Kaikki ei olekaan menetetty: Liikunnan aloittaminen keski-ikäisenä ehtii vielä vähentää riskiä kuolla sydän- ja verisuonitauteihin

Uusi tutkimus antaa uutta motivaatiota terveydestään huolestuneille: keski-ikäinenkin pystyy vähentämään sydän- ja verisuonitautien kuolleisuusriskiään aloittamalla liikunnan.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uusi tutkimus antaa uutta motivaatiota terveydestään huolestuneille: keski-ikäinenkin pystyy vähentämään sydän- ja verisuonitautien kuolleisuusriskiään aloittamalla liikunnan.
(Päivitetty: )
Teksti:
Milla Asikainen

Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan myös keski-iässä aloitettu liikunta alentaa sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden riskiä vanhemmalla iällä lähes yhtä tehokkaasti kuin nuoruudesta saakka jatkunut treenaaminen.

Tutkimusprojekti aloitettiin vuonna 1995 ja siihen osallistui yli 300 000 yhdysvaltalaista, jotka olivat tutkimuksen alkaessa 50–71-vuotiaita. Terveystalon kardiologi, lääketieteen tohtori Kristian Paavonen on yllättynyt tutkimuksen tuloksista.

”Läpi elämänsä yli kaksi tuntia viikossa liikuntaa harrastaneilla sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden todennäköisyys on 34–42 prosenttia matalampi verrattuna liikuntaa harrastamattomiin. Yllättäen myös yli 40-vuotiaana liikunnan aloittaneilla sydän- ja verisuonitaudeista aiheutuneen kuoleman vaara oli verrokkiryhmää 43 prosenttia matalampi”, Paavonen selittää.

”Sen sijaan nuorella iällä harrastettu liikunta ei suojellut enää varttuneemmalla iällä, jos liikunta oli lopetettu. Tulosten perusteella voi todeta, että koskaan ei ole liian myöhäistä alkaa harrastaa liikuntaa, ja jos on aloittanut liikunnan nuorena, kannattaa sitä jatkaa vanhempana”, hän jatkaa.

Liikunnallisuudesta säästöjä yksilölle ja yhteiskunnalle

Liikunnallisuus läpi elämän on edelleen suositeltavaa, mutta pyyhettä ei kannata heittää kehään myöhemminkään, vaikkei olisikaan harrastanut säännöllistä kuntoliikuntaa. Elintavat ja liikunnallisuus näkyvät myös lääkärien vastaanotolla.

”Olen havainnut, että liikuntaa koko ikänsä harrastaneet ihmiset, kuten myös varttuneemmalla iällä liikunnan aloittaneet, ovat eläkeikäisinä terveempiä kuin ikätoverinsa”, Paavonen toteaa.

Riittävä määrä liikuntaa viikossa on kaksi ja puoli tuntia reipasta kestävyysliikuntaa, kuten kävelyä tai muuta hyötyliikuntaa, tai tunti ja vartti rasittavaa liikuntaa, kuten juoksua.

Lihasvoimaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa suositellaan harrastettavaksi kaksi kertaa viikossa.

”Terveydenhuollon kustannukset olisivat paljon pienemmät, jos ihmiset noudattaisivat tiedossa olevia elämäntapaohjeita ja liikkuisivat riittävästi. Liikunta ei siis vain parantaisi elämänlaatua, vaan liikunnan tuoma terveys tulisi sekä yksilölle että yhteiskunnalle edullisemmaksi. UKK-instituutti arvioi, että liikkumattomuuden kustannukset Suomessa ovat 3,2–7,5 miljardia euroa vuodessa”, Paavonen kertoo.

X