Voiko riitelytaitoja oppia?

Saijan ja Petterin riitely on vaikeaa, sillä heidän temperamenttinsa ovat vastakkaiset.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Saijan ja Petterin riitely on vaikeaa, sillä heidän temperamenttinsa ovat vastakkaiset.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hertta-Mari Kaukonen

Saija saattaa pyytää mieheltään Petteriltä tuumaustaukoa kesken riidan. Petteri taas haluaisi selvittää erimielisyydet kerralla.

Saija saattaa esimerkiksi haluta lähteä kävelylle kesken riidan, että saisi kiinni ajatuksistaan.

Nyt hän ei esimerkiksi tiedä, mitä hänen pitäisi ajatella Petterin epäkunnioittavasta käytöksestä viime viikkoisilla sukujuhlilla.

Miksi tämän piti taas juoda itsensä niin kovaan humalaan ja alkaa örveltää arvokkailla illallisilla?

Petteri ei siedä sitä, että asiat ovat keskeneräisiä. Hän alkaa nähdä punaista näissä tilanteissa. Hän pysäyttää Saijan eteisessä eikä päästä tätä lähtemään ovesta ulos. Hän ei todellakaan ymmärrä, miksi Saijan pitää aina paeta ongelmia pitkille kävelylenkeille. Sehän vain pitkittää ongelmaa.

”En odota hetkeäkään. Tämä asia puhutaan nyt selväksi”, Petteri tiuskaisee.

Saija riuhtaisee itsensä irti Petterin otteesta. Saijalla ei ole juuri nyt mitään sanottavaa riitaan, koska hänellä ei ole ollut mahdollisuutta miettiä rauhassa, mistä tässä ongelmassa on kyse.

Hän alkaa myötäillä Petteriä, jotta pääsisi nopeasti irti turhasta vänkäämisestä. Ei se ryyppääminen niin paljon haitannut. Unohdetaan koko juttu. Petterillä on ihan hyviä selityksiä käytökselleen.

Riitatilanne on nopeasti ohi, mutta asiat jäävät vaivaamaan Saijaa. Yöllä hän miettii, että Petterin käytöksessä sukujuhlissa loukkasi eniten se, että tämä nolasi myös Saijan örveltämisellään.

Saija ei kuitenkaan halua enää ottaa asiaa aamulla puheeksi, koska riiteleminen on niin vaikeaa Petterin kanssa.

Mitä Saija ja Petteri voisivat tehdä riidelläkseen rakentavammin?

Parisuhdetaitoja voi kerryttää

Onnellinen ja hyvä parisuhde ei synny itsestään. Ja ainakaan se ei säily hyvänä ilman vaivannäköä. Usein puhutaan parisuhdetaidoista, ne ovat osa ihmissuhdetaitoja. Tiedämme, että jotkut ovat ihmissuhteissaan taitavampia kuin toiset. Sama pätee parisuhdetaitoihin. Lohdullinen tieto on se, että kaikki ei määräydy synnynnäisten ominaisuuksiemme ja lapsuuden kokemustemme mukaan. Taitoja voi kerryttää ja kehittää.

Saija ja Petteri hyötyisivät riitelytaitojensa kehittämisestä. Kysymyksessäkin on mukana lentäväksi lauseeksi jäänyt vanhan kirjan nimi: riitele rakentavasti. Esimerkiksi juuri sen kirjan lukeminen voisi olla hyvä alku.

Riitely on harvalle nautinto. Vielä harvempien suhdetta riitely parantaa. Ristiriitojen onnistunut ratkaiseminen voi sen sijaan lähentää paria ja lisätä luottamusta toiseen. Toisen kuunteleminen ja kunnioittaminen on kaiken pohja.

Petteri ei tunnu osoittavan kunnioitusta Saijaan kohtaan; sukujuhlissa hän on Saijan mielestä ollut epäkunnioittava ja riidassa hän estää Saijan oikeutta liikkua vapaasti. Saija ei ilmeisesti kykene kertomaan, miksi hänelle olisi tärkeää saada omaa tilaa ja ajatteluaikaa kesken riidan.

Hyvässä parisuhteessa voidaan puhua myös erilaisista riitelyn tavoista. Sellaista puhetta Saija ja Petteri tarvitsevat. Puhe tulee mahdolliseksi, kun toista kunnioittavaa kuuntelua on paljon.

Parisuhderiidat ovat vaikeita siksi, että niissä tulevat huomaamattamme vaikuttaviksi voimiksi syvimmät pelkomme ja toiveemme. Se, miten turvattomia peruskokemuksissamme olemme, vaikuttaa riitatilanteissa.

Toista pakottava on usein syvimmiltään turvaton ja oman arvottomuudenkokemuksensa vanki. Jokainen meistä parisuhteessa reagoidessaan toimii omasta sisäisestä maailmastaan ja kokemuksestaan lähtien.

Niidenkin parempi tunteminen on tie onnellisempaan ja tyydyttävämpään parisuhteeseen. Pakottamalla, väheksymällä ja hallitsemalla siihen ei pääse.

 

Heikki Syrjämäki, pari- ja seksuaaliterapeutti, Tampereen perheasiain neuvottelukeskus

X