Katso järkyttävät kuvat pienten lasten hampaat turmelleesta karieksesta! – ”Ongelma on polarisoitunut osalle väestöstä”

Jaa kaverilleTilaa Seura
Maitohammaskaries on aiheuttanut etuhampaiden pitkälle edenneen tuhoutumisen. © Heikki Alapulli
HUS:in vs. apulaisylihammaslääkäri muistuttaa, että suun terveyden kulmakiviin liittyy vanhempien läsnäolo arjessa.

Ensin positiiviset uutiset. Kokonaisuudessaan suomalaisten lasten hampaat ovat edelleen hyvässä kunnossa.

Varhaislapsuuden karies on kuitenkin polarisoitunut osalle väestöä.

”Osalla lapsista on paljon ongelmia hampaiden kuntoon liittyen ja ongelmat ovat laajoja hoitaa. Sairaus on siis polarisoitunut osalle väestöä. Tällä osalla lapsia on tutkimusten valossa myös riski muille elämän haasteille kuten kaltoinkohtelulle”, kertoo HUS:in  apulaisylihammaslääkäri Heikki Alapulli.

Uudessa lastensairaalassa työskentelevä Alapulli tapaa työssään lapsia, joilla on jo ongelmia suunterveydenhuollossa. Hän arvioi lasten määrän vastaanotolla olevan tasaisessa kasvussa.

Kuvat tässä artikkelissa ovat 2-3 -vuotiaiden varhaislapsuuden karieksesta. Hampaita on hoidettu nukutuksessa pitkälle edennen sairauden takia.

Maitohammaskaries on aiheuttanut etuhampaiden pitkälle edenneen tuhoutumisen. Heikki Alapulli

Reikiintyneet hampaat ovat monen tekijän summa

Alapulli toteaa, että ruokailutavoilla on suuri merkitys myös lasten hampaiden kunnossapitoon.

”Reikiintyminen on monien tekijöiden summa, jossa ruokailutavoilla on suuri merkitys. Hiilihydraattipitoinen ravinto ja tiheä syöminen rasittavat hampaita. Suu tarvitsee lepoaikaa ruokailujen välissä”, muistuttaa Alapulli.

Napostelun välttäminen on tärkeä osa terveellisiä ruokatottumuksia. Sokeriset ja happoja sisältävät tuotteet aiheuttavat reikiintymistä ja hammaseroosiota.

Maitohampaat pitkälle reikiintyneet ja infektoituneet. Heikki Alapulli

 

Vanhemmat, kiinnittäkää huomiota

Alapulli korostaa terveellisten ja säännöllisten elämäntapojen lisäksi vanhempien tai vanhemman läsnäoloa lapsen ja nuoren elämässä, myös suun terveyden kannalta.

”Lapset tarvitsevat aikuisen apua, jotta hampaat saadaan puhtaiksi. Nuorien kohdalla motivaatio harjaukseen voi syntyä esimerkiksi sen kautta, että hampaat näyttävät puhtaina hyviltä ja suu tuntuu raikkaalta.”

Aktiivista etuhammaskariesta maitohampaissa. Heikki Alapulli

Hammaslääkäriliitto suosittelee sivuillaan, että vanhemmat harjaisivat alle 6 -vuotiaiden lasten hampaat kaksi kertaa päivässä. Sen jälkeen suositellaan, että  lasten harjaustuloksen tarkkaillaan 8-12 -vuotiaaksi asti, eli  kunnes motoriikka on kehittynyt lapsella riittäväksi.

 

X