää pysyä, jotta sitä voitaisiin kutsua pysyväksi?
Monissa laihdutustarinoissa muutama kuukausi sitten tavoitepainoonsa päässeet laihduttajasankarit jakavat jo auliisti neuvojaan pysyvään laihtumiseen, mutta tutkijoiden näkökulmasta alle vuoden tavoitteessaan pysyneitä laihduttajia ei lasketa.
Vuosikaan ei vielä riitä; uusien tottumusten muuttuminen kestäviksi tavoiksi on hidasta. Tavoite on keveämpi loppuelämä, mutta tutkimusteknisistä syistä lihavuustutkijat tyytyvät usein lyhempään tarkastelujaksoon. Yleensä rajapyykkinä pidetään vähintään kahden vuoden minimiaikaa.
Se on pitkä aika. Valtaosa laihduttajista alkaa lihoa takaisin jo kuukausien kuluttua. Jos tutkittava on laihtunut viisi kiloa, vuoden kohdalla tulos on tyypillisesti pari, korkeintaan kolme kiloa.
Ja juuri se tekee tästä tutkimuksesta merkittävän. Useimmat Onnikan käyttäjät olivat samoissa hoikemmissa lukemissa vielä kahden vuoden päästäkin.
© ISTOCKPHOTO
Pienten tekojen suuri voima
Mitä pysyvään laihtumiseen tarvitaan?
Tutkijat tietävät jo vastauksen. Pysyvä laihtuminen on vaikeaa lähinnä siksi, että yritämme laihtua väärillä keinoilla. Pysyvän laihtumisen keinopaletti ja tahti on lähes päinvastainen kuin pikalaihdutusten. Onnikan avulla pienten tekojen suuri voima on nyt näytetty myös tieteellisesti toteen.
”Erilaisia elämäntapaohjausappseja on olemassa satoja, mutta harvan sovelluksen taustalla on perusteellista tieteellistä tutkimusta. Meillä Suomessa on nyt yksi sellainen, joka on todettu tehokkaaksi todella isossa ja pitkässä tutkimuksessa”, Savolainen iloitsee.
”Tämä hanke on osoittanut myös sen, että syömiskäyttäytymistä on mahdollista muuttaa.”
Lihavuuden hyvä hoito on hidasta. Siksi terveydenhuolto ei juuri pysty vastaamaan lihavuusongelmaan: terveydenhuollon ammattilaisten resurssit eivät yksinkertaisesti riitä tarjoamaan kaikille halukkaille riittävää yksilöohjausta. Onnikka-ohjelma osoitti, että Internet-pohjainen painonhallintaohjelma voisi olla yksi ratkaisu ongelmaan.
Valitettavasti Onnikka on toistaiseksi käytössä vain Oulussa. Savolainen toivoo, että jonakin päivänä kuka tahansa liikapainoinen suomalainen voisi saada Onnikan painonhallintansa tueksi.
Mutta onko maltillinen, terveellinen laihdutus sittenkin liian tylsää kiinnostaakseen massoja? Se ei ole hyvä myyntiartikkeli, eikä siitä saa edes tv-viihdettä.
Mutta jos terveys ja elämänlaatu kiinnostavat, hidas matka maaliin on aina viisaampi valinta kuin katteettomilla lupauksilla kulkeva suihkukone.
Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkärissä 1/19.
Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti
4 avainta pysyvään muutokseen
1. Syömisen tietoinen hillintä
Syömistä voi hallita omilla päätöksillä: kiinnitä huomiota annoskokoihin ja vältä santsaamista.
2. Impulsiivisen syömisen selätys
Elinympäristömme on täynnä ruokaa, sitä on tarjolla kaikkialla, ja tämä asia ei tule muuttumaan – sen kanssa on vain opeteltava elämään ilman ahdistusta ja jatkuvaa syömisyllykkeisiin tarttumista.
3. Tunnesyömisen työstäminen
Tunnesyömisen tunnistaminen ja keinot sen hillitsemiseksi vaativat ajatustyötä. Kun syömisyllyke tulee, tunnista tunne, joka taustalla piilee, ja opettele hoitamaan sitä oireenmukaisesti – ei ruoalla.
4. Ahmimisen rauhoittaminen
Ahmiminen on yksi syömiskäyttäytymisen muoto. Tiedosta, mitä syöt ja opettele nauttimaan ruokahetkestä hitaasti ja tietoisesti. Jos syöminen tuntuu usein täysin hallitsemattomalta, hae apua.