Kannattaako hormonikorvaushoito? Lääkärit vastaavat lukijoiden terveyskysymyksiin

Kannattaako hormoni­korvaushoito?

Haluaisin tietää, minkälaisia hyötyjä ja riskejä vaihdevuosien hormonikorvaushoitoon ja toisaalta elämäntapoihin liittyy. Kuinka paljon hormonikorvaushoito maksaa? -Päivi

Jos nainen kärsii vaihdevuosioireista, eikä hänellä ole rintasyövän tai verisuonitukosten riskitekijöitä, hormonikorvaushoito on turvallista. Sillä on myös paljon terveyshyötyjä.

Hormonihoito helpottaa vaihdevuosioireita parantamalla elämänlaatua ja vähentämällä muun muassa mielialaoireita, uniongelmia, limakalvojen kuivuutta ja nivelvaivoja.

Tutkimuksissa on todettu, että hormonikorvaushoito suojaa osteoporoosilta, tyypin 2 diabetekselta, paksusuolen syövältä ja oikein ajoitettuna sydän- ja verisuonitaudeilta.

Hormonikorvaushoito lisää kohtusyövän riskin kymmenkertaiseksi, jos naisella, jolla kohtu on tallella, käytetään hoidossa pelkkää estrogeenia. Nämä naiset tarvitsevat estrogeenin rinnalla keltarauhashormonia. Se on usein liitetty valmiiksi laastariin tai tablettiin, tai sen voi annostella hormonikierukalla suoraan kohtuun.

Hormonihoito nopeuttaa muusta syystä alkaneen rintasyövän kasvua, mutta ei niinkään aiheuta uutta syöpää. Jos hormonikorvaushoitoa on käytetty hyvin pitkään, munasarjasyöpäriski kasvaa hieman.

Hormonikorvaushoito lisää aivoinfarktin vaaraa yli 60-vuotiailla naisilla ja suurentaa laskimotukos- ja keuhkoveritulppariskin 2–4-kertaiseksi.

Riski liittyy tablettimuotoiseen estrogeenihoitoon. Se otetaan huomioon, jos naisella on muutenkin suurentunut tukosriski esimerkiksi ylipainon tai tupakoinnin vuoksi.

Ihon kautta annostelu ei kuormita maksaa eikä lisää tukosriskiä samalla tavalla kuin suun kautta otettu hormonikorvaushoito. Se ei myöskään vaikuta toisten lääkkeiden pitoisuuksiin, toisin kuin suun kautta otettava hormonikorvaushoito. Paikallisestrogeeneihin ei liity rintasyöpä- tai tukosriskiä.

Hormonikorvaushoidon käyttöä huomattavasti suurempi rintasyövän riski tulee elintavoista: ylipainosta, tupakoinnista, runsaasta alkoholinkäytöstä ja liikunnan puutteesta. Terveelliset elämäntavat suojaavat myös monelta muulta sairaudelta.

Hormonikorvaushoito on varsin edullista. Useimmista valmisteista saa Kela-korvausta (40 prosenttia hinnasta). Esimerkiksi pelkkää estrogeenia sisältävän geelivalmisteen kolmen kuukauden hinta on noin 10 euroa Kela-korvauksen jälkeen.

Lue myös: Tutkimus: ”Vaihdevuosien hormonikorvaushoito lisää syöpäriskiä” – Uskaltaako sitä enää käyttää? Näin vastaa naistentautien erikoislääkäri

Asiantuntijana Katja Kero, LT Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, synnytysneuvoja.

Paraneeko sydän laihduttamalla?

Sydänvaivani ovat helpottuneet, kun olen laihtunut normaalipainoiseksi. Jos laihdutan lisää, voivatko ne jäädä kokonaan? -Terttumarjatta

Terveelliset elintavat, kuten liikunta, terveellinen ruokavalio ja painonhallinta ovat erinomaisia keinoja sydänterveyden parantamiseen.

Laihduttaminen suojaa sydäntä ja parantaa suoritus­- kykyä monella tavalla. Painonhallinta alentaa verenpainetta ja keventää sydämen työtä. Laihdutus laskee veren kolesteroliarvoja ja pienentää vaaraa uusista sepelvaltimoahtau­mista.

Terveellisten sydänvaikutusten ohella painon lasku vähentää myös liikkumiseen liittyvää rasitusta keventämällä kuljetettavaa kuormaa. Jo muutaman lisäkilon putoamisen huomaa kävellessä.

Hienoa, että olet onnistunut vaikeassa, mutta terveyden kannalta erityisen tärkeässä tavoitteessa. On hyvin varmaa, että sydänvaivojesi helpottuminen liittyy laihtumiseen.

Normaali paino on hyvä tavoite, eivätkä terveyshyödyt lisäänny, vaikka paino laskisi normaalipainon alapuolelle. Päinvastoin liiallinen laihuus voi olla myös terveysriski.

Vaikka sydänoireesi ovatkin hienosti korjautuneet, on hyvä muistaa, että sydänsairauteen aloitettua lääkitystä ei tule lopettaa ilman lääkärin arvioita.

Lääkkeet eivät pelkästään vähennä oireita, vaan vaikuttavat monella tavalla sydäntä suojaavasti. Lääkityksen lopettaminen voi oireettomallakin aiheuttaa vaaran vakavasta sydäntapahtumasta tai altistaa sydänsairauden etenemiselle.

Asiantuntijana kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri Pasi Lehto.

Miten leipuri säästää linjojaan?

Olen innokas kotileipuri ja harrastus alkaa näkyä painossa. Miten voisin nauttia harrastuksestani ilman tätä haittaa? Keinomakeuttajilla ja öljyllä ei valmistu hyvää. -Kakku

Leipominen on mukava harrastus, ja sen vaikutukset painoon riippuvat leipomistiheydestä ja leivonnaisten laadusta.

Runsaasti suklaata, kermaa ja voita sisältäviä leivonnaisia kannattaa tehdä vain juhlahetkiin, sillä usein syötynä ne luonnollisesti aiheuttavat paino-ongelmia.

Marjakeksejä, kauramarjapiirakkaa, kuitupitoisia sämpylöitä tai suolaista piirakkaa voi sen sijaan syödä vähän huolettomammin. Kun terveellisempi marjaleivonnainen korvaa joskus iltapäivän välipalan, tai suolainen piirakkapalanen ja salaatti päivällisen, eivät leivonnaiset aiheuta niin helposti paino-ongelmia.

Painonhallinnan kannalta on hyvä miettiä, miten leivonnaisten ainesosia voisi keventää ilman makuhaittoja. Öljy ei ole vähäkalorisempaa kuin voi tai margariini, päinvastoin, ainoastaan rasvan laatu on parempi.

Jos reseptissä on paljon eri rasvan lähteitä, kuten voita, öljyä, suklaata, kermaviiliä, ranskankermaa tai juustoa, leivonnaisessa on automaattisesti paljon kaloreita.

Piirakkareseptiä saa kevennettyä ilman makuhaittoja, kun vaihtaa 10 prosenttia rasvaa sisältävän kermaviilin 2,5 prosenttiseen jogurttiin.

Suklaa- ja mutakakun reseptejä kannattaa vertailla ja kokeilla vaikkapa sellaisia, joissa osa perinteisistä rasvoista on vaihdettu avokadoon, ja suklaa korvattu tummalla kaakaojauheella.

Sokerimäärää voi vähentää suosimalla makeampia marjoja. Vehnäjauhojen vaihtaminen kokonaan tai osittain kuitupitoisempaan kaurajauhoon tekee leivonnaisesta täyttävämmän, jolloin pienempi määrä riittää.

Jos haluaa tietoisesti leipoa runsaasti kaloreita sisältäviä herkkuleivonnaisia, kannattaa valmistaa niitä vain pieni määrä, sillä ylimääräiset vierasvarat syödään usein itse.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia.

Artikkeli on julkaistu ensi kerran Kotilääkäri-lehdessä 7/21.

Lue myös: Suonenveto eli lihaskramppi vaivaa – Mikä avuksi? Näin lääkäri vastaa 10 kysymykseen

Kiinnostuitko? Tilaa Kotilääkäri-lehti