Johtuuko masennus tulehduksesta? Evoluutio voi selittää yhteyden

Jaa kaverilleTilaa Seura
tulehdus
Jos vahvistuu, että skitsofrenia johtuu tulehduksesta, taudin hoito voi muuttua merkittävästi. © Colourbox
Tulehdus on kehon ikiaikainen puolustusmekanismi, mutta nykymaailmassa se voi olla myös monien mielenterveysongelmien syy.

Kun sairaus tai vamma pitää otteessaan, olotila on tavallisesti uupunut ja alakuloinen. Siksi sairastaessa tekee mieli jumittua peiton alle.

Mielen matalalento on pohjimmiltaan seurausta immuunijärjestelmän käynnistämästä tulehdustilasta. Tulehdus on elintärkeä mekanismi, sillä sen tehtäviin kuuluu eliminoida kehon kuokkavieraat, kuten parasiitit, bakteerit ja virukset.

Tulehdusprosessi voi käynnistyä myös fyysisten vammojen, kuten nilkan nyrjähdyksen, seurauksena.

Tulehduksen aikana elimistössä vapautuu runsain mitoin sytokiineja. Ne ovat proteiineja, joiden avulla keho suojautuu ja parantuu ylirasitukselta. Sytokiinit eivät kuitenkaan päästä ihmistä helpolla: taudinaiheuttajien hävittämisen ohella ne välittävät aivoihin viestejä, jotka aiheuttavat usein alakuloisuutta, ruokahaluttomuutta ja unettomuutta.

Viimeaikaisissa neurologisissa tutkimuksissa on kiinnostuttu tulehduksen ja psyykkisten sairauksien välisestä yhteydestä.

Infektiosta masennus?

Tulehdus aivoissa voi olla kytköksissä myös psyykkisiin sairauksiin, kuten masennukseen ja Alzheimerin tautiin, selviää tuoreista tutkimustuloksista. Englantilaisen Imperial Collegen tutkimuksissa löytyi näyttöä myös skitsofrenian ja aivojen immuunisolujen, mikrogliojen, ylläpitämän tulehduksen välisestä yhteydestä. Jos skitsofrenia johtuu tulehduksesta, taudin hoito voi muuttua merkittävästi.

JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa paljastui, että masennuspotilailla tulehdusta kuvaavat merkkiaineet olivat keskimäärin 30 prosenttia korkeammalla verrattuna kontrollihenkilöihin, jotka eivät kärsineet masennuksesta. Korkeimmat tulehdusarvot olivat niillä, joilla oli vaikein masennus.

Stony Brooksin yliopiston psykologian ja radiologian professori Turhan Canli uskoo, että masennus voi jopa olla infektioperäinen sairaus. Painavin peruste infektioteorialle kumpuaa Canlin mukaan siitä, että masennus muistuttaa oireiltaan huomattavasti fyysisiä sairaustiloja.

Canli on havainnut eräiden taudinaiheuttajien olevan masentuneilla kolme kertaa yleisempiä kuin henkilöillä, joilla ei ole mielenterveyshäiriöitä. Hän muistuttaa myös loisten kyvystä siirtää soluihimme geenejä ja muuntaa siten geneettistä rakennettamme. Tämä voi johtaa tulehdukseen ja edelleen masennukseen.

Perinteisen käsityksen mukaan masennus johtuu monista syistä. Helsingin yliopiston epidemiologian professori Mika Kivimäki huomauttaa, etteivät uudet tutkimustulokset ole kumonneet tätä käsitystä.

”Laajat seurantatutkimukset osoittavat, että henkilöillä joilla on tulehdustila, on jonkin verran kohonnut riski saada psyykkisiä oireita, kuten masennusta. Masennus ei kuitenkaan ole ’tulehdussairaus’, sillä monella masentuneella ei ole tulehdustilaa ja toisaalta tulehdustilasta kärsivillä ei välttämättä ole masennusta”, Kivimäki sanoo.

Tulehtunut arki

Evoluution näkökulmasta tulehduksen ja henkisen alavireen välillä on looginen yhteys.

Kun varhaiset esi-isämme tunsivat itsensä väsyneeksi ja onnettomaksi, he jäivät luolan perukoille. Samalla he välttivät levittämästä taudinaiheuttajia ympäristöönsä ja toisaalta altistamasta itseään uusille taudeille immuunijärjestelmän ollessa haavoittuvassa tilassa.

Passiivisuutta lisännyt alakulo oli suojamuuri fyysisiä uhkia vastaan. Suojelujärjestelmä palveli esi-isiämme hyvin, mutta nykymaailmassa siitä on myös haittaa. Diabeteksen, ylipainon ja kroonisen stressin kaltaiset modernit vaivat nostavat tutkitusti tulehdusarvoja. Tulehdustilan seurauksena aivoihin virtaa alakuloa lietsovia viestejä, joiden tarkoitus on saada ihminen jäämään kotiin lepäämään.

Arizonan yliopiston psykiatrian professori Charles Raison muistuttaa, että ihmisaivot työskentelevät edelleen miljoonien vuosien takaisella ohjeistuksella.

”Aivot vastaanottavat viestejä ja mieltävät ne välittömästi uhkaksi selviytymiselle. Eli jos viestejä tulee solkenaan, aivot pitävät meidät onnettomina”, Raison kirjoittaa New Scientist -lehdessä.

Yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi diabetesta sairastavat ihmiset kärsivät kaksi kertaa keskimääräistä todennäköisemmin masennuksesta.

Yleisin tulehduskuorman aiheuttaja on kuitenkin stressi.

Kun esi-isämme stressaantuivat lähinnä nälissään tai petoeläimen jahtaamana, nykyään stressi puskee päälle toistuvasti arjessa, olipa sitten kyseessä liikenneruuhka tai sosiaalisen median päivitykset.

Toisin sanoen vaarattomatkin tilanteet lietsovat tulehdusta, mikä voi kohdella aivoja kaltoin.

Vauvan aivot vaarassa

Suuri osa ihmisistä altistuu stressille päivittäin, mutta kaikki heistä eivät kuitenkaan kärsi masennuksesta. Miksi?

”Monien muiden sairauksien lailla, masennuksen syntyyn vaikuttavat useat altistavat ja suojaavat tekijät. Tästä syystä yksittäinen riskitekijä ei välttämättä johda oireiden ilmaantumiseen”, Mika Kivimäki sanoo.

Esimerkiksi ihmisen geneettiset ominaispiirteet voivat vaikuttaa oleellisesti siihen, kuinka herkästi tulehdus kehittyy. Myös ihmisen elämänhistoria voi määrittää tulehdusprosessin herkkyyttä. Useat tutkimustulokset kertovat, että esimerkiksi lapsuuden aikana koetut traumat näkyvät myöhemmässä elämässä korkeampina tulehdustasoina.

Tulehdus saattaa vaikuttaa psyykeen hyvin varhaisella iällä. Washingtonin neurotieteellisessä konferenssissa marraskuussa 2014 esiteltyjen tutkimustulosten mukaan niillä vastasyntyneillä lapsilla, joiden äideillä oli korkeat tulehdusarvot, oli keskivertoa heikompia yhteyksiä aivoissa. Näillä häiriöillä on yhteys psyykkisiin sairauksiin, kuten ADHD:hen, skitsofreniaan, autismiin ja masennukseen.

Eräät tutkijat visioivat, että tulevaisuudessa masennusta hoidettaisiin lääkkeiden avulla kuin astmaa tai allergiaa. Kivimäki huomauttaa, että tulehdusta lievittävien lääkkeiden masennusta parantavista vaikutuksista ei ole vielä saatu selkää näyttöä.

”Tällä hetkellä selvitetään, tehoaako tulehdustilan hillitseminen joidenkin tiettyjen masennuspotilasryhmien hoidossa”, Kivimäki kertoo.

Mikäli voitaisiin osoittaa, että tulehduksen hillitseminen edesauttaisi esimerkiksi masennuksesta toipumista, se voisi ehkäistä mielenterveysongelmiin liittyvää leimautumista ja syrjintää. Se olisi merkittävä tieto: juuri nämä seikat estävät arviolta joka toista masentunutta hakeutumista hoitoon.

X