Käytätkö nuuskaa? Ei ehkä kannattaisi – näin järkyttäviä muutoksia nuuskan käyttö ja tupakointi aiheuttavat suun terveydelle

Jaa kaverilleTilaa Seura
nuuska
© Marjo Tynkkynen / Otavamedia
Nuuskan käyttö näkyy suussa muun muassa paksuuntuneena norsunnahkamaisena limakalvona, joista voi muodostua syövän esiasteita. Tupakka puolestaan moninkertaistaa riskin sairastua parodontiittiin. Lähikuvat saattavat järkyttää herkempiä.

Nuuskan käyttö aiheuttaa monia vakavia suunterveyden ongelmia, muistuttaa Suomen Hammaslääkäriliitto.

Nuuska sisältää yli 2 500 kemikaalia, joista lähes 30 on syöpää aiheuttavia.

Nuuskan ensimmäiset jäljet näkyvät suussa yleensä pahanhajuisena hengityksenä, hampaiden värjäytyminä ja kulumina sekä paksuuntuneena norsunnahkamaisena limakalvona.

Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa esimerkiksi ikenien vetäytymistä ja altistaa paljastuneiden hampaiden kaulojen reikiintymiselle.

Nuuskan käyttö altistaa myös suusyövälle.

”Nuuska aiheuttaa limakalvomuutoksia, joista voi kehittyä syövän esiasteisia muutoksia. Nuuskaa pidetään useimmiten samassa paikassa vuosikausia ja limakalvomuutoksia ilmaantuu juuri näille paikoille”, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen kertoo Seuralle.

Nuuskan käyttö aiheuttaa limakalvomuutoksia, ns. norsunnahkaa. Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa myös ienvetäytymiä, ientulehdusta, parodontiittia ja hampaiden reikiintymistä sekä altistaa syövän esiasteisille limakalvomuutoksille.

Nuuskan käyttö aiheuttaa limakalvomuutoksia, eli niin kutsutta norsunnahkaa. Pitkään käytettynä nuuska aiheuttaa myös ienvetäytymiä, ientulehdusta, parodontiittia ja hampaiden reikiintymistä sekä altistaa syövän esiasteisille limakalvomuutoksille. © Hammaslääkäriliitto

Mistä nimitys ”norsunnahka” tulee ja mistä sen tunnistaa?

”Limakalvomuutokset ovat juuri näitä norsunnahkamaisia muutoksia, koska ne muistuttavat ryppyistä norsunnahkaa”, Heikkinen toteaa.

Ja juuri niistä voi muodostua syövän esiasteita.

Nuuskassa on nikotiinia  jopa 20 kertaa tupakkaa enemmän

Nuuskan yleiset terveyshaitat johtuvat nikotiinista. Ne ovat keuhkovaikutuksia lukuun ottamatta samat kuin tupakan.

Tavanomaisella päiväannoksella nuuskan käyttäjä saa nikotiinia jopa viisi kertaa enemmän kuin tupakoitsija.

”Molemmat – sekä tupakka että nuuska – aiheuttavat terveyshaittoja, joten kumpaakaan ei voi suositella. Nuuskan käyttö myös pitää yllä voimakasta nikotiiniriippuvuutta”, erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen muistuttaa.

Tupakka moninkertaistaa riskin sairastua hampaiden kiinnityskudossairauteen eli parodontiittiin. Muita tupakoinnin haittavaikutuksia ovat värjäytymät, karvakieli ja pahanhajuinen hengitys.

Tupakka moninkertaistaa riskin sairastua hampaiden kiinnityskudossairauteen eli parodontiittiin. Muita tupakoinnin haittavaikutuksia ovat värjäytymät, karvakieli ja pahanhajuinen hengitys.
© Hammaslääkäriliitto

Nikotiinia nuuskassa on jopa 20 kertaa tupakkaa enemmän. Erityisesti nuorilla nikotiiniriippuvuus voi kehittyä nopeasti.

Lue myös: Nuuska pois urheilusta? Nuoret jalkapalloilijat: Osa valmentajista sallii nuuskaamisen myös harjoitellessa

Nikotiini esimerkiksi nostaa verenpainetta altistaen sydän- ja verisuonisairauksille. Fyysinen suorituskyky laskee, koska nikotiini vähentää sydämen lyöntikapasiteettia ja heikentää hapen pääsyä kudoksiin. Kestävyys ja lihasvoimat vähenevät ja lihasmassa pienenee.

Myös hermoston toiminta ja hormonitasapaino häiriintyvät sekä haavojen paraneminen hidastuu.

Sekä nuuskan käyttö että tupakointi kannattaakin lopettaa kokonaan, erikoishammaslääkäri kannustaa.

”Mikäli siihen ei omatoimisesti kykene, kannattaa pyytää terveydenhuollon tai suunterveydenhuollon ammattilaiselta apua.”

Miksi ienvetäytymät ja ientulehdukset ovat vaarallisia?

Jatkuva ientulehdus voi hoitamattomana edetä hampaiden kiinnityskudossairaudeksi eli parodontiitiksi.

– Tällöin hampaiden kiinnitys heikkenee ja pahimmillaan hampaat voivat irrota. Nuuskan pitopaikassa hampaan ien voi vetäytyä ja muodostua ienvetäytymä. Se ei palaudu, vaan tällöin hampaan kiinnitys vähenee. Pahentuessaan ienvetäytymä voi olla niin laaja, että hampaan kiinnitys alkaa pettää ja hammas alkaa liikkua , erikoishammaslääkäri Anna Maria Heikkinen kertoo.

Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti synnyttää edetessään pysyviä kudosvaurioita. Parodontiitti ei yleensä aiheuta kipua, joten se voi huomaamattomana edetä pitkälle.

Hampaan kiinnityskudossairaus eli parodontiitti synnyttää edetessään pysyviä kudosvaurioita. Parodontiitti ei yleensä aiheuta kipua, joten se voi huomaamattomana edetä pitkälle. © Hammaslääkäriliitto

 

Lue myös: Katso järkyttävät kuvat pienten lasten hampaat turmelleesta karieksesta – ”Ongelma on polarisoitunut osalle väestöstä”

Lähde: Suomen Hammaslääkäriliitto

X