Kenelle vesirokko on vaarallinen tauti?

Vesirokko on herpesviruksiin kuuluvan vesirokkoviruksen aiheuttama herkästi tarttuva tauti. Suomessa lähes kaikki rokottamattomat sairastavat sen.

1. Missä iässä vesirokko olisi parasta sairastaa?

Parasta olisi, jos kaikki saisivat vesirokkorokotteen, niin ei tarvitsisi sairastaa tautia lainkaan tai sen saisi erittäin lievänä. Yleensä vesirokko tulee kuitenkin lievimpänä terveille, leikki-ikäisille ja alle kouluikäisille lapsille.

2. Pitäisikö lapsen kanssa mennä paikkaan, jossa sairastetaan vesirokkoa?

En menisi pienen enkä suuremmankaan lapsen kanssa tieten tahtoen paikkaan, jossa on vesirokkoa. Koskaan ei voida ennustaa, miten tauti, jota ei ole ennen sairastanut, käyttäytyy. En lastenlääkärinä voi ajatella, että haluan tilata kivan pikku taudin lapselleni, niin sitten se on sairastettu.

Vaikka vesirokko paraneekin yleensä terveillä lapsilla hyvin 1–2 viikossa, se voi silti pahimmassa tapauksessa johtaa jopa hengenvaarallisiin iho- ja yleisinfektioihin. Vesirokko heikentää ohimenevästi puolustuskykyämme muita infektioita vastaan, ja siksi komplikaatioita voi esiintyä.

3. Miten vesirokko tarttuu ja mitkä ovat oireet?

Vesirokko on Varicella zoster -viruksen aiheuttama tarttuva tauti. Se leviää pisaratartuntana samaan tapaan kuin hengitystieinfektiot. Siksi se leviää nopeasti esimerkiksi päiväkodeissa. Se voi myös tarttua rakkuloiden kautta.

Hankalaa taudissa on se, että henkilö tartuttaa tautia jo 1–2 päivää ennen kuin kliinisiä oireita on nähtävissä. Tartuttavuus jatkuu, kunnes rakkulat ovat kuivuneet. Itämisaika on pitkä, parisen viikkoa.

Vesirokon oireet

Useimmilla yleisoireet  ennen näppylöiden ilmaantumista ovat:

• kuume
• ruokahaluttomuus
• väsymys
• ihottuma
• hengitystieoireet

Taudin pääoireet ovat ovat kuume ja kutiavat näppylät. Aluksi ihottuma on punaläiskäinen tai näppyläinen, mutta pian näppylät muuttuvat vesirakkuloiksi.

Koululaisella vesirokko voi olla vain muutama rakkula iholla. Aikuinen taas saattaa sairastaa kivuliaita rakkuloita ja korkeaa kuumetta pari viikkoa.

Vesirokkovirus hakeutuu mielellään keskushermostoon, ja osa sen tautimuodoista on vakavia. Tällainen on esimerkiksi meningoenkefaliitti, joka aiheuttaa aivokuumetta ja aivokalvontulehdusta.

4. Kuinka yleinen sairaus vesirokko on?

Se on hyvin yleinen sairaus, jonka sairastaa hieman alle 60 000 ihmistä joka vuosi eli suunnilleen saman verran kuin vuodessa syntyy lapsia.

Varsinaisen vesirokon voi sairastaa yleensä vain kerran, mutta virus voi jää elimistöön piilemään. Se saattaa aiheuttaa myöhemmin vyöruusun, joka on yleisin yli 65-vuotiailla mutta voi tulla nuorellekin. Vanhemmat ihmiset saavat vyöruusun helpommin, koska heidän immuunipuolustusjärjestelmänsä on jo väsynyt.

5. Miten vesirokko hoidetaan?

Jos vesirokko on leikki-ikäisellä lievä, se paranee ongelmitta ilman lääkettä. Jos nousee korkea kuume tai lapsi on hyvin kipeä, tautia kannattaa hoitaa mahdollisimman pian aloitetulla asikloviirilla eli vesirokkoon tarkoitetulla viruslääkkeellä.

Samoin raskaana olevia ja lapsia, joilla on jokin krooninen perussairaus, hoidetaan lääkkeellä. Immuunipuutteiset tarvitsevat yleensä sairaalahoitoa.

6. Mitkä ovat vesirokon jälkitaudit

Vesirokon jälkitaudit voivat olla hyvin vakavia, esimerkiksi aivo- tai keuhkokuume. Aivokuume voi olla vakava ja vaatii sairaalahoitoa. Lapset voivat saada lisäksi niin sanotun pikkuaivokuumeen, joka on kulultaan hyvänlaatuinen, mutta jota hoidetaan sairaalassa. Vesirokko jälkitauteineen on erityisen vaarallinen niille, joiden immuunipuolustusjärjestelmä ei ole terve esimerkiksi syövän ja sen hoitojen vuoksi.

Terveellekin lapselle vesirokon seurauksena voi tulla vaikea streptokokkibakteerin aiheuttama ihoinfektio, joka saattaa muuttua henkeä uhkaavaksi yleisinfektioksi.

Lastenlääkärit näkevät vuosittain hyvin vaikeita vesirokon jälkitauteja lapsilla, jotka ovat aikaisemmin olleet terveitä. Kuolemaan johtavat jälkitaudit ovat onneksi harvinaisia.

7. Kenen kannattaa ottaa vesirokkorokote?

Rokotusta suositellaan kaikille 13 vuotta täyttäneille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa. Rokotteen voi antaa immuunipuolustukseltaan terveelle yli vuoden ikäisille lapsille. Se antaa suojan vielä siinäkin vaiheessa, kun altistuminen on tapahtunut. Rokotteesta saa elinikäisen suojan tautia vastaan.

8. Vesirokkorokote on lisätty kansalliseen rokotusohjelmaan

Asiantuntijatyöryhmä on suositellut  vesirokkorokotusta kansalliseen rokotusohjelmaan ja se lisättiin ohjelmaan syksyllä 2017.  Rokote tarjotaan THL:n mukaan kansallisessa rokotusohjelmassa maksutta kaikille 1.1.2006 ja sen jälkeen syntyneille lapsille, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa.

Rokote on aiheellinen ottaa, sillä vesirokko aiheuttaa vakavia komplikaatioita ja johtaa myös monenlaisiin kustannuksiin sairastuneen lapsen perheelle ja yhteiskunnalle. Hyvänä esimerkkinä ovat esimerkiksi vanhempien työpoissaolot. Vesirokko voi kestää lapsiperheissä monta viikkoa, jos useampi lapsi sairastaa sen peräkkäin.

9. Mitä haittaa rokotteesta on?

Rokote on turvallinen ja sitä on käytetty laajasti ympäri maailman. Sivuvaikutuksia saattaa esiintyä, koska kyseessä on elävä rokote, eli se sisältää elävää, heikennettyä vesirokkovirusta.

Rokotuksen jälkeen saattaa tulla pientä kuumetta tai lieviä vesirokon oireita, kuten yksittäisiä näppylöitä. Raskaana oleville naisille sitä ei suositella juuri siksi, että se on elävä rokote. Se kannattaa ottaa ennen raskautta, jollei vesirokkoa ole sairastanut ennen kuin suunnittelee lasta.

10. Entä jos raskaana oleva nainen sairastuu vesirokkoon?

Raskaus on terveyttä, mutta muuttaa naisen puolustusjärjestelmää. Siksi vesirokko aiheuttaa huomattavan riskin äidille ja sikiölle.

Jos äitiä ei ole aikaisemmin rokotettu tai hän ei ole sairastanut vesirokkoa eikä hänellä näin ole vasta-aineita infektiota vastaan, ei vastasyntynyt vauva myöskään saa suojaavaa ”eväspakettia” äidiltään. Sellainen suojaisi vauvaa muutaman ensimmäisen elinkuukauden ennen kuin elimistön oma puolustusjärjestelmä alkaa kehittyä. Siksi lapsi voi olla altis saamaan vesirokon synnyttyään. Pienelle vauvalle tauti voi olla vaikea.

Asiantuntijana Tarja Heiskanen-Kosma, apulaisylilääkäri, lasten infektiolääkäri, Kuopion yliopistollinen sairaala.

Artikkelia on muokattu ja lisätty päivitetty tieto vesirokkorokotteesta 15.6.2023 klo 21:25