Mikä parantaa keskittymiskykyä? Työpsykologi selittää, miksi joudumme taistelemaan evoluution lakeja vastaan

Keskittymiskyky vaatii kaikilta ihmisiltä harjoittelua, kertoo työpsykologi Johanna Vilmi Silta Educationista.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kun keskittymiskykyä haluaa kehittää, ruutuaika kannattaa vaihtaa esimerkiksi lukemiseen.

Keskittymiskyky vaatii kaikilta ihmisiltä harjoittelua, kertoo työpsykologi Johanna Vilmi Silta Educationista.
Teksti:
Hanna Vilo

Keskittymiskyky on älylaitteiden ja sosiaalisen median myötä heikentynyt, sanotaan. Työpsykologi muistuttaa, ettei se alun perinkään ollut ihmisen luontainen taipumus.

Aivot vastustavat kaikkea haastavaa ja keskittymistä vaativaa.

Totta. Kun ihmislaji kehittyi Afrikan savanneilla, sen eloon jäämistä edisti valppaana oleminen ja erilaisten ulkoa päin tulevien uhkien jatkuva huomioon ottaminen. Syvä keskittyminen johonkin asiaan olisi saattanut olla kohtalokasta.

Vielä nykyäänkään keskittymiskyky ei ole luontainen tai helppo taito, vaan se vaatii kaikilla ihmisillä harjoittelua. Silloin täytyy tietoisesti pyrkiä keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan ja välttää jatkuvia keskeytyksiä.

Jos keskittymiskykyä haluaa parantaa, ruutuaikaa kannattaa vähentää.

Totta. Kännykällä selataan usein nopeasti vaihtuvaa sisältöä eli hypellään jatkuvasti asiasta toiseen. Silloin yhteen asiaan keskittyminen on haastavaa. Seurauksena keskittymiskyky heikkenee nopeasti.

Myös elokuvat ovat muuttuneet. Elokuvien kohtaukset ovat entistä lyhyempiä, sillä on havaittu, että ihmiset eivät enää jaksa keskittyä pitkiin kohtauksiin. Kun keskittymiskykyä haluaa kehittää, ruutuaikaa on hyvä vähentää. Sen sijaan kannattaa lukea esimerkiksi romaania.

Lue myös: Tuntuuko, että keskittymiskyky on kadonnut? Aivotutkija neuvoo, miten saat sen takaisin – ja samalla myös parannat unenlaatua

Liikkuminen parantaa keskittymiskykyä, mutta vain jos sitä harrastaa paljon.

Tarua. Jo pieni määrä liikkumista parantaa aivojen keskittymiskykyä. Siksi päivän aikana kannattaa pyrkiä liikkumaan niin paljon kuin mahdollista, vaikka pienissä pätkissä.

Liikkuminen muun muassa lisää hermovälittäjäaine dopamiinin tuotantoa aivoissa. Se lisää motivaation tunnetta, mikä parantaa suoraan keskittymiskykyä. Lisäksi liikunta parantaa mielialaa ja lisää uusien aivosolujen syntyä.

Lue myös: Yllättävä tutkimustulos! Ilkeä robotti auttaa ihmisiä keskittymään ystävällistä paremmin

X