Iho oireilee talvisin: Saako talvi-ihoa pestä pesuaineilla?

Vaihteleva sää näkyy ja tuntuu ihossa, ja siksi se vaatii talvella erityistä hoivaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Talvella iho kannattaa pestä tuotteilla, jotka sisältävät kosteusvoidetta tai öljyä.

Vaihteleva sää näkyy ja tuntuu ihossa, ja siksi se vaatii talvella erityistä hoivaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Virve Järvinen

Talvi-iho vaatii sitkeää huolenpitoa. Miten talvi-ihoa kosteutetaan, suojataan ja hoidetaan. Kysyimme 10 kysymystä talvi-ihosta asiantuntijalta.

1. Voiko iho talvella kesää huonommin?

Talvella lämpötilaerot sisä- ja ulkoilman välillä sekä kuiva sisä- ja ulkoilma kuivattavat ihoa. Kuiva ilma ja lämpötilan vaihtelut myös heikentävät ihon omaa suojakerrosta ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Ihon huonovointisuuden tuntee ihon kutinana ja kireytenä sekä huomaa, kun sääret hilseilevät ja kantapäät kovettuvat.

Erityisen rankka talvi on herkkäihoisille atoopikoille, joiden iho kuivuu talvella kesäaikaa enemmän. Kuiva iho kutiaa, jolloin sitä tulee raavittua, ja se voi tulehtua.

Koska joka viidennellä suomalaisella on jokin atooppinen sairaus, iho-ongelmat ovat talvella todella yleisiä.

Lue myös: Mitä voi tehdä, kun atooppinen iho kutisee ja punoittaa?

2. Vaikuttaako ikä talvi-ihon kuntoon?

Kun ihminen ikääntyy, ihon verisuonitus heikkenee, talirauhaset surkastuvat ja kudoksen kimmoisuuteen vaikuttava elastiini-proteiini vähenee. Tällöin ihon kyky sitoa kosteutta vähenee ja ihon alainen rasvakerros ohenee. Ihosta tulee entistä ohuempi, kuivempi ja herkempi. Iäkkäille tulee esimerkiksi paleltumia nuorempia herkemmin, ja ne ovat aiempaa syvempiä.

Talviaikaan iäkäs suojaa ihonsa kesäaikaa tuhdimmalla voiteella – tosin niin on hyvä tehdä muidenkin.

3. Mitä valon puute tekee iholle?

Kun iho ei saa ultraviolettisäteitä, sen rakenne ohenee ja iho kuivuu. Vähäinen valo vähentää ihosolujen keramidien tuotantoa. Keramidit ovat aineita, jotka vähentävät veden haihtumista ihosta ja siten ehkäisevät sen kuivumista. Rakenteeltaan ohut iho reagoi tavallista voimakkaammin ulkoisiin ärsykkeisiin.

Auringon UVB-säteet muodostavat D-vitamiinia iholla olevasta kolesterolin esiasteesta. Talvella tämä ei onnistu, joten D-vitamiinia pitää ottaa purkista.

4. Millä talvi-ihoa kosteutetaan?

Ihoa kosteutetaan kosteusvoiteilla. Normaali-ihoiselle sopii kevyt, vähärasvainen, helposti levittyvä ja nopeasti imeytyvä lotion-tyyppinen voide. Vähemmän vettä sisältävä rasvaisempi creme-tyyppinen voide hoitaa kuivaihoista ja atoopikkoa. Runsaasti rasvaa sisältävät perusvoiteet sopivat korppukantapäille, kuiville kyynärpäille ja kovettumakohtiin.

Sopiva voide löytyy kokeilemalla. Tarpeeseen nähden liian kevyt tuote ärsyttää ja kutittaa. Kevyt voide ei muodosta iholle riittävää suojaa, jolloin sen sisältämä vesi haihtuessaan vie mennessään iholta sen omaa kosteutta. Liian rasvainen voide voi tukkia ihohuokoset. Kovin rasvaisia voiteita ei kannata käyttää karvaisilla ihoalueilla, sillä seurauksena saattaa olla karvatupen tulehdus.

Toisin kuin aiemmin luultiin, hyväksi koettua perusvoidetta ei tarvitse vaihtaa: iho ei väsy pitkään käytössä olleeseen voiteeseen.

5. Saako pakkasvoidetta käyttää?

Saa, jos käyttää sitä oikein. Pakkasvoide tekee ulkoilun miellyttäväksi, muttei mahdollista pidempää ulkona oloa. Koska iho ei tunnu pakkasvoiteen alla kylmältä, vaarana on, että ihoon tulee paleltumia.

Kaupunkioloissa meikki suojaa ihoa jonkin verran. Meikki ja sen alle tulevat voiteet on laitettava kasvoille ajoissa, vähintään puolta tuntia ennen pakkaseen menoa. Elleivät ne ehdi imeytyä ja kuivua, ne voivat edistää ihon paleltumia.

6. Saako talvi-iho suojaa vaatetuksesta?

Vaikka vain piipahtaisi ulkona roskapussin vientireissulla, kannattaa vetäistä hansikkaat käteen. Käsien iho kuivuu nopeasti. Kovalla pakkasella ja tuulella kasvojen iho on hyvä suojata huivilla. Kerran paleltunut iho paleltuu helposti uudelleen, joten se kannattaa jatkossa suojata tavallistakin tarkemmin vaatetuksella.

Liikkujan kannattaa suosia kerrospukeutumista. Alimmaiseksi kerrokseksi valitaan teknisestä materiaalista valmistettu kerrasto, joka päästää hien lävitseen. Puuvilla on huono valinta hikiliikkujalle, sillä se sitoo kosteutta ja tuntuu kylmältä. Hiki ärsyttää ihoa ja saa sen kutisemaan, ja siksi se kannattaa pestä iholta pois heti liikunnan jälkeen.

7. Hyötyisikö talvi-iho ilman kostuttamisesta?

Jos iho on kutisevan kuiva, eikä voitelu auta, hyvälaatuisesta ilmankostuttimesta voi olla apua. Ilmankostuttimen kanssa tulee olla tarkkana: suositeltava ilmankosteus on noin 50 prosenttia. Ilmankosteutta tulisi seurata kosteusmittarilla, jotta kosteus ei nousisi liian suureksi.

Pääsäätöisesti en uskalla suositella ilmankostuttajaa. Ellei sisällä olevia kosteuslähteitä puhdisteta riittävän usein, ne lisäävät bakteerien ja itiöiden kasvua ja lisääntymistä.

8. Uskaltaako talvikarheaa ihoa pestä?

Mitä huonommassa kunnossa iho on, sitä tärkeämpää sitä on pestä. Pesu vie ihon pinnalta kuollutta ihosolukkoa ja estää tulehduksia.

Lutraamaan ei suihkuun kannata jäädä eikä käyttää kovin kuumaa vettä. Kun kuumasta suihkusta tulee pois, iholta haihtuu enemmän kosteutta kuin haalean suihkun jälkeen.

Kutiavan, kuivan ihon pesussa tulee olla hellävarainen ja jättää suosiolla karhea pesuharja hyllylle. Iho tulisi muistaa kosteuttaa voiteella aina suihkun jälkeen. Kun voiteen levittää vielä vähän kostealle iholle, se imeytyy hyvin ja sitoo ihon pinnalta vettä ihon rakenteisiin.

Talvi-iho kannattaa pestä tuotteilla, jotka sisältävät kosteusvoidetta tai öljyä. Perusvoide käy hyvin pesuun eikä sen jälkeen ihoa tarvitse välttämättä rasvata erikseen.

9. Onnistuuko ihonhoito syömällä oikein?

Elämäntavat näkyvät ihossa: stressi, vähäinen uni, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö heikentävät ihon kuntoa, liikunta ja ravitsemussuositusten mukainen syöminen puolestaan parantavat.

Iho tarvitsee myös parisen litraa nestettä vuorokaudessa. Määrä on tarkoitettu terveille ihmisille. Iäkkäillä on usein sydän- ja munuaisongelmia, joita runsas nesteen nauttiminen rasittaa.

Juomista osa on diureetteja, ja niiden nauttiminen päinvastoin heikentää ihon kuntoa. Esimerkiksi runsas kahvittelu on karhunpalvelus iholle.

10. Koska talvi-iho tarvitsee aurinkosuojaa?

Aurinkosuoja on tarpeen kevättalvella, kun lähtee kirkkaana päivänä ulos. Sitä tarvitaan pilviselläkin säällä, sillä ohut pilvipeite vie vain noin puolet UV-säteilystä.

Kalpea talvi-iho tulisi totuttaa aurinkoon vähitellen. Päivävoiteena kannattaa käyttää voidetta, joka sisältää aurinkosuojan. Hangille suositellaan voidetta, jonka suojakerroin on yli 50.

Viimekesäistä voidetta voi käyttää, jos sen tuoksu ja koostumus eivät ole muuttuneet. Kasvojen ulokkeet, kuten nenä, on suojattava huolella. Myös huulet kannattaa suojata voiteella, jossa on aurinkosuoja.

Asiantuntija toiminnanjohtaja Sirpa Pajunen, Iholiitto ry.

Artikkelia on muokattu 29.12.2023

Lue myös Anna.fi: Halkeilevat sormenpäät voivat tulla ihonsa rasittajalle – käsivoide on syytä valita tarkkaan

X