Järkyttävät kuvat kertovat pakkasen purevuudesta – Paleltumavamma voi syntyä pienelläkin pakkasella

Suomen talviset olosuhteet, ja erityisesti alle 20 pakkasasteen lämpötilat altistavat paleltumavammoille.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Paleltuma-alue saattaa pahimmassa tapauksessa johtaa kuolioon. Vaikeimmissa paleltumavammoissa kuolion laajeneminen saatetaan estää amputaatiolla.

Suomen talviset olosuhteet, ja erityisesti alle 20 pakkasasteen lämpötilat altistavat paleltumavammoille.
(Päivitetty: )
Teksti:
Olli Vainio

Tyypillisesti paleltuma sijaitsee raajojen ääriosissa sormissa, varpaissa ja jalkaterissä, tai kasvojen ja pään alueella. Näillä alueilla altistus kylmälle  on suurin.

”Paleltumavamma-alue ei tyypillisesti tunne kosketusta tai se on heikkotuntoinen, mutta siinä on kuitenkin pistelevää kipua”, kertoo erikoislääkäri Jaakko Halonen.

Ihon värimuutokset ilmenee usein paleltuneella ihonalueella kalpeana tai sinertävän sävyinä.

Paleltuminen ei aina vaadi 20 asteen paukkupakkasta. Tuuli ja kosteus lisäävät pakkasen vaikutusta, jolloin paleltuman voi saada helpommin.

”Märissä kamppeissa tuulisella säällä voi paleltumia syntyä jo vähäisemmälläkin pakkasella. Lisäksi kylmälle altistumisaika vaikuttaa paleltuman syntyyn.”

Samoin ääreisverenkiertoa muuttavat sairaudet, lääkkeet ja tupakointi voivat herkistää paleltumille.

Paleltuman sulaminen on kivuliasta

Paleltumavammat luokitellaan vakavuuden mukaisesti neljään asteeseen. Lisäksi vammat jakautuvat kahteen eri tyyppiin.

Tavallisin on paikallinen paleltuma, joka aiheutuu ruumiinosan altistuessa kylmälle ja paikallisen lämpötilan laskiessa niin alas, että kudoksissa alkaa tapahtua nesteen jäätymistä. Silloin paleltuma-alueella on pistelyä, tunnottomuutta, värin muutoksia ja rakkuloita.

Pitkäaikaisesta vaikutuksesta syntyy myös erityisesti jaloissa esiintyvä kylmän ja kostean altistuksen seurauksena kylmävesivamma eli immersiovamma. Siinä huonontuneen verenkierron seurauksena jalka lämmitettäessä turpoaa ja punoittaa.

”Tyypillisesti immersiovamma syntyy alaraajojen ääriosiin ja se voi johtaa kuolioon. Tätä vammatyyppiä esiintyy pitkässä kylmäaltistuksessa vaikeissa olosuhteissa, kuten sotaoloissa”, Halonen toteaa.

Paleltuneen alueen kokoa on usein vaikea arvioida ennen sen sulamista.

”Tyypillisesti paleltumavamma kehittyy vasta silloin, kun paleltunut alue sulaa ja kudos turpoaa ja tulehtuu. Tämän vuoksi paleltuneen alueen  sulaminen on myös kivuliasta.”

Paleltumia seuraavaat kiusalliset jälkioireet

Paleltumien hoidosta selviää useimmiten kotihoidolla.

Paleltunut alue tulisi lämmittää hieman kehon lämpöä lämpimämmässä vedessä, noin 40-42 asteessa, kunnes verenkierto palaa alueelle.

”Tämä on usein kivuliasta. Siksi jo ennen toimenpidettä  kannattaakin ottaa kipulääkettä”, Halonen neuvoo.

On kuitenkin tilanteita, joissa on hyvä hakeutua lääkärin vastaanotolle.

”Jos paleltuma-alueelle nousee rakkuloita, alue on laaja tai verenkierto ei tunnin lämmityksen jälkeen palaa, lääkärin on syytä arvioida tilanne.”

Hoidosta huolimatta paleltumavammoilla on myös jälkioireita. Näitä voivat olla nivelkipu, tuntohäiriöt, liikahikoilu tai kylmänarkuus.

X