Jatkuva väsymys ei ole normaalitila, vaan tärkeä viesti keholtasi – Listasimme 25 syytä ja kokosimme neuvoja, miten väsymyksestä pääsee eroon

Jaa kaverilleTilaa Seura
Selätä väsymys
© ISTOCKPHOTO
Pitkittynyt väsymys voi sairastuttaa. Syitä on monia – samoin keinoja hoitaa. Tämä juttu kannattaa lukea!

Pikkupulma? Ei aivan niinkään. Joka neljäs suomalainen tuntee itsensä väsyneeksi joka päivä. Väsymys lisää onnettomuuksien riskiä ja huonontaa elämänlaatua.

Se vaikeuttaa suoriutumista niin töissä kuin sosiaalisissa tilanteissakin. Pitkittynyt väsymys voi sairastuttaa.

Jotta väsymystä voisi hoitaa, on ensin selvitettävä, mistä se johtuu. Vyyhti alkaa purkautua, kun väsymyksen syy on tunnistettu.

Sulje pois elimelliset syyt

1. Diabetes

Oletko yksi niistä 150 000 suomalaisesta, jotka sairastavat diabetesta tietämättään? Tauti jää usein toteamatta, koska oireet ovat epämääräisiä – kuten väsymys, joka ei mene ohi levollakaan.

Diabetes väsyttää monella tavalla: voimat voi viedä korkea tai matala verensokeri, nestehukka, munuaisten ja sydämen ylikuormitus tai diabeteksen kylkiäisenä usein ilmaantuva anemia.

2. Kilpirauhasen vajaatoiminta

Saamattomuus, alavireisyys, huonounisuus ja päiväunien tarve voivat kertoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta, joka kehittyy usein hyvin salakavalasti.

Kun menet lääkärin vastaanotolle etsimään syytä outoon väsymykseen, kilpirauhasarvojen tarkistus verikokeella on yksi rutiinitutkimuksista.

3. Uniapnea

Katkeileva unenaikainen hengitys vie yöunet usein paitsi uniapneasta kärsivältä, myös kanssanukkujalta. Uniapnea huonontaa unen laatua. Se väsyttää myös rasittamalla sydäntä ja sekoittamalla kehon sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa sekä hormonitoimintaa.

Uniapnean hoidossa käytetään painonhallintaa ja CPAP-eli ylipainelaitehoitoa. Lievä uniapnea voi talttua kuorsauskiskolla.

4. Sairas sydän

Ikääntyvää väsyttää usein sydämen vajaatoiminta. Sydänperäinen väsymys on ylitsepääsemätöntä voimattomuutta, johon voi liittyä hengenahdistusta.

Jos voimat ehtyvät nopeasti rasituksessa tai normaalit arkiaskareet eivät suju, on tärkeää hakeutua lääkäriin.

5. Muut sairaudet

Neurologiset sairaudet, anemia, syöpä, tulehdukselliset suolistosairaudet, keliakia, masennus ja moni muu vakava sairaus voivat oireilla väsymyksenä. Siksi pitkittyneen väsymyksen syihin olisi aina hyvä syventyä perusteellisesti.

Kaiva esiin väsymyksen juuret

6. Olenko väsynyt vai uupunut?

Väsymys on luonnollinen seuraus fyysisestä tai psyykkisestä ponnistelusta tai valvomisesta. Se menee ohi lepäämällä ja palautumalla.

Hoitamaton väsymys voi kroonistua vaikeammaksi uupumukseksi, joka ei hellitä, vaikka kuinka nukkuisi ja lepäisi. Jos väsymys on karkaamassa uupumuksen puolelle, kierre katkeaa sitä helpommin, mitä varhaisemmin ryhdyt etsimään ongelmaan ratkaisua.

7. Rytmit sekaisin?

Merkittävä osa väsymyksestä johtuu yksinkertaisesta syystä: menemme nukkumaan aivan liian myöhään. Uniajasta varastetaan ”tehokasta peliaikaa” töihin, myöhäisillan elokuville, harrastuksiin tai puhelimen tuijottamiseen.

8. Vähään uneen ei totu

Karua, mutta totta: valtaosa suomalaisista kärsii pitkittyneestä univajeesta. Uniaika on yli tunnin lyhyempi kuin vielä vajaat kymmenen vuotta sitten ja jää tyypillisesti alle seitsemään tuntiin yössä.

Nukutko tarpeeksi?

© ISTOCKPHOTO

9. Koiranuni uuvuttaa

Unen laatuongelmiin on monia syitä, joiden selvittelyyn tarvitaan joskus ammattilaisen apua. Esimerkiksi masennus, fyysinen ylikuormitus, kuorsaus tai huono uniergonomia voivat lyhentää palautumiseen tarvittavia syvän unen vaiheita.

10. Vika voi löytyä jääkaapista

Tasainen ruokarytmi, hyvä ravintoaineiden saanti ja painonhallinta ylläpitävät hyvää vireystilaa.
Jos syömisessä on paljon pielessä, ruokavalioremontti voi tuoda paljonkin lisää virtaa.

11. Liikutko liikaa tai liian vähän?

Fyysinen passiivisuus väsyttää: mitä enemmän laiskottelet, sitä vähemmän jaksat. Hyvä kestävyyskunto torjuu väsymystä. Uupumusta sen sijaan ei hoideta juoksemalla vielä kovempaa – liiallinen rasitus vain pahentaa oireita.

12. Stressi ei suo lepoa

Taistele tai pakene -tilaan jumittunut keho ei palaudu riittävästi. Stressi sekoittaa hormoneja, sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, jopa suolistobakteerikantoja. Jotta keho voisi löytää tien takaisin normaalitilaan, ylikuormitus on purettava.

13. Mitä ihan oikeasti kuuluu?

Väsymys ja voimattomuus voivat johtua myös henkisestä huonosta olosta. Tilanteeseen herääminen voi herätellä pohtimaan isojakin kysymyksiä. Silloin väsymys voi toimia porttina johonkin parempaan.

Lääkettä oireen mukaan

14. Hiljennä vauhtia

Ei ole olemassa ihmelääkettä, joka takaisi loputtoman suorituskyvyn. Jaksamisella on rajat. Ne ovat yksilölliset: joku jaksaa enemmän, joku vähemmän. Kun elämässä on liikaa kaikkea, alkaa väsyttää. Silloin on opittava luopumaan jostakin. Sano ei, tunnusta voimiesi rajat. Opi pyytämään apua ja ottamaan sitä vastaan.

15. Rauhoita rihmastoaivot

Multitasking on raskasta ja uuvuttavaa. Opi uudelleen tekemään yksi asia kerrallaan ja keskittymään pidempiä jaksoja ilman, että vilkuilet samalla puhelinta tai sähköpostia.

Hiljennä vauhtia

© ISTOCKPHOTO

16. Rytmitä vuorokausi uudelleen

Omien unirutiinien tutkimisen voi aloittaa vaikkapa pitämällä kirjaa nukkumaanmeno- ja heräämisajoistaan. Luonnostele paperille kellotaulu ja väritä siihen omat aikajaksot heräämiselle, aktiiviselle tekemiselle, rauhoittumiselle ja unelle.

Ripusta kellotaulu seinälle. Pyri elämään tämän marssijärjestyksen mukaisesti.

17. Älä vain syö – ravitse itsesi

Kiinnitä huomiota tasaiseen ruokarytmiin. Syö kasviksia, täysjyväviljaa ja hyviä rasvoja. Vältä rajuja verensokerivaihteluita ja juo riittävästi vettä.

18. Lisää virtaa liikkumalla

Opi liikkumaan vireystasoa ja kehoa kuunnellen, elämyksiä ja elämäniloa etsien. Älä pakota väsynyttä kehoa koviin suorituksiin, mutta huolehdi silti päivittäin kestävyyskunnon ylläpitämisestä vaikkapa hyötyliikunnalla.

Suosi luontoliikuntaa – se hoitaa sekä kehoa että mieltä.

19. Aloita unikoulu

Aikuisen unikoulussa etsitään ja poistetaan uniongelmien syitä. Ekaluokalle pääsee kotikonsteilla: sammuta kirkkaat valot, mobiililaitteet ja televisio vähintään tunti ennen nukkumaanmenoa, aja kierrokset vähitellen alas yön lähestyessä.

Löydä rauhoittavia, unen saantia helpottavia rutiineja. Huolehdi hyvästä uniergonomiasta: mukava sänky, raikas huoneilma, miellyttävä lämpötila, pimeys ja sopiva tyyny tasoittavat polkua unten maille.

20. Vaienna ajatukset

Valtoimenaan ryöppyävä ajatusten virta valvottaa, stressaa ja uuvuttaa. Opi löytämään rauhallinen tila, jossa ajatukset tyyntyvät ja vaimenevat. Voit etsiä sitä omalla tavallasi: hiljenny, kävele metsässä, hyräile, venyttele, meditoi, tee käsitöitä tai helli lemmikkiä.

Jo yksinkertainen omaan hengitykseen keskittyminen voi auttaa sammuttamaan sisäisen radion.

Väsymys on viesti, ei vihollinen

21. Älä panikoi, vaan ratkaise

Varsinkin unenpuute ja unihäiriöt ovat stressiherkkiä ilmiöitä. Jos stressaat, synnytät noidankehän: reaktiosi tilanteeseen vain lisää uupumusta.

Opi toteamaan unenpuute tai väsymys rauhallisesti. Keskity etsimään ratkaisuja sen sijaan, että kauhistuisit oiretta: ahaa, nyt kuuluu tällaista. Mistä se mahtaa johtua?

22. Tee sitä, mikä on sinulle tärkeää

Elämän tarkoituksellisuuden tunne ehkäisee henkisistä syistä johtuvaa väsymystä ja lisää hyvinvointia. Vieläkö muistat, mikä on sinulle kaikkein merkityksellisintä? Kuka ja minkälainen haluaisit olla?

23. Luovu, niin saat jotakin tilalle

Tehokkuus on sosiaalisesti hyväksyttyä ja kunnioitettua, kun taas uupumusta pidetään heikkouden merkkinä. Toinen kuitenkin ruokkii toista.

Suorittavasta rutiinista poikkeaminen voi auttaa löytämään elämään parempia sisältöjä ja kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia.

Selätä väsymys, kuuntele musiikkia

© ISTOCKPHOTO

24. Salli luonnollinen vireysvaihtelu

Kaikki raukeus ei ole väsymystä, eikä sitä tarvitse säikähtää. Vireys vaihtelee luonnostaan päivän kuluessa, ja myös luonnon kiertokulun mukaan. Perinteisesti talvi on ollut ”luppoaikaa” jolloin on levätty ja kerätty voimia.

Valon vähentyessä keho hakeutuu luonnostaan lepomoodiin. Anna tämän tapahtua: tee tehokkaasti se, mikä on välttämätöntä, ja hakeudu vapaa-ajalla lempeämpien ajanviettotapojen pariin.

25. Ota väsymys vakavasti

Epigenetiikan tutkijat ovat havainneet, että valitsemamme elintavat muokkaavat geenien toimintaa ja voivat vaikuttaa jopa lastemme perimään. Pidä siis kynsin hampain kiinni hyvinvoinnistasi.

Väsymys on tärkeä viesti. Hoida se oireenmukaisesti: anna itsellesi sitä, mitä juuri nyt tarvitset.

 

Lähteet:

Tuula Vainikainen: Miksi aina väsyttää? Kirjapaja 2017, Kristeen Cherney: Why is my diabetes making me so tired? 23.10.2017 www.healthline.com, www.mielenterveystalo.fi

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 10/18.

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti

X