Mistä viha ja vihamielisyys kumpuaa? Tunteen lisääntyminen voi olla myös masennuksen oire – Psykoterapeutin neuvot auttavat tunnistamaan juurisyyt
Viha on tärkeä perustunne, joka kuitenkin voi pitkittyneenä johtaa vinoutuneeseen tapaan katsoa maailmaa.
Monesti vaikeaksi koetut tunteet, kuten viha, sivuutetaan tai ne pyritään leikkaamaan kokonaan pois. Näiden sijaan psykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita kehottaa sen sijaan tutustumaan tunteisiin ja olemaan niiden äärellä.
Hän on havainnut omassa työssään, että monesti asiakkaiden masennus alkaa helpottamaan, kun he oppivat tunnistamaan ja hyväksymään itsessään epämiellyttäviä tunteita. Myllyviita on tehnyt aiheesta tunteiden yleisoppaana toimivan Tunne tunteesi – (Duodecim) -kirjan.
Viha on tunne, jonka moni kokee vaikeaksi. Katja Myllyviita kertoo, pitääkö vihaa päästä välillä purkamaan ja milloin sen tunteminen menee yli.
Millainen tunne viha on?
Viha on perustunne, jota tuntiessa ihmisessä aktivoituu taistele tai pakene -reaktio.
Miten määräytyy, kuinka voimakkaasti ihminen tuntee vihaa?
Se on kiinni temperamentista, kuinka voimakkaasti ihminen tuntee erilaiset tunteet. Joillain ihmisillä tunteet kestävät pidempään ja rauhoittuminen on vaikeampaa, kun taas toiset tuntevat loivemmin.
Temperamentti on biologinen piirre, jolle ei voi tehdä mitään. Emme ole sillä tavalla tasa-arvoisessa asemassa, sillä temperamenttisemman ihmisen pitää olla taitavampi tunteiden sääntelyssä.
Toinen tekijä vihan tuntemisessa on ihmisen oppimishistoriassa. Jos ihminen on tottunut olemaan uhkaavassa ympäristössä, hän saattaa tuntea vihaa pienemmällä kynnyksellä.
Tutkimuksissa on myös todettu, että väkivaltaa kokeneen ihmisen kyky tulkita muiden ihmisten vihaa on heikentynyt. Väkivaltakokemuksen jälkeen ihminen näkee vihaa sielläkin, missä sitä ei ole.
Milloin vihan tunteminen menee yli?
Sen määrittelevät yksilö sekä ympäristö. Vihan ajatellaan olevan ongelma sen ollessa pitkäkestoista tai jos se haittaa ihmissuhteita.
On ongelmallista, jos ihminen ei pysty vihan takia hallitsemaan käyttäytymistään. Tunteen ohjaamana ihminen sanoo ikävästi tai päätyy esimerkiksi tappeluihin. Käyttäytymistä kadutaan usein myöhemmin.
Pitkäkestoiselle vihalle voi sokaistua, joten on hyvä kuunnella ulkopuolista palautetta.
Miten pitkäkestoinen viha heijastuu omaan itseen ja läheisiin?
Puhutaan vihamielisyydestä persoonallisuuden piirteenä, jos vihaisuus alkaa kulkemaan ihmisen matkassa mukana. Silloin ihminen havainnoi ympäristöään ja maailmaa vinoutuneesti vihasta käsin. Vihamielisyyteen liittyy usein epäluuloisuutta ja riski muihin ajattelu- ja havainnointivinoumiin.
Jatkuva vihaisuus on terveysriski, sillä se nostaa verenpainetta ja lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.
Vihaongelma näkyy usein ihmissuhteissa ja lisää yksinäisyyttä. Vihaisen henkilön seura on raskasta, ja muut saattavat ottaa etäisyyttä häneen.
Puhutaan munan kuorilla kävelemisestä, kun ympärillä olevat alkavat varomaan, etteivät suututa toista. Kannattaa havahtua, jos kaikki muut tuntuvat pelkästään ärsyttäviltä ja heidän kanssaan tulee jatkuvasti riitaa.
Erityisesti miehillä vihaisuuden lisääntyminen on usein masennuksen oire. Silloin ihminen ei tunnista alakuloa vaan tuntee olevansa jatkuvasti pinna kireällä. Masentuneella viha kääntyy usein muista ihmisistä itseä kohtaan.
Millaisia positiivisia puolia vihan tunteessa on?
Viha auttaa omien rajojen asettamisessa. Viha myös auttaa tunnistamaan ihmistä provosoivat asiat.
Pitääkö vihaa purkaa?
Nykyään ajatellaan, ettei vihaa kannata purkaa. Vihan nousemiselle on aina jokin syy. Tunteen purkamisen sijaan kannattaa tutkia, mikä asia vihan saa syttymään. Kun syy on löytynyt, asiasta voi keskustella rakentavasti.
Jos on tottunut purkamaan vihaa, viha usein vain lisääntyy. Tunne ei pääse täyttämään sitä tehtävää, jonka takia se muodostui.
Mitä pitkään jatkuneelle vihalle voi tehdä?
Vihan syitä voi pohtia vastaamalla seuraaviin kysymyksiin kirjoittamalla: mistä on vihainen, kauan viha on kestänyt, mitä epäoikeudenmukaisuutta on kokenut, mitä on vaikeaa antaa anteeksi.
Vihaa ylläpitävät usein jotkin mielessä pyörivät ajatukset tai muistot ja se on monesti vain jäävuoren huippu hankalien tunteiden vyyhdissä. Vihan alta voi löytyä häpeää, nöyryytystä, ulkopuolisuutta tai pelkoa.
Tunteiden tutkiminen voi olla hyvin avartavaa itsetuntemuksen kannalta.