Virtsankarkailu piinaa - Miten lirahtelun saa loppumaan? Voiko vanha rakko oppia uusille tavoille? Näin neuvoo erikoislääkäri

1. Virtsankarkailu kiusaa – miten käy urheiluharrastusten?

Virtsankarkailua on niin liikunnan harrastajilla kuin vähemmän liikkuvillakin. Joissain lajeissa se on muita tavallisempaa. Esimerkiksi maratoonarit kertovat virtsankarkailusta.

Iän myötä lantionpohjan kudokset ja niiden virtsaputkelle antama tuki heikkenevät.

Juoksu sisältää tärähdyksiä ja nostaa vatsaontelon painetta. Tällöin virtsaputken tuki heikkenee entisestään ja virtsa pääsee karkaamaan. Kun niin käy liikkumisen tai yskimisen yhteydessä, puhutaan ponnistusvirtsankarkailusta.

2. Mitä voi tehdä itse lirahtelulle?

Lantionpohjan lihasten hyvä kunto ja hallinta ehkäisevät virtsankarkailua. Niiden harjoittelussa tärkeintä on oikea-aikainen supistus. Sen tulee olla nopea, ja voiman kohdistua ylöspäin ihan kuin pidättäisi ilman karkailua. Jos liike on vaikea löytää, apua saa fysioterapeutilta.

Keskivartalon hyvä tuki auttaa lantionpohjan lihasten hallinnassa. Oikein tehtynä pilates on alueen lihaksille mainio laji. Tupakointiin liittyvä krooninen yskä heikentää lantionpohjaa.

Ylipaino lisää vatsaontelon painetta. Jo viiden prosentin painonpudotus voi helpottaa karkailua. Liikunnassa voi käyttää virtsaputkea tukevia, emättimeen laitettavia vaginaalitamponeja tai uretrarenkaita. Niitä voi tilata netistä tai hankkia lääkäriasemilta.

Jos nainen haluaa varmasti sopivan kokoisen apuvälineen, se kannattaa hankkia lääkärin avustuksella vastaanotolta.

Vaihdevuosien jälkeinen estrogeenimäärän aleneminen heikentää virtsaputkea. Emättimeen laitettava estrogeenivalmiste vahvistaa sitä.

3. Miten lääkäri voi auttaa virtsaongelmissa?

Ponnistusvirtsankarkailua voidaan hoitaa nauhaleikkauksella tai ruiskutushoidolla. Nauhaleikkauksessa venyttyneen kudoksen tueksi asetetaan synteettinen verkko.

Ruiskutushoidossa virtsaputken ympärille laitetaan täyteainetta, joka tehostaa virtsaputken sulkeutumiskykyä. Potilas kotiutuu kummastakin toimenpiteestä toimenpidepäivänä.

Virtsaaminen ei aina suju heti normaalisti, jolloin rakko tyhjennetään katetroinnilla. Joskus virtsaamisen opetteluun voi kulua viikkoja.

Nauhaleikkaus vaatii viiden päivän sairausloman. Ruiskutushoidon jälkeen voi mennä vaikka heti töihin.

istockphoto

4. Toimenpiteiden turvallisuus mietityttää, turhaanko?

Nauhaleikkauksen riskit ovat samat kuin muissakin leikkauksissa, kuten verenvuoto, virtsatie- tai haavatulehdukset. Niiden estämiseksi potilas saa leikkauksen yhteydessä antibioottia.

Suomessa käytettävät nauhat ovat todettu turvallisiksi eikä niistä liukene elimistöön mitään. Verkkonauha ei voi irrota, sillä kudokset kasvavat sen ympärille kuudessa viikossa. Se aika on hyvä välttää voimakasta ponnistelua. Toki voi kävellä ja liikkua muuten voimien mukaan.

Ruiskutushoidossa käytettävä polyakrylamidihydrogeeli on osoittautunut turvalliseksi. Hoidon tulos heikkenee ajan myötä, mutta hoidon voi uusia.

5. Kuinka paljon voi juoda, jos koko ajan pissattaa eikä meinaa ehtiä vessaan?

Äkkipissahätä viittaa pakkovirtsankarkailuun. Siinä hätä tulee nopeasti ja kastelee housut, koska ihminen ei pysty katkaisemaan alkanutta virtsasuihkua.

Ei kannata pantata juomista, vaan miettiä, mitä juo. Virtsarakko ja virtsatiet reagoivat yksilöllisesti eri aineisiin. Toisia pissittää hiilihappo, toisia sitrusmehut tai mansikoilla herkuttelu. Alkoholi ja runsas kahvin juominen pissattavat kaikkia.

Vessa-asiointiin kannattaa varata aikaa ja hoitaa ummetus kuntoon. Kiirepissalla rakkoon jää virtsaa, jolloin hädän tunne tulee nopeammin. Ulostemassan täyttämä suoli painaa rakon pohjassa olevia hermopäätteitä ja laittaa ihmisen juoksemaan vessassa tiuhaan.

Emättimeen laitettava paikallisestrogeeni vie virtsaputkea ärsyttäviä tuntemuksia pois.
Rakkoa voi myös kouluttaa tyhjenemään harvemmin.

6. Oppiiko vanhan virtsarakko uusille tavoille?

Rakon kouluttamiseen ei ole yläikärajaa, mutta se vaatii lantionpohjanlihasten hallintaa. Vessassa käyntivälejä harvennetaan asteittain. Kun hädän tunne tulee, kannattaa istua alas kovalle alustalle, supistaa lantionpohjan lihaksia ja odottaa hetki, kunnes pakottava tarve helpottaa.

Aikuinen ihminen käy normaalisti vessassa 8–10 kertaa päivässä, ja ehkä kerran yössä. Iäkkäällä ihmisellä munuaisten toiminta heikkenee usein niin, että vessassa pitää käväistä yöllä toisenkin kerran.

7. Onko pakkovirtsankarkailuun lääkkeitä?

Lääkkeinä käytetään antikolinergeja ja mirabegronia. Niitä voi käyttää turvallisesti päivittäin, mutta osa ihmisistä käyttää niitä satunnaisesti, vaikka teatterireissulla.

Joillain ihmisillä antikolinergit kuivattavat suuta. Lääkkeet voivat menettää ajan myötä tehoaan. Valitettavasti ne ovat melko kalliita.

Ullan kysymyksiin vastaa synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri, urogynekologian erityispätevyys, dosentti Pauliina Aukee, Keski-Suomen keskussairaala.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Viva-lehdessä 9/19.

Kiinnostuitko? Tilaa Viva-lehti