Silmissä kaihia vai kosteaa ikärappeumaa? Viivat vääristyvät ja osa kirjaimista häviää

1. Pihan lipputanko ei näytä enää suoralta – m itä näölleni on tapahtumassa?

Oire saattaa johtua silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta. Sille on tyypillistä, että suorat viivat alkavat mutkitella. Tämän voi havaita katsomalla esimerkiksi ovenpieliä, horisonttia tai lipputankoa. Lukiessa voi tuntua siltä, että rivit heittävät. Aika silmälääkärille täytyy varata heti, sillä silmät on tutkittava nopeasti ja perusteellisesti.

2. Voinko sokeutua?

Silmänpohjan ikärappeuma ei sokeuta silmää kokonaan, mutta se voi viedä tarkan näkökyvyn. Tällöin esimerkiksi autolla ajaminen tai lukeminen käy mahdottomaksi.

Myös toisten kasvojen tunnistaminen voi käydä hankalaksi. Tämä johtuu siitä, että ikärappeuma iskee silmän verkkokalvon keskiosaan, jonka avulla näemme tarkasti.

Laiha lohtu kosteasta ikärappeumasta kärsivälle on, että liikkumiskyky säilyy yleensä kohtuullisena varsinkin tutussa ympäristössä, koska verkkokalvon reuna-alueet säästyvät sairaudelta.

3. Miten on mahdollista, että silmieni turvotus ei näy peilistä?

Kosteassa ikärappeumassa silmänpohjan suonikalvoston uudisverisuonet kasvavat hallitsemattomasti. Uudisverisuonista tihkuu herkästi verkkokalvoa turvottavaa nestettä ja myös verta silmän verkkokalvolle. Muutokset tapahtumat kuitenkin niin syvällä silmässä, että silmät näyttävät ulkoisesti normaaleilta.

Silmälääkäri voi nähdä muutokset silmämikroskoopin avulla. Ennen diagnoosia silmistä otetaan nykyään lähes aina verkkokalvon valokerroskuva eli OCT. Toisinaan voidaan turvautua myös silmänpohjan fluoreseiini-väriainetutkimukseen tai indosyaniinivihreä-väriainetutkimukseen. Tutkimukset eivät satu.

4. Miten hoidetaan kosteaa ikärappeumaa?

Vakiintunut ja yleisin hoitomuoto on lasiaisinjektio. Se tarkoittaa, että silmän sisään ruiskutetaan ohuen neulan avulla lääkettä. Tämä tehdään yleensä sairaalan silmäyksikössä, jossa silmähoitaja laittaa pistoksen päiväkäynnillä.

Pistoshoito pyrkii pysäyttämään kostean silmänpohjarappeuman etenemisen. Yksi pistos vaikuttaa kuukaudesta kahteen, jonka jälkeen se on uusittava. Hoidon kesto on yksilöllinen.

5. Palautuuko näköni ennalleen?

Valitettavasti ei. Kostean ikärappeuman hoito voi pysäyttää oireiden pahentumisen, mutta se ei tuo tuhoutunutta näkökykyä takaisin. Mitä nopeammin hakeutuu lääkäriin, sitä vähemmän sairaus ehtii vahingoittaa silmiä.

6. Pitääkö pistoksia laittaa koko loppuelämän ajan?

Potilas saa yleensä alussa kolme pistosta noin kuukauden välein. Tämän jälkeen silmästä otetaan uusi valokerroskuvaus ja tilannetta arvioidaan. Toisinaan pistoksia ei tarvita enempää, toisinaan hoidosta tulee jatkuva.

7. Voiko ikärappeuma iskeä uudelleen?

Ikärappeuma voi rauhoittua, mutta siitä ei parane koskaan. Potilaan on seurattava tilannetta ahkerasti itse. Myös silmälääkäri kontrolloi tilannetta.

8. Mitä omaseuranta tarkoittaa?

Näössä tapahtuvien muutosten seuraamista. Hyvä apuväline tähän on ruudukko, ns. Amslerin kartta, joka asetetaan noin 30 cm etäisyydelle silmistä. Keskellä olevaa mustaa pistettä katsotaan vuorotellen yhdellä silmällä. Jos ympärillä olevan ruudukon viivat eivät näytä suorilta, on hakeuduttava välittömästi silmälääkäriin.

9. Miten ikärappeuman tulon voi estää?

Ikärappeumalle altistavat tupakointi, kohonnut verenpaine, lihavuus, ikääntyminen, valtimokovettumatauti ja runsasrasvainen ruoka. Myös perimällä on merkitystä. Tarkkaa sairauden syytä ei kuitenkaan tiedetä.

10. Miksi naapurini vastaavat oireet kehittyivät paljon hitaammin?

Ikärappeumaa on kahta muotoa: nopeasti etenevä kostea rappeuma ja vuosien saatossa pahentuva, usein lieväoireisempi kuiva ikärappeuma. Ikärappeumapotilaista noin 80 prosenttia sairastaa kuivaa rappeumaa.

Kuivan ja kostean ikärappeuman oireet ovat samankaltaisia, mutta kuivassa suorat linjat eivät välttämättä mutkistu. Oireet voivat tulla enemmänkin lukiessa, jolloin näkökentän keskialue haalenee.

Kuivaan rappeumaan ei toistaiseksi ole hoitokeinoa. Tutkimus sairauden ympärillä on kuitenkin tiivistä. Kantasolututkimuksella selvitetään parhaillaan, voisiko tuhoutuneiden solujen tilalle istuttaa verkkokalvolle uusia soluja, jotka toisivat näköä takaisin. Uusiin hoitomuotoihin on kuitenkin vielä vähintäänkin vuosien matka.

11. Mistä tiedän, ettei kyse ole kaihista?

Kaihissa silmän näkökyky samenee tasaisesti eli näkö heikkenee myös reuna-alueilta.

Kaihiin eivät liity kuvavääristymät. Kaihin hyvä puoli on se, että näkö voidaan usein palauttaa ennalleen leikkauksella.

Toisessa yleisessä silmäsairaudessa, glaukoomassa, näköön tulee muutoksia näkökentän reuna-alueille, kun sairaus on edennyt pidemmälle. Näitä muutoksia potilaan on yleensä vaikea huomata itse.

12. Onko silmien räpyttelystä apua?

Ei, eikä myöskään silmän kostutustipoista. Jos kärsii kuivasilmäisyydestä, nämä keinot auttavat usein nopeasti, mutta rappeumaan niistä ei ole apua.

Liisan kysymyksiin vastaa silmätautien erikoislääkäri Janne Liukkonen.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 3/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti